reijo_frank

Helsingin metroliikenne takkuaa ainakin kello 10:een saakka

Kuva: Kari Hulkko
Helsingissä metrot kulkevat myöhästellen Itäkeskuksessa sattuneen henkilövahingon vuoksi.

Helsingin metro liikkuu jälleen molempiin suuntiin. Liikenne saatiin käyntiin uudestaan aamuyhdeksältä, kerrotaan Helsingin Seudun Liikenteestä (HSL) STT:lle.

Metrot myöhästelevät ainakin kello 10:een saakka, arvioi HSL.

Liikenne oli pysähdyksissä Itäkeskuksessa sattuneen henkilövahingon vuoksi.

AVAINSANAT

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Keskustelua aiheesta

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta

Jytyn Pihlajamäki: ”Naisvaltaisille matalapalkka-aloille muita korkeammat korotukset”

Kuva: jyty
Jytyn jäsenkyselystä selvisi jäsenten voimakas tuki lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, Maija Pihlajamäki toteaa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.

Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Etätyöhön toivotaan uusia määräyksiä.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Keskustelua aiheesta