Helsingin poliisi selittää ”Uusi ilmiö” -puheitaan – ”Aiempaa selvästi aggressiivisempaa”

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin poliisi kertoo tiedotteessaan, miksi syksyn aikana esiin tulleet ahdistelu- ja raiskaustapaukset näyttäytyvät sen mielestä uudenlaisena ilmiönä. Poliisin mukaan yleisellä paikalla tapahtuneet lähestymisyritykset ovat nykyisessä laajuudessaan aiempaa selvästi aggressiivisempia.

Aiemmista ilmiöistä ja yleisellä paikalla tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä poiketen epäiltyjä on nyt kuvattu yksinomaan ulkomaalaisiksi, kertoo Helsingin poliisi.

– Yksittäisiä aggressiivisia tapauksia on ollut aiemmin, mutta asia on nyt syksyllä muodostunut sen verran laajamittaisemmaksi, että voidaan puhua jo ilmiöstä. Tässä ilmiössä uudenlainen piirre on se, että useissa tapauksissa uhreja on lähdetty seuraamaan yleisillä paikoilla, lyöttäydytty seuraan vasten tahtoa ja käyttäydytty aggressiivisesti ja seksuaalissävytteisesti, kertoo poliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi korostaa, että seksuaalisen häirinnän ja muiden rikosten kohteeksi joutuneiden tulee tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä.

– Poliisi tuomitsee yksiselitteisesti kaikenlaisen päälle käymisen ja seksuaalisen ahdistelun. Mikäli kokee joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, tulee asiasta tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä, medialausunnoistaan arvosteltu Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki sanoo.

”Tavallaan hän teki schröderit” – suomalaisen Ranska-asiantuntijan mukaan Hollanden tilinpäätös on mainettaan parempi

Kuva: Lehtikuva-AFP
François Hollande valittiin Ranskan presidentiksi vasemmiston ehdokkaana kevään 2012 presidentinvaaleissa. Hollande on Ranskan tasavallan 24. presidentti.

François Hollande nosti Ranskan talouden tunnusluvut kelvollisiksi, mutta juuttui kannatukseltaan yhdeksi epäsuosituimmista presidenteistä maan historiassa. Kaksi kuukautta ennen vaaleja on täysin auki, kuka perii työllä ja tuskalla uudistetun tasavallan.

Näin kirjoittaa Raskan tuntija Eero Vuohula Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla julkaistussa artikkelissa.

Vuohulan mukaan Holladen tilinpäätös on mainettaan parempi.

Vuohula muistuttaa, että kun François Hollande viisi vuotta sitten aloitti presidenttinä, Ranskassa puhuttiin neljästä numerosta: 0, 10, 90 ja 75.

Ne viittasivat nollakasvuun, 10 prosentin työttömyyteen, 90 prosentin valtionvelkaan BKT:sta (1 800 miljardia euroa, josta kolmannes oli kertynyt edellisen presidentin Nicolas Sarkozyn kaudella) sekä kauppataseen 75 miljardin vajeeseen. Valtion budjetti oli yli viisi prosenttia alijäämäinen.

– Vertailun vuoksi Suomen talouden koko on noin kymmenesosa Ranskan taloudesta ja elintaso samaa luokkaa, hän huomauttaa.

Saksa uudisti liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla jo 2000-luvun alussa taloutensa rakenteita – ja onnistui.

Vuohulan mukaan uusi presidenttin ryhtyi heti toimeen Ranskassa, mutta pehmeämmällä tavalla kuin Saksassa. Hollanden tunnuslause on ollut ”Talous kuntoon oikeudenmukaisin keinoin”.

– Uudistukset ovat kuitenkin kantaneet hedelmää, ja Hollande jää niistä historiankirjoihin. Talouden tunnusluvut alkavat olla kohdallaan. Työllisyys alkoi tosin parantua vasta viime vuonna, ja presidentin kannatusluvut ehtivät jumittua alamaihin.

”Uudistukset ovat kuitenkin kantaneet hedelmää ja Hollande jää niistä historiankirjoihin.”

Väistämättömän tappion edessä Hollande veti omat johtopäätöksensä eikä asettunut enää ehdolle toiselle presidenttikaudelle.

– Tavallaan hän ”teki schröderit”: pani talouden kuntoon, mutta menetti sen takia kannatuksensa, uhrasi poliittisen uransa uudistusten toteuttamiseksi, Ranskan-tuntija toteaa.

– François Hollande nosti presidenttinä Ranskan talouden tunnusluvut kelvollisiksi, ellei hyviksi. Velkaantuminen pysäytettiin, budjettivaje on Maastrichtin kriteerien mukainen noin kolme prosenttia, työllisyys nousussa ensimmäisen kerran sitten 2008 ja talous kasvaa eurooppalaista tahtia, nopeammin kuin Suomessa.

Artikkelin kirjoittanut Eero Vuohula on Ranskan hallintokorkeakoulun ENAn kasvatti ja työskennellyt muun muassa Euroopan komissiossa. Hän asuu osan vuodesta Ranskassa ja seuraa tarkasti maan politiikkaa.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Tehostetun palveluasumisen etiikka

Lahdessa tuottaa yksityistä tehostettua palveluasumista 16 yritystä. Osa on kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä ja säätiöitä, mutta muutamien jäljet johtavat suoraan monikansallisiin yhtiöihin, joiden verosuunnittelu täyttää veroparatiisikriteerit. Siten Suomeen ja paikkakunnalle, jossa palvelut tuotetaan, ei jää veroeuroista kuin rippeet. Muutamat palveluntuottajat eivät halua olla kiinteistösijoittajia, niinpä esimerkiksi kaupungin 100-prosenttisesti omistama Lahden Talot on rakentanut kiinteistöjä osin ARA-rahoituksella  ja sitten vuokrannut yksityiselle yhtiölle palveluasumista tuottamaan. Pidän tätä eettisesti huonona asiana. Voisimmehan rakentaa niillä rahoilla yhteiskunnan ylläpitämiä palvelutaloja.

Tehostettu palveluasuminen maksaa noin 4000 euroa kuukaudessa. Lasken siihen vuokran, ruoan ja hoivan. Kun ihminen, joka saa noin 1500 euroa nettona eläkettä, muuttaa tehostettuun palveluasuntoon ja hinta on tuo 4000 euroa, voi jokainen todeta, että eläkeläisen rahat eivät riitä. Miten tästä selvitään? Ehkä yhteiskunta auttaa?  Lahti ei enää osta vanhuspalveluita. Sen tekee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.  Asukas hakee tarvittaessa asumistuen ja hoitotuen Kelasta ja mahdolliset palvelusetelit hyvinvointikuntayhtymältä.

Tehostetussa palveluasumisessa asukas on vuokralainen, joka solmii vuokrasopimuksen palveluasumisyrittäjän kanssa. Jos yrittäjä on itse kiinteistössä vuokralla, verrataan asumissuhdetta alivuokralaisasumiseen. Kaikki kustannukset ovat juridisesti vuokralaisen vastuulla. Jos rahat eivät riitä, voidaan vuokrasopimus irtisanoa. 

Tilalle ostetaan palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta meidän kuntalaisten yhteisillä rahoilla. 

Millaista tehostettu palveluasuminen sitten on? Se voi olla erinomaista, mutta myös täysin ala-arvoista. Ikäviä esimerkkejä valitettavasti löytyy. Tärkeintä on riittävä henkilöstö, ikäihmiselle tarkoitettu monipuolinen ruoka, päivittäinen pesu tai kylvetys ja ulkoilu, asunnon siivous, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja yhteiset sosiaalitilat. Lisäksi asukas tarvitsee lääkkeet, henkilökohtaiset tarpeet, taksikyytejä ja muuta vastaavaa, joka tekee elämän elämisen arvoiseksi. Tällainen palvelutaso saati laatu ei toteudu läheskään kaikissa tehostetun palveluasumisen yrityksissä. 

Helmikuun alussa Etelä-Suomen Sanomissa  oli juttu, jossa kerrottiin monikansallisen, luxemburgilaisen yhtiön hallinnoiman Mehiläisen pyytävän Lahden keskustassa vuokraa kaksiosta 1390 euroa. Lisänä on pieni palvelupaketti, mitä se sitten tarkoittaakaan, joka maksaa 149 euroa. Mitä muut kustannukset ovat, sitä jutussa ei kerrottu. Minusta on erittäin laskelmoitua, että Mehiläinen tarjoaa näitä kalliita asuntoja tehostettuun palveluasumiseen ja toteaa, että asukas voi hakea yhteiskunnan tukea asumiseen ja palveluihin. 

Olisi mielenkiintoista tietää, onko todella niin, että Orimattilan Kanervikko-koti on kalliimpi kuin Attendon Kehräämökoti, Kärkölän vanhainkoti kalliimpi kuin Attendo Nerolan palvelukeskus tai Hollolan vanhainkoti kalliimpi kuin Attendon ja Mehiläisen palvelukeskukset? Näihin laskelmiin pitää saada mukaan kaikki yhteiskunnan maksamat tuet ja tietenkin asukkaan omat pakolliset kulut.

Tärkeää on, että seurataan tarkkaan palveluiden tasoa ja laatua.  Hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt lopettaa suurimman osan vuodeosastoja ja omat vanhainkodit. Tilalle ostetaan palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta meidän kuntalaisten yhteisillä rahoilla, joten on perusteltua edellyttää, että eettisiä ja taloudellisia sääntöjä noudatetaan. Välttämättömät vanhuspalvelut eivät saa olla bisnestä, joista hyötyvät vain yrityksin omistajat ja verokeidasyhtiöt.

Keskustelua aiheesta

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten