Mielipiteet

Helppokäyttöinen digitaalinen raha korvaa setelit ja kolikot?

Voidaan aiheellisesti kysyä, kumpi loppuu maailmasta ensiksi, pilvissä pyörivä digitaalinen raha vai sen tallennustila? Arjessamme olemme konkretisoineet rahan seteleiksi tai pankkikortin saldoksi.

Pankit eivät enää lainaa varsinaista rahaa, vaan velkasuhteita ja –sopimuksia. Ne pyörivät ykkösinä ja nollina palvelimissa. Niitä taas voidaan esimerkiksi kaupitella eteenpäin tai pitää vakuutena. Jos kaikki maailman velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla enää rahaa.

Maailmantalouden lumetodellisuus johtaa monenlaisiin ongelmiin. Rahaa käytetään spekulointiin ja ”pelaamiseen”. Pörssikurssien ja reaalitalouden välissä on eri tilanteissa ilmaa ja ristiriitaa. Tätä osakkeiden väärää arvostusta hevosmiehet käyttävät hyväkseen ja tekevät rahaa tyhjästä. Rahaa käytetään edelleen mielettömään velkaantumiseen ja loputtomaan talouskasvun tavoitteluun.

Johdannaista voi käyttää riskien hallintaan muun muassa lainan korkojen suojaamiseksi niiden nousulta.

Voisiko maailmassa syntyä tilanne, jossa bitteinä liikkuu suurin osa ihmiskunnan kuviteltavissa olevasta varallisuudesta, jossa kaikki lisäävät panoksia, mitä heillä ei oikeasti ole olemassa? Voiko rahajärjestelmä seota sukkiinsa, vaikka pelin pitäisi olla nollasummapeliä, jossa toinen myy ja toinen ostaa?

Yllä olevaan tuskin kenelläkään on vastausta. Huolestuttavaa on kuitenkin pörssien kaupankäynnin välineet, mm. johdannaiset, optiot ja futuurit. Johdannaisissa on kysymys ”lotosta”. Johdannaisen ostaja veikkaa esimerkiksi öljyn miljoonan barrelin erän hinnan kahden vuoden päästä. Johdannaissopimuksen perusteella hän saa öljyerän joko voittaen tai häviten, riippuen öljyn hintakehityksestä. Johdannaista voi käyttää riskien hallintaan muun muassa lainan korkojen suojaamiseksi niiden nousulta.

Luottolaitos sitoutuu pitämään koron sovitussa tasossa laina-ajan, kun asiakas suostuu maksamaan preemion eli korvauksen siitä. Optiossa sen myyjä tai antaja sitoutuu toteuttamaan sopimusehdot. Osto-option ostaja taas uskoo kohde-etuuden hinnan nousevan tulevaisuudessa. Kun toimitusjohtaja saa option yhtiön osakkeita päivän kurssiin ja luvan myydä ne kahden vuoden päästä, yhtiön pörssikurssin noustessa johtaja kuittaa potin.

Futuureilla käydään kauppaa tulevaisuuden hintatasosta. Kiinalaisten riisikaupasta alkanut ”veikkaaminen” on yleistä. Esimerkiksi ostaja arvaa vehnän hinnan kolmen vuoden päästä ja saa ostaa sopimaansa hintaan viljaerän. Johdannaiset ja muut mainitsemani tuotteet ovat siis pelimerkkejä ja arpalippuja. Raha- ja reaalitaloudessa ne ovat mätiä omenoita, jotka tuhoavat työtä ja sen merkitystä. Kauppaa käydään tyhjillä tynnyreillä.

Joku nörtti odottelee päivää, jolloin paisuvasta markkinasta voisi pyöräyttää niin ison siivun, että yhtenä päivänä ehtisi tehdä vuoden tilin.

Aivan oma aikapomminsa on nykyinen pörssikaupankäynnin robotisaatio ja tekoälyn käyttö sijoittamisessa. Ihmisen osaksi tulee järjestelmien käyttämisessä määritellä riskitasot ja kaupankäynnin taso. Kone pitää huolen lopusta. Ohjelmistot seuraavat globaalisti markkinoiden liikkeitä, käyttävät hyväkseen maailmanajan mikrosekuntien viiveitä ja käyvät kauppaa miljoonilla ostoilla sekä biljoonien summilla. Kyllä siinä tilin tekee päivässä vähäisimmilläkin voitoilla.

Joku nörtti odottelee päivää, jolloin paisuvasta markkinasta voisi pyöräyttää niin ison siivun, että yhtenä päivänä ehtisi tehdä vuoden tilin. Mitä tapahtuu silloin, kun robotit oppivat oppimaan itse? Tyhjästä ei synny mitään paitsi alkemiassa. Tällöin tapahtuu jotakin sellaista, mitä me emme tällä hetkellä tiedä.

Nykyinen korkojen nollaprosenttikriisi on osaltaan syntynyt tästä holtittomasta virtuaalirahamaailmasta, jossa kukaan ei luota toiseen eikä mihinkään. Rahaan liittyvät käsittämättömät määrät katteetonta velkaa, jolloin voidaan vain odotella markkinakuplan puhkeamista.

Rahamarkkinat ovat virtuaalista lumemaailmaa, joka saa vapaasti kulkea yksisuuntaista tietään kohti seuraavaa finanssikatastrofia. Kukaan ei vain tiedä milloin ja missä laajuudessa. Tällöin käteinen raha saattaa jäädä ainoana vaihtovälineenä jäljelle. Sitä voidaan toki painaa lisää, mutta onko sillä sitten mitään arvoa, on jo toinen kysymys. Käypä raha voi todellakin loppua maailmasta!

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat