Apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoisen mukaan poliisin ja valtioneuvoston valmiusyksikön tilannekuvat poikkesivat perjantai-iltapäivänä toisistaan.

-  Ulkopuolella toimineet poliisit ovat tehneet omat havaintonsa ja linnan sisällä olevat henkilöt omansa. Tässä on varmaan käynyt niin, että kun tietoja on vaihdettu, on syntynyt väärinkäsityksiä tai arvioitu eri asteilla se tilanne, Kopperoinen sanoi Ylelle.

Poliisin kuva turvallisuustilanteesta on nyt tarkentunut.

Kopperoisen mukaan ristiriitainen viestintä johtuu väärinymmärryksistä, ei tietoisesta valehtelusta tai tahallisesta väärän tiedon antamisesta.

Presidentti Niinistö kuitenkin itse kertoi Helsingin Sanomille, ettei häntä olisi ohjattu kulkemaan poikkeavaa reittiä Valtioneuvoston linnasta. Niinistö sanoi, ettei hän pysty arvioimaan, oliko tilanne uhkaava.

Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ovat kertoneet poistuneensa normaaleja reittejä.

Poliisi otti perjantaina kiinni yli 50 Elokapinan protestoijaa, jotka kaikki vapautettiin eilisiltaan mennessä. Poliisi jatkaa tutkintaa ja tapahtumien kulkua selvitetään, minkä jälkeen asia etenee syyteharkintaan.

Epäiltyinä rikosnimikkeinä jutussa ovat törkeä julkisrauhan rikkominen, niskoittelu ja kokouksen estäminen.

Asiantuntija: “Poliisin kannanotot vieraita mielenosoitusoikeudelle”

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen katsoo, että poliisin toimissa Elokapinan suhteen on liikuttu mielenosoitusoikeuden rajoittamisen harmaalla alueella. Rautiainen antoi haastattelunsa STT:lle ennen poliisin tämän päivän lausuntoa.

Poliisi tviittasi aiemmin muun muassa, ettei se hyväksy Valtioneuvoston linnan uloskäyntien miehittämistä ja valtiojohtoon vaikuttamista.

-  Tämähän on hyvin vieras kannanotto mielenosoitusoikeudelle. Mielenosoitusoikeuden ytimessä on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, Rautiainen sanoo.

Näin mielenosoitusoikeus suojaa nimenomaisesti rauhanomaista valtiovaltaan vaikuttamispyrkimystä.

“Milloin portaiden käyttäminen muuttuu rakennukseen tunkeutumiseksi?”

Poliisi totesi Twitterissä myös, että valtioneuvoston rakennukset nauttivat erityistä julkisrauhan suojaa, jolla turvataan valtion päätöksentekokykyä.

Rautiaisen mukaan julkisen rakennuksen eli valtioneuvoston portaat ovat kokoontumiseen sopivia paikkoja siinä missä muutkin.

-  Kun arvioimme sitä julkisuusrauhan perustunnusmerkistöä vasten, niin siinä todetaan, että julkisrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka tunkeutuu johonkin rakennukseen. Ja silloin arvioitavaksi tulee, että jos portaat on sallittu kokoontumislain hyväksi katsomaksi paikaksi ja julkisrauhan rikkominen edellyttää rakennukseen tunkeutumista, törkeässä tekomuodossa pitäisi olla kyse valtioneuvoston rakennukseen tunkeutumisesta.

-  Meidän tulee silloin arvioida, milloin portaiden käyttäminen muuttuu rakennukseen tunkeutumiseksi. Tässä kohtaa, kun poliisi tuon lausuman esitti, niin ainakaan oman ymmärrykseni mukaan minkäänlaista tunkeutumista tai yritystä ei ollut, Rautiainen summaa.

Lehtikuvaajan sakot voivat olla raportointioikeuden rikkomista

Rautiainen ottaa kantaa myös sosiaalisessa mediassa puhuttaneeseen lehtikuvaajan sakottamiseen. Kuvajournalisti ja Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Antti Yrjönen kertoi Twitterissä, että hän sai mahdollisesti sakot keskiviikkona ollessaan kuvaamassa Elokapinan mielenilmausta Helsingin Pitkälläsillalla. Yrjönen kertoo, että hän sai väistökäskyn poliisilta, jota totteli, mutta tästä huolimatta poliisi oli kysynyt häneltä, haluaako hän sakot.

-  Jos tapahtuman kuvaus pitää paikkansa, niin poliisin toimet käynnistää toimittajan sakottaminen on kiistatta mielenosoituksen yhteydessä medialle sananvapauteen kuuluvien asioiden raportointioikeuden rikkomista, Rautiainen sanoo.

Helsingin poliisi on kommentoinut Twitterissä, että se selvittää tapahtumia. Poliisin mukaan toimittajien on sallittua seurata mielenosoituksen tapahtumia läheltä, kunhan poliisin toimintaa ei häiritä.

KKO:n ratkaisu turkisaktivisteista antaa ennakkotapauksen

Rautiaisen mukaan kiinnostavin oikeudellinen kysymys liittyy kuitenkin aktivistien lukittautumiseen Valtioneuvoston linnan oveen.

Suomessa on aiemmin tehty korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu samankaltaisesta tapahtumasta. Ratkaisu annettiin tapauksesta, jossa eläinoikeusaktivistit lukitsivat itsensä Aleksanterinkadulla Helsingissä sijaitsevan turkisliikkeen oveen vuonna 1998.

Tämä esti liikkeen toiminnan kokonaisuudessaan, mitä nyt ei Elokapinan tapauksessa tapahtunut, Rautiainen sanoo.

Aktivistit tuomittiin tuolloin hallinnan loukkauksesta. Kyseessä oli äänestysratkaisu, joka jakoi korkeimman oikeuden. Niukka enemmistö äänesti sen puolesta, että hallinnan loukkauksen tunnusmerkistö täyttyi.

-  Nythän ei ole edes väitetty, että kyseessä olisi ollut hallinnan loukkaus. Ja siitäkin annettiin silloin äänestysratkaisu. Eli jos oveen itsensä lukitseminen on vaivoin hallinnan loukkaamista, niin silloin se on hyvin epätodennäköisesti tunkeutumista, Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan nimenomaan rakennuksen oveen lukittautumiseen liittyy sellaisia oikeudellisia jännitteitä, joista voisi käydä oikeudellisestikin relevanttia keskustelua. Sen keskustelun kiinnekohdat ovat kuitenkin hänestä jo hämärtyneet.

-  Koska mielenosoitusoikeus on poliittisten oikeuksien ytimessä, niin keskustelun siitä, miten meidän yhteiskunnassa sitä jäsennetään, pitäisi tapahtua lainsäädännön kautta. Nyt se on valitettavasti irtaantunut siitä.