tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Helpoimmin olisi nähtävissä RKP:llä ja KD:llä täydennetty kiikkerä 101 paikan enemmistöhallitus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin (keskellä) vaihtuminen uuteen herättää levottomuutta hallituksen sisällä.

Jos perussuomalaisten puheenjohtajavaihdos johtaisi hallituksen hajoamiseen, olisi tilanne nykyoloissa erikoinen, mutta historian valossa ei niinkään.

Vakaiden hallitusten aika alkoi vasta presidentti Mauno Koiviston tultua presidentiksi 1980-luvulla, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Tämä oli osa parlamentarismin voimistamista: presidentin oikeus hajottaa eduskunta muuttui käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi. Silloin siirryttiin tähän koko vaalikauden istuvien hallitusten todellisuuteen, Jokisipilä sanoo.
Sitä ennen hallituksen keskimääräinen olemasssaoloaika oli huomattavasti lyhyempi ja ovi kävi välillä tiuhaankin.

– Se, että hallitus hajosi, ryhmiä lähti ja uusia otettiin tilalle enemmistön säilyttämiseksi, oli huomattavasti arkipäiväisempää vielä 70-luvulla ja sitä ennen.

Jos perussuomalaiset lähtisivät hallituksesta, Jokisipilä pitää tämänhetkisessä tilanteessa uusintavaaleihin päätymistä äärimmäisenä ratkaisuna, jota ennen tutkitaan varmasti kaikki vaihtoehdot. Helpoimmin olisi nähtävissä RKP:llä ja kristillisdemokraateilla täydennetty kiikkerä 101 paikan enemmistöhallitus, johon eräänlaisen lisäpaikan toisi kuitenkin perussuomalaisille jäävä puhemiehen paikka, sillä puhemies ei voi äänestää.

Jos tämä ei jostain syystä onnistuisi, käytäisiin Jokisipilän mielestä varmuudella myös eräänlainen epätoivokierros vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa. Siitäkin huolimatta, että nämä ovat moukaroineet hallituksen politiikkaa säälimättä eikä yhteistyö ilman vaaleja vahvistaisi kenenkään uskottavuutta.

– Kyllä siinä kaikki luovuus varmasti käytettäisiin jonkinlaisen kompromissin aikaansaamiseksi.

Teoriassa mahdollinen olisi myös yritys vähemmistöhallituksella, mutta tällöin tarvittaisiin jonkinlainen kassakaappisopimus siitä, että hallituksen esitykset saavat äänestyksissä riittävän tuen.

– Kun ajattelee, keitä meillä on oppositiossa, niin vaikea nähdä, että sieltä olisi lojaalia oppositiota muodostettavissa.
Jokisipilän mielestä vähemmistöhallitus on käytännössä poistunut Suomen poliittisesta kulttuurista.

Lännen Media kertoi tänään lähteisiinsä viitaten, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä saattaisi hajota, mikäli Jussi Halla-ahosta tulee puolueen puheenjohtaja.

– Onpas hurjia juttuja. Onneksi tämä eduskunta ehti perussuomalaisten vaatimuksesta kumota Lex Vennamon, eivätkä seteliselkärankaiset loikatessaan enää vie puoluetukia mennessään, Halla-aho kommentoi Lännen Median uutista Facebookissa.

AVAINSANAT

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.

Ex-työministeri: ”Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä”

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt jos koskaan ammatinvalinnalle on tarvetta. Työelämään vaikuttavat monenlaiset muutostrendit. Globaalitalous, digitalisaatio, 3d, robotisaatio, osaamiskilpailun kiristyminen ja työn tuottavuusvaatimusten kasvu ovat jo muuttaneet ja saattavat jatkossakin muuttaa työelämää voimakkaasti, toteaa työelämävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla.

Filatovin tiedotteen mukaan aiemmin koulutus ja ammatit olivat selkeämmin kytköksissä toisiinsa.

– Kun ihminen valmistui ammattiin, hän tiesi, millaisiin työtehtäviin koulutus tarjosi ammattipätevyyden. Hän tiesi mitä työtä hakea ja mistä. Nykyään ison muutoksen keskellä ei aina ole helppo löytää omaa paikkaansa, Filatov sanoo.

– Myös työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaaminen jakautuu. Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä. Heille on rakennettava koulutuksen, kuntoutuksen ja erilaisten tukipolkujen kautta polkua työhön, vaatii Filatov.

Työn voimakas muutos edellyttää SDP:n kansanedustajan mukaan tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa työvoiman saatavuuteen ja rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.

– Tehokas ja tuloksellinen työnhaku ei ole nykypäivänä helppoa. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan laadukkaita ja laaja-alaisia työvoimapalveluita, kuten TE-hallinnon
psykologipalveluita. TE-hallinnon urapsykologit tukevat asiakkaita löytämään juuri heille soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja kuntoutumisratkaisuja.

– Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki ihmiset eivät tunnista osaamistaan ja eivätkä osaa tarjota itseään työmarkkinoille. TE-hallinnon urapsykologeilla on tärkeä rooli olla tukemassa työelämän muutosvaiheissa. Palvelu vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä ja ennaltaehkäisee työmarkkinoilta putoamista. Työelämän nivelvaiheissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, paneutumista työnhakijan tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja toiveisiin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta