Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ennuste kertoo, että selkeää väestönkasvua nähdään vuosina 2017–2040 vain näillä kolmella kaupunkiseudulla.

Analyysin pohjana ovat kymmenen Suomen oloissa dynaamisen seudun eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan kaupunkiseutujen väestökehitykset vuoteen 2040 saakka. Ennusteen perusteella kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu näillä kymmenellä kaupunkiseudulla vuonna 2040.

Väestön voimakas keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu siis edelleen niin kuin on jatkunut jo vuosikymmeniä. Sen rinnalla on yhä voimistuva supistuva kehitys ja autioituvien alueiden lisääntyminen, jolloin alueelliset erot alkavat olla erittäin suuria Suomen eri osien välillä, kertoo muuttoliiketutkija Timo Aro MDI:stä.

Aron mukaan Suomen lähihistorian aikana tilanne on ennennäkemätön.

– Alueet, jotka kasvavat, ovat entistä vahvempia, ja supistuvan alueiden määrä kasvaa koko ajan suuremmaksi nimenomaan alentuneen syntyvyyden ja maan sisäisen muuttoliikkeen takia.

Aro huomauttaa, että kymmenellä dynaamisella seudulla on nähtävissä, että väestöpaine siirtyy jatkuvasti lähemmäksi keskuskaupunkia ja sen ympärillä olevaa kaupunkiseutua.

– Reunoilta kohti ydintä tapahtuu koko ajan siirtymää.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen valottaa tilannetta esimerkillä. Hän on puhunut elämän ja kuoleman rajasta, joka on parisenkymmentä kilometriä Joensuun torilta. Se tarkoittaa, että suurin osa uudisrakentamisesta toteutuu tämän rajan sisällä. Osaltaan siirtymää kiihdyttää Karjalaisen mukaan, että pankit vaativat eri tavalla vakuuksia, jos rakennetaan kauemmaksi.

– Minä olen ollut täällä vuodesta 2010 ja silloin tämä raja oli kymmenen kilometriä kauempana.

Kasvukeskusten vetovoimaa vahvistavat asuntolainoituksen lainalaisuudet. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna muistuttaa, että asunnon rahoittaja tarkastelee tilannetta lainan vakuuksien ja asiakkaan takaisinmaksukyvyn eli käytännössä työllistymisen kannalta. Pankkien ja muiden rahoittajien kiinnostus keskittyy tästä syystä kasvukeskuksiin, sillä niiden ulkopuolella asuntolaina on rahoittajan näkökulmasta vakuudetonta.

– Laina-ajat ovat lyhyempiä, lainan lyhennysvaatimukset ovat tiukempia ja omarahoitusosuudet ovat korkeampia. Takaisinmaksukyvyllä on merkitystä.

Pauna huomauttaa, että kaikki pankit haluavat toimia kasvavilla markkinoilla ja ottaa sieltä osuutensa. Näin ollen taistelu markkinaosuuksista on Paunan sanoin “todella kovaa”.

– Käy niin, että suurkaupungeissa asuntolainaajista kilpaillaan, he saavat edullista ja pitkäaikaista rahoitusta joustavilla ehdoilla, kun muualla kilpailu vähenee.

Tilastokeskus julkaisi marraskuussa paljon keskustelua aiheuttaneen väestöennusteen, jonka mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla syntyvyyden jyrkän alenemisen takia. Tilastokeskus ei tuolloin julkistanut alueellista ennustetta, vaan sen uusin kunnittainen väestöennuste on vuodelta 2015. Jo nyt on nähtävissä, että tuo ennuste perustui liian korkeaan syntyvyyteen.

Tuoreempiin syntyvyyslukuihin perustuva MDI:n ennuste kertoo, että alueellinen eriytyminen kasvavien kaupunkiseutujen ja muun maan välillä vauhdittuu odotettua nopeammin. Tässä ennusteessa Suomen väkiluku olisi vuonna 2040 noin 5,6 miljoonaa.

Helsingin seudulla asuu ennusteen valossa vuonna 2040 noin kolmasosa kaikista suomalaisista eli yli 1,8 miljoonaa ihmistä.

– Helsingin seudun asema ja rooli on aivan ylivertainen ja vahvistuu jatkuvasti muuhun Suomeen verrattuna, sanoo Aro.

Toiseksi vahvin keskittymä ei ole enää pelkästään Tampereen seutu, vaan Turun noste alkaa näkyä yhä selvemmin ajan kuluessa, jolloin se saavuttaa Tampereen seudun aikaisempaa etumatkaa.

Kolmannessa kasvavassa ryhmässä ovat Oulu, Jyväskylä ja “maltillisesti Kuopio”, mutta näiden ero Turun ja Tampereen seutuihin on Aron mukaan varsin suuri. Kolmen kaupungin ryhmässä Kuopio näyttää jäävän kehityksestä jossain määrin jälkeen. Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seuduilla väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä: maakunnissa on yksinkertaisesti yhä vähemmän potentiaalisia muuttajia maakuntakeskuksiin. Myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutujen väestönkehitys kääntyy ennustemallissa negatiiviseksi 2030-luvulla.

Aro kuvaa väestöllistä kehitystä sanoilla “pirullinen yhtälö”. Samaan aikaan syntyvyys alenee ja lasten määrä vähenee ja iäkkäiden määrä kasvaa. Erityisen ongelmallisena Aro pitää työikäisen väestön määrän voimakasta vähenemistä.

– Se leimaa kaikkien alueiden kehitystä ja siinä mielessä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista ja läntisen Euroopan maista.
Tarkastelussa olevien kymmenen seutukunnan alueella työikäisen väestön määrä keskittyy Helsingin, Turun ja Tampereen seudulle ja vähäisemmässä määrin Oulun ja Jyväskylän seudulle, Aro toteaa.

Näin ollen syntyvyyden aleneminen korostaa entisestään maan sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen merkitystä alue- ja väestönkehityksessä, ennusteessa todetaan.

MDI:n ennusteen tilaajat ovat Suomen Hypoteekkiyhdistys, Kuntarahoitus, kiinteistö- ja rakentamisalan Rakli sekä ympäristöministeriö.