Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Helsinki rakentaisi 80 miljoonalla eurolla kiisteltyä museota – valtiokin tulossa yllättäen mukaan

Voittajaehdotus Art in the City Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa Helsingissä 23. kesäkuuta 2015.

Helsingin kaupunginhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museon perustamiseksi Helsinkiin. Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla.

Yksityistä rahaa on tulossa 66,4 miljoonaa euroa. Mukana on erityisesti hotelleja ja ravintoloita sekä matkailu- ja kuljetusyrityksiä. Lahjoituksia on tullut myös kahdelta säätiöltä sekä isolta joukolta yksityishenkilöitä.

Valtio teki eilen yllättäen ennakkoratkaisun, että se rahoittaa museon käyttötaloutta vuosittain 1,3 miljoonalla eurolla.

Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia.

– Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, Viljanen totesi, kun uusinta ehdotusta esiteltiin torstaiaamuna.

Viljanen kiittelee uusinta vaihtoehtoa kaikista esillä olleista parhaimmaksi.

Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten. Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla.

Lisää aiheesta

Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen.

Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa.

Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, sisäiset tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset.

On tärkeää, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina tehdään investointeja.

Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella. Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina.

Ritva Viljasen mukaan aiempiin ehdotuksiin verrattuna Helsingin kaupungin rooli on nyt selkeämpi ja kaupungin kustannukset pienemmät. Uudessa esityksessä kaupungin omistusosuus museorakennuksesta olisi myös olennaisesti suurempi kuin valtion kanssa neuvotellussa mallissa, vaikka investoinnin rahallinen määrä olisi sama.

Helsingin kaupungin laatiman arvion mukaan museo toisi Helsinkiin lisää matkailijoita ja vaikuttaisi matkailijoiden kulutukseen varovaistenkin arvioiden mukaan 16 miljoonaa euroa vuodessa.

Rakentamisvaiheessa museon vaikutus verotuloihin olisi 24 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen noin 1 200 henkilötyövuotta. Museon toiminnan ja matkailun kautta syntyvä vaikutus verotuloihin olisi yhteensä 7 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus työllisyyteen 400 henkilötyövuotta.

– On tärkeää, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina tehdään investointeja, jotka tuovat tuloja ja matkailijoita kaupunkiin, Viljanen painotti.

Valmistelun aikana Helsingin kaupunki on pitänyt tärkeänä, että museo on kaupunkilaisten käytössä julkisena tilana.

– Museon edustalla on avoin julkinen ranta. Myös rakennuksen sisällä oleva bulevardi ja sisäpiha on määritelty sopimusehdotuksessa avoimeksi ja ilmaiseksi kaupunkitilaksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto ratkaisee museon kohtalon. Jos museo saa siunauksen, sen rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE