Helsingin poliisi ei siirrä 612-marssia pois Töölöntorilta – alpakat, lapset ja 612-soihtumarssi ajautuivat vastakkain itsenäisyyspäivän alla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Töölöntori Helsingissä.

Helsingin poliisi ei aio siirtää 612-mielenosoitusta pois Töölöntorilta.

Näin ollen Töölöntorille itsenäisyyspäiväksi kaavailtu lastentapahtuma siirtyy toisaalle.

Poliisi toistaa Twitterissä aiemman kantansa, jonka mukaan 612-tapahtumasta on tehty ilmoitus lähes vuosi sitten. Osallistujat ovat täyttäneet Töölöntorin, eikä muiden samanaikaisten tapahtumien järjestäminen ole poliisiin mukaan turvallisuussyistä mahdollista.

Poliisin mukaan Helsingin kaupunki on tarjonnut lastentapahtumalle vaihtoehtoisia paikkoja tapahtuman järjestämiseksi.

Muun muassa HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti on tarjonnut Telia 5G stadionia tapahtumapaikaksi lasten juhlille.

Helsingin Sanomat uutisoi, että lastentapahtumaa järjestävät töölöläisvanhemmat pitävät tarjousta hienona, mutta heidän pitää vielä miettiä asiaa.

– Tapahtumaa järjestämässä on hyvin pieni vapaaehtoisten joukko. Tämä vaikuttaa hyvältä, mutta meidän on mietittävä mihin voimavaramme riittävät, Jaakko Hilppö, yksi tapahtuman järjestäjistä kertoo HS:lle.

Lastentapahtuma joutuu siirtymään 612 tieltä.

Maanantaina uutisoitiin, että Helsingissä Töölöntorille itsenäisyyspäiväksi suunniteltu lastentapahtuma joutuu siirtymään toiseen paikkaan, koska samalle paikalle oli aiemmin ilmoitettu äärioikeistolaiseksi tituleerattu 612-mielenosoitus.

Lastentapahtumassa ”Suomen 100-vee synttärit” piti olla ohjelmassa muun muassa alpakoita, pupuja ja jumppa-disco.

Ylikomisario Seppo Kujala sanoi STT:lle, että 612:n kokoontumisesta on tehty asianmukainen ilmoitus, johon ei tarvita maanomistajan lupaa.

Kujalan mukaan lastentapahtuma taas on yleisötilaisuus, johon tarvitaan maanomistajan eli tässä tapauksessa Helsingin Tukkutorin lupa.

Myöhemmin sosiaalisessa mediassa esitettiin myös väitteitä, että lastentapahtumaa olisi järjestetty 612-marssin vastamielenosoituksena. Yksi tapahtuman järjestäjistä on Aleksi Pahkala, joka on tunnettu muun muassa Helsingissä aiemmin järjestetyistä rasisminvastaisista tapahtumista, kuten Meillä on unelma -konsertista ja Peli poikki! -mielenosoituksesta.

Pahkala ja muut järjestävät ovat kiistäneet väitteet jyrkästi. Tapahtuman järjestäjiin kuuluu Töölössä asuvia vanhempia.

– Ei pidä muuten ollenkaan paikkansa. Ei tässä väitteessä ole mitään perää, Pahkala totesi Ylelle.

– Kaupungilta kerrottiin, että Töölöntori on vapaa. Ei käynyt ilmi, että siellä olisi järjestetty samaan aikaan 612-tapahtuma.

Siirtämistä on perusteltu turvallisuusriskillä.

Poliisi on perustellut lastentapahtuman siirtämistä muun muassa turvallisuusriskillä. Tapahtuman järjestäjät reagoivat tähän voimakkaasti Facebookissa. He julkaisivat asiasta tiedotteen, jossa muun muassa kysyttiin:

”Mitä tarkoittaa, että emme voi turvallisuussyistä järjestää näitä juhlia? Me asumme täällä. Tarkoittaako se sitä, että emme myöskään voi turvallisesti liikkua omilla kaduillamme Suomen itsenäisyyspäivän iltana? Jos näin on, keiden kaikkien turvallisuus on Helsingissä vaarassa? Jos Töölöntori ei itsenäisyyspäivänä ole turvallinen paikka lasten juhlille, ovatko muut Helsingin kadut ja torit Suomen 100-vuotisjuhlan päivänä turvalliset kaikille?”

Asiaa on kommentoinut Twitterissä myös muun muassa vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Hän ihmetteli tapahtumanjärjestäjien tavoin, että ”Jos poliisilla on huoli siitä, että äärioikeiston ja natsien marssi aiheuttaa lasten tapahtumalle turvallisuusriskin, niin eikö kannattaisi silloin siirtää natsien marssia?”

612-marssi on järjestetty jo usean vuoden ajan ja kulkueen yhteydessä on tapahtunut aiemmin väkivaltaisuuksia. Toissa vuonna poliisin kanssa tappelivat vasemmistoanarkistit, jotka pyrkivät häiritsemään kulkueen toimintaa. Poliisi otti kiinni tuolloin yli 130 ihmistä.

612-kulkue mainostaa itseään poliittisesti sitoutumattomana tapahtumana. Aikaisemmin mukana on kuitenkin ollut henkilöitä, jotka ovat paljastaneet aatesuuntauksekseen avoimesti uusnatsismin.

Jokajouluinen varoitus: älä laita näitä suosikkileluja pukinkonttiin

Kuva: Lehtikuva
Vieterivetoisessa ralliautossa on tukehtumisvaara, koska siitä voi irrota pieniä paloja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on löytänyt neljästä joulun suosikkilelusta vakavia vaaroja. Tukesin mukaan kolmessa puulelussa oli niin pieniä osia, että pieni lapsi voi tukehtua niihin. Lisäksi yhden rooliasun huomattiin syttyvän liian herkästi tuleen.

Tukes testasi yhteensä 20 myynnissä olevaa joulun suosikkilelua. Tukehtumisvaaran Tukes havaitsi vieterivetoisessa ralliautossa, City Tour Bus -autossa ja ABC-nuppipalapelissä. Palovammariski on Ryhmä Haun Sampan rooliasussa. Lisäksi rooliasu on pakattu Tukesin mukaan liian ohueen muovipussiin, johon lapsi voi tukehtua.

Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut tuotteet käytöstä.

Lisäksi Tukes huomauttaa, että Crystal-kiteidenkasvatussarjassa ei ole käyttöohjeita tai kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo olevansa tyytyväinen, että yhdestäkään testatusta lelusta ei löytynyt kiellettyjä muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja.

– Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja, hän toteaa tiedotteessa.

Sebastian Tynkkyselle ankara takaisku – KKO hylkäsi hakemuksen

Kuva: Lehtikuva

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana toimineen Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen asiassa, joka koski Tynkkysen oikeutta valittaa hovioikeuteen Oulun käräjäoikeudesta saamastaan tuomiosta.

Käräjäoikeus oli viime tammikuussa tuominnut Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Tynkkynen haki tuomioon muutosta Rovaniemen hovioikeudelta, joka ei kuitenkaan myöntänyt hänelle jatkokäsittelylupaa. KKO:ssa kysymys oli siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää Tynkkyselle jatkokäsittelylupa.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.