Politiikka

Helsingin pormestarit: Leipäjonoissa seisomisesta halutaan eroon

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

– Leipäjonoissa seisomisesta pitäisi päästä eroon ja pystyä hoitamaan tarvittava ruokajakelu muulla tavoin. Olen perehtynyt Vantaan malliin asiassa, olen tavannut asianomaisten järjestöjen edustajia ja olen kannustanut kaupungin virkamiehiä hakemaan asiaan kestävämpää ratkaisua, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo Demokraatille.

– Otan osaltani asiaan tarkempaa kantaa kun virkamiesvalmistelu etenee siihen pisteeseen, hän jatkaa.

– Helsingissä ruokajakelua ei ole organisoitu parhaalla mahdollisella tavalla. Toimijat ovat aika hajallaan, logistiikka ei ehkä ole ihan tehokkainta. Se johtaa siihen, että jonot ovat pitkiä, ne kiemurtelevat satoja metrejä esimerkiksi Helsingin Myllypurossa. Tämähän on tosi epäinhimillistä, apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) sanoo.

Tuomo Laihialan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan reilu kolmannes kokee leipäjonoissa käyvistä kokee sen nöyryyttävänä ja noin sama määrä kokee, ettei haluaisi tulla jonossa nähdyksi esimerkiksi ystävien, sukulaisten tai naapurien toimesta.

Laihialan mukaan myös leipäjonotutkijat haluaisivat jonot pois kaduilta. Vantaalla tässä on saavutettu menestystä. Seurakuntayhtymän ja kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeessa on toteutettu muun muassa ruoan hävikkiterminaali. Täältä kylmävarastosta ruokaa ajetaan autoilla lähijakelijoille.

”Se on sydäntä murskaavaa.”

Nasima Razmyar pitää Vantaan mallia järkevänä. Helsinkiinkin tarvittaisiin hänen mukaansa logistiikkakeskus, josta hävikkiruokaa voisi hakea eri ruoanjakopisteisiin.

– On aika pysäyttävää, että meillä on ihmisiä, jotka eivät voi edes lähteä ruoka-apuun, ei ole julkiseen liikenteeseen varaa. Se on sydäntä murskaavaa, ihmisillä ei ole edes muutamaa euroa, Razmyar sanoo.

– Helsingin iso ongelma on eriarvoisuuden kasvu alueiden välillä, ihmisten välillä, lasten ja nuorten välillä. Helsingillä on iso vastuu hoitaa tätäkin asiaa paljon kokonaisvaltaisemmin.

Razmyarin mukan sosiaalityö on myös saatava paljon vahvemmin mukaan ruoanjakotyöhön.

Leipäjonoista eroon pääsemisestä ja ruoanjakelun saamisesta sisätiloihin on puhuttu Helsingissäkin jo pitkään. Razmyar uskoo kuitenkin, että nyt poliittista tahtoa olisi tarpeeksi.

– Olen melko luottavainen. Meillä on kaupungissa suhteellisen selkeä strategia. Haluamme asioiden toimivan muillekin kuin vain työssäkäyville. Vähävaraiset ja heikoimmassa asemassa olevat on otettava paremmin huomioon.

”Hyödynnämme Vantaan ja mahdollisesti muidenkin kaupunkien kokemuksia.”

Helsingin kaupungin va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori kertoo, että joulukuussa järjestettiin tapaaminen kaupungin edustajien ja ruoka-apua jakavien järjestöjen kanssa.

– Tarkoitus on nyt keväällä järjestää yhteisiä työpajoja ja yhdessä miettiä, miten ruoka-aputoimintaa voisi Helsingissä kehittää ja millaisia uusia toimintatapoja voisi rakentaa, hän sanoo.

Ruoka-apua jakavat järjestöt ja yhteisöt saavat kaupungilta järjestöavustuksia. Sulavuoren mukaan jatkossakin toimitaan järjestöavustuksen pohjalta.

– Mutta yhdessä sovimme mahdollisista uusista toimintatavoista, jotka järjestöt voivat avustusta hakiessaan kirjata hakemukseen. Mikä tulee olemaan Helsingin toimintatapa, on vielä avoin. Vantaalla on toiminnassa Yhteinen pöytä-hanke, jossa on muun muassa yhteiset jakeluautot, jotka noutavat ruoan ja jakavat ne ruoka-apua jakaviin paikkoihin. Hyödynnämme Vantaan ja mahdollisesti muidenkin kaupunkien kokemuksia, mutta Helsinki on laajuudeltaan paljon isompi ja toimijoita on paljon enemmän, joten emme vielä osaa sanoa, miten toiminta tullaan täällä organisoimaan, hän toteaa.

– Tässä vaiheessa ei vielä voi sanoa, mitkä ovat vaihtoehtoiset toimintatavat Helsingissä. Koko Helsinkiin ei kuitenkaan suuren koon vuoksi ole tulossa vain yhtä toimintatapaa. Kevään aikana varmaan löydämme tapoja, jotka toimivat Helsingissä ja ovat ruoka-apua tarvitsevien kannalta inhimillisiä ja vahvistavat myös sosiaalisuutta.

Sulavuorenkin mukan poliittinen tahtotila on nyt olemassa.

– Tarkoitus on tämän vuoden aikana ennen syksyllä tapahtuvaa järjestöavustusten hakemista löytää yhteisiä uusi toimintatapoja. Koska Helsinki on kooltaan iso, tulemme todennäköisesti etenemään asteittain.

Sulavuori toteaa, että ruoka-apua tarvitaan, koska perusturva ei vastaa kaikkiin tarpeisiin.

– Perusturvan korjaaminen olisi ensisijaista, mutta siitä huolimatta on aina olemassa henkilöitä, jotka tulevat tarvitsemaan erilaisissa tilanteissa myös ruoka-avullista tukea. Tukea voidaan antaa myös muutoin kuin kadulla jonottamalla ja näitä tapoja tulee löytää. Kadulla jonottaminen ei ole inhimillisestä näkökulmasta oikein.

Niinistö Yhteisvastuukeräyspuheessaan: Jonoista pyritään eroon.

Kaupugin sosiaali- ja terveyslautakunta on jo antanut Sulavuoren esityksestä lausunnon kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalon (vihr.) toivomusponnesta. Lausunnon mukaan ”tavoitteena on löytää jonottajille sellaista taloudellista ja sosiaalista tukea, jonka turvin välttämätön ravinto ja sosiaalisia kontakteja saadaan muualta kuin leipäjonosta”.

Lausunnossa todetaan myös, että käynnissä on keskustelu ruoka-avun jakamisen uusista järjestämisvaihtoehdoista.

Tänään käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen teemana on Nälkä – #ruokatrendit 2018. Myös Yhteisvastuukeräys kiinnittää huomiota leipäjonojen problemaattisuuteen.

– Ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa, mutta julkinen auttamisjärjestelmä on joskus käänteissään hidas. Se ei kykene varautumaan kaikkiin tilanteisiin. Silloin kirkon diakonia sekä monet järjestöt pystyvät nopeasti antamaan apua. Esimerkeiksi sopivat Vantaalla kehitetty Yhteinen pöytä -toimintamalli ja kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö -hanke. Jonoista pyritään pääsemään eroon ja ruokailuista tehdään yhteisöllisiä tapahtumia. Apua annetaan ihmisarvoa kunnioittaen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tänään avatessaan keräyksen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat