Helsingin pormestarit: Leipäjonoissa seisomisesta halutaan eroon

Kuva: Kari Hulkko

– Leipäjonoissa seisomisesta pitäisi päästä eroon ja pystyä hoitamaan tarvittava ruokajakelu muulla tavoin. Olen perehtynyt Vantaan malliin asiassa, olen tavannut asianomaisten järjestöjen edustajia ja olen kannustanut kaupungin virkamiehiä hakemaan asiaan kestävämpää ratkaisua, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo Demokraatille.

– Otan osaltani asiaan tarkempaa kantaa kun virkamiesvalmistelu etenee siihen pisteeseen, hän jatkaa.

– Helsingissä ruokajakelua ei ole organisoitu parhaalla mahdollisella tavalla. Toimijat ovat aika hajallaan, logistiikka ei ehkä ole ihan tehokkainta. Se johtaa siihen, että jonot ovat pitkiä, ne kiemurtelevat satoja metrejä esimerkiksi Helsingin Myllypurossa. Tämähän on tosi epäinhimillistä, apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) sanoo.

Tuomo Laihialan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan reilu kolmannes kokee leipäjonoissa käyvistä kokee sen nöyryyttävänä ja noin sama määrä kokee, ettei haluaisi tulla jonossa nähdyksi esimerkiksi ystävien, sukulaisten tai naapurien toimesta.

Laihialan mukaan myös leipäjonotutkijat haluaisivat jonot pois kaduilta. Vantaalla tässä on saavutettu menestystä. Seurakuntayhtymän ja kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeessa on toteutettu muun muassa ruoan hävikkiterminaali. Täältä kylmävarastosta ruokaa ajetaan autoilla lähijakelijoille.

”Se on sydäntä murskaavaa.”

Nasima Razmyar pitää Vantaan mallia järkevänä. Helsinkiinkin tarvittaisiin hänen mukaansa logistiikkakeskus, josta hävikkiruokaa voisi hakea eri ruoanjakopisteisiin.

– On aika pysäyttävää, että meillä on ihmisiä, jotka eivät voi edes lähteä ruoka-apuun, ei ole julkiseen liikenteeseen varaa. Se on sydäntä murskaavaa, ihmisillä ei ole edes muutamaa euroa, Razmyar sanoo.

– Helsingin iso ongelma on eriarvoisuuden kasvu alueiden välillä, ihmisten välillä, lasten ja nuorten välillä. Helsingillä on iso vastuu hoitaa tätäkin asiaa paljon kokonaisvaltaisemmin.

Razmyarin mukan sosiaalityö on myös saatava paljon vahvemmin mukaan ruoanjakotyöhön.

Leipäjonoista eroon pääsemisestä ja ruoanjakelun saamisesta sisätiloihin on puhuttu Helsingissäkin jo pitkään. Razmyar uskoo kuitenkin, että nyt poliittista tahtoa olisi tarpeeksi.

– Olen melko luottavainen. Meillä on kaupungissa suhteellisen selkeä strategia. Haluamme asioiden toimivan muillekin kuin vain työssäkäyville. Vähävaraiset ja heikoimmassa asemassa olevat on otettava paremmin huomioon.

”Hyödynnämme Vantaan ja mahdollisesti muidenkin kaupunkien kokemuksia.”

Helsingin kaupungin va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori kertoo, että joulukuussa järjestettiin tapaaminen kaupungin edustajien ja ruoka-apua jakavien järjestöjen kanssa.

– Tarkoitus on nyt keväällä järjestää yhteisiä työpajoja ja yhdessä miettiä, miten ruoka-aputoimintaa voisi Helsingissä kehittää ja millaisia uusia toimintatapoja voisi rakentaa, hän sanoo.

Ruoka-apua jakavat järjestöt ja yhteisöt saavat kaupungilta järjestöavustuksia. Sulavuoren mukaan jatkossakin toimitaan järjestöavustuksen pohjalta.

– Mutta yhdessä sovimme mahdollisista uusista toimintatavoista, jotka järjestöt voivat avustusta hakiessaan kirjata hakemukseen. Mikä tulee olemaan Helsingin toimintatapa, on vielä avoin. Vantaalla on toiminnassa Yhteinen pöytä-hanke, jossa on muun muassa yhteiset jakeluautot, jotka noutavat ruoan ja jakavat ne ruoka-apua jakaviin paikkoihin. Hyödynnämme Vantaan ja mahdollisesti muidenkin kaupunkien kokemuksia, mutta Helsinki on laajuudeltaan paljon isompi ja toimijoita on paljon enemmän, joten emme vielä osaa sanoa, miten toiminta tullaan täällä organisoimaan, hän toteaa.

– Tässä vaiheessa ei vielä voi sanoa, mitkä ovat vaihtoehtoiset toimintatavat Helsingissä. Koko Helsinkiin ei kuitenkaan suuren koon vuoksi ole tulossa vain yhtä toimintatapaa. Kevään aikana varmaan löydämme tapoja, jotka toimivat Helsingissä ja ovat ruoka-apua tarvitsevien kannalta inhimillisiä ja vahvistavat myös sosiaalisuutta.

Sulavuorenkin mukan poliittinen tahtotila on nyt olemassa.

– Tarkoitus on tämän vuoden aikana ennen syksyllä tapahtuvaa järjestöavustusten hakemista löytää yhteisiä uusi toimintatapoja. Koska Helsinki on kooltaan iso, tulemme todennäköisesti etenemään asteittain.

Sulavuori toteaa, että ruoka-apua tarvitaan, koska perusturva ei vastaa kaikkiin tarpeisiin.

– Perusturvan korjaaminen olisi ensisijaista, mutta siitä huolimatta on aina olemassa henkilöitä, jotka tulevat tarvitsemaan erilaisissa tilanteissa myös ruoka-avullista tukea. Tukea voidaan antaa myös muutoin kuin kadulla jonottamalla ja näitä tapoja tulee löytää. Kadulla jonottaminen ei ole inhimillisestä näkökulmasta oikein.

Niinistö Yhteisvastuukeräyspuheessaan: Jonoista pyritään eroon.

Kaupugin sosiaali- ja terveyslautakunta on jo antanut Sulavuoren esityksestä lausunnon kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalon (vihr.) toivomusponnesta. Lausunnon mukaan ”tavoitteena on löytää jonottajille sellaista taloudellista ja sosiaalista tukea, jonka turvin välttämätön ravinto ja sosiaalisia kontakteja saadaan muualta kuin leipäjonosta”.

Lausunnossa todetaan myös, että käynnissä on keskustelu ruoka-avun jakamisen uusista järjestämisvaihtoehdoista.

Tänään käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen teemana on Nälkä – #ruokatrendit 2018. Myös Yhteisvastuukeräys kiinnittää huomiota leipäjonojen problemaattisuuteen.

– Ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa, mutta julkinen auttamisjärjestelmä on joskus käänteissään hidas. Se ei kykene varautumaan kaikkiin tilanteisiin. Silloin kirkon diakonia sekä monet järjestöt pystyvät nopeasti antamaan apua. Esimerkeiksi sopivat Vantaalla kehitetty Yhteinen pöytä -toimintamalli ja kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö -hanke. Jonoista pyritään pääsemään eroon ja ruokailuista tehdään yhteisöllisiä tapahtumia. Apua annetaan ihmisarvoa kunnioittaen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tänään avatessaan keräyksen.

”Käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ennen kaikkea halveksuntaa” – Ylioppilaskirjoitusten uhkaaminen suututti työnantajat

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sivistystyönantajat reagoi voimakkaasti OAJ:n, Jytyn ja JHL:n iltayhdeksältä tehtyyn lakkoilmoitukseen, jossa liitot uhkaavat laajentaa työtaistelun 15:sta helsinkiläiseen yksityiskouluun. Koulujen joukossa on myös lukioita ja lakon ajakohta 12.-16. maaliskuuta osuu kevään ylioppilaskirjoitusten päälle. Sivitystyönantajat paheksuvat ajankohtaa vahvoin sanankääntein.

– Uudessa lakkoilmoituksessa palkansaajapuoli osoittaa käsittämätöntä piittaamattomuutta ylioppilaskirjoituksia kohtaan. Tämä on ennen kaikkea halveksuntaa opiskelijoita ja tietenkin myös opettajia kohtaan.

– Sivistystyönantajien hämmennystä korostaa se, että kyseessä on kuitenkin palkansaajien edustajien haluttomuus neuvotella työehtosopimuksista, työnantajat sanovat.

Katso lista lakkouhan alla olevista helsinkiläiskouluista täältä.

Opetusalan lakko uhkaa ylioppilaskirjoituksia useissa helsinkiläiskouluissa – listalla muun muassa Suomen ykköslukioihin kuuluva SYK

Kuva: Thinkstock

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät iltayhdeksältä lakkovaroituksen, joka koskee 15 helsinkiläistä yksityiskoulua ja lukiota. Jos sopuun ei päästä työt keskeytyvät 12.-16. maaliskuuta muun muassa Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa, Töölön yhteiskoulun peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa sekä Kulosaaren yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa.

Lukioiden kannalta lakko vaikeuttaisi 12. maaliskuuta järjestettävää äidinkielen ylioppilaskoetta sekä 14. ja 16. päivä maaliskuuta järjestettäviä ylioppilaskokeita.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Opetusalan lakko laajenee Helsingin yksityisiin kouluihin ja lukioihin – katso lista kouluista

Kuva: Lehtikuva

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet iltayhdeksältä lakkovaroituksen.

Työt keskeytyvät 15 helsinkiläisessä yksityisessä yleissivistävässä oppilaitoksessa 12.–16. maaliskuuta, ellei sovitteluun edenneessä työriidassa sitä ennen saavuteta sopua.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen. Työntekijäjärjestöt jättivät ensimmäisen lakkovaroituksen 18.2. Tämä työnseisaus koskee järjestöjen mukaan viittä Etelä-Suomen ammatillista oppilaitosta ja neljää ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja se toteutetaan 5.–9. maaliskuuta.

Alan työehtosopimusneuvottelut jumiutuivat näkemyseroihin palkankorotustasosta ja tekstikysymyksistä.

OAJ:n, JHL:n ja Jytyn mielestä Sivistystyönantajilla ei ole perusteita tarjota yksityisen opetusalan henkilöstölle selvästi pienempiä palkankorotuksia ja heikompia työehtoja, kuin mitä muiden oppilaitosten henkilöstölle ja muille palkansaajille on sovittu.

Työriitaa on soviteltu 21.2. lähtien sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelu jatkuu maanantaina 26.2.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lakot uhkaavat päiväkoteja ja jäänmurtajia – ”Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Työriitojen sovittelurintamalla on ruuhkaa. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan meneillään on erittäin kiireinen vaihe, sillä sovittelijan toimistoa työllistää parhaillaan kuusi työriitaa. Lähiviikoille on annettu useita lakkovaroituksia, jotka koskevat niin yksityisiä päiväkoteja, kiinteistönhuoltoa kuin jäänmurtajia.

– Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea, Helle sanoo. Hän ei lähde arvioimaan, millä alalla neuvottelut ovat pahiten solmussa.

Miltei kaikissa kiistoissa on kyse sekä palkoista että muista työehtoihin liittyvistä asioista.

Yksityisiä päiväkoteja uhkaava lakko alkaisi 7. maaliskuuta ja kestäisi kaksi päivää. Alan työriidan sovittelu jatkuu tiistaina.
Sunnuntaina sopua etsittiin yliopistoja sekä jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskeviin työriitoihin. Laivanpäällystöliitto on ilmoittanut kansipäällystön lakosta, joka alkaisi niin ikään 7. maaliskuuta.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä työehtoihin. Kokonaisheikennys ansioihin olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja. Arctian mukaan kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Yliopistojen työriitaa ratkotaan sovittelija Janne Metsämäen johdolla. Työntekijäpuoli aikoo järjestää työnseisauksen keskiviikkona Helsingin yliopistossa, ellei sopua synny ennen sitä.

Viikonlopputyö hiertää yhä pankkialalla

Maanantaina jatkuu kiinteistöpalvelualan, yksityisen opetusalan ja rahoitusalan työriitojen sovittelu. Pankkialan neuvotteluissa on ollut useamman viikon tauko sen jälkeen kun osapuolet hylkäsivät Helteen tarjoaman sovintoesityksen.

– Kyse on yhä samasta asiasta eli viikonlopputyön teettämisestä, Helle sanoo.

Kiinteistöpalvelualalla ammattiliitto PAM on ilmoittanut useista työnseisauksista, joista ensimmäiset alkaisivat torstaina. Lakot koskisivat muun muassa siivoojia ja talonmiehiä.

– Sovittelussa on edistytty, mutta auki on yhä useita asioita sekä palkkojen että tekstien osalta.

STT–ANNU MARJANEN

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta