Politiikka

”Helpoimmin olisi nähtävissä RKP:llä ja KD:llä täydennetty kiikkerä 101 paikan enemmistöhallitus”

Lehtikuva / Mikko Stig
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin (keskellä) vaihtuminen uuteen herättää levottomuutta hallituksen sisällä.
Lehtikuva / Mikko Stig
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin (keskellä) vaihtuminen uuteen herättää levottomuutta hallituksen sisällä.
Lehtikuva / Mikko Stig
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin (keskellä) vaihtuminen uuteen herättää levottomuutta hallituksen sisällä.

Jos perussuomalaisten puheenjohtajavaihdos johtaisi hallituksen hajoamiseen, olisi tilanne nykyoloissa erikoinen, mutta historian valossa ei niinkään.

Vakaiden hallitusten aika alkoi vasta presidentti Mauno Koiviston tultua presidentiksi 1980-luvulla, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Tämä oli osa parlamentarismin voimistamista: presidentin oikeus hajottaa eduskunta muuttui käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi. Silloin siirryttiin tähän koko vaalikauden istuvien hallitusten todellisuuteen, Jokisipilä sanoo.
Sitä ennen hallituksen keskimääräinen olemasssaoloaika oli huomattavasti lyhyempi ja ovi kävi välillä tiuhaankin.

– Se, että hallitus hajosi, ryhmiä lähti ja uusia otettiin tilalle enemmistön säilyttämiseksi, oli huomattavasti arkipäiväisempää vielä 70-luvulla ja sitä ennen.

Jos perussuomalaiset lähtisivät hallituksesta, Jokisipilä pitää tämänhetkisessä tilanteessa uusintavaaleihin päätymistä äärimmäisenä ratkaisuna, jota ennen tutkitaan varmasti kaikki vaihtoehdot. Helpoimmin olisi nähtävissä RKP:llä ja kristillisdemokraateilla täydennetty kiikkerä 101 paikan enemmistöhallitus, johon eräänlaisen lisäpaikan toisi kuitenkin perussuomalaisille jäävä puhemiehen paikka, sillä puhemies ei voi äänestää.

Jos tämä ei jostain syystä onnistuisi, käytäisiin Jokisipilän mielestä varmuudella myös eräänlainen epätoivokierros vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa. Siitäkin huolimatta, että nämä ovat moukaroineet hallituksen politiikkaa säälimättä eikä yhteistyö ilman vaaleja vahvistaisi kenenkään uskottavuutta.

– Kyllä siinä kaikki luovuus varmasti käytettäisiin jonkinlaisen kompromissin aikaansaamiseksi.

Teoriassa mahdollinen olisi myös yritys vähemmistöhallituksella, mutta tällöin tarvittaisiin jonkinlainen kassakaappisopimus siitä, että hallituksen esitykset saavat äänestyksissä riittävän tuen.

– Kun ajattelee, keitä meillä on oppositiossa, niin vaikea nähdä, että sieltä olisi lojaalia oppositiota muodostettavissa.
Jokisipilän mielestä vähemmistöhallitus on käytännössä poistunut Suomen poliittisesta kulttuurista.

Lännen Media kertoi tänään lähteisiinsä viitaten, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä saattaisi hajota, mikäli Jussi Halla-ahosta tulee puolueen puheenjohtaja.

– Onpas hurjia juttuja. Onneksi tämä eduskunta ehti perussuomalaisten vaatimuksesta kumota Lex Vennamon, eivätkä seteliselkärankaiset loikatessaan enää vie puoluetukia mennessään, Halla-aho kommentoi Lännen Median uutista Facebookissa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat