Helsingin Sosialidemokraatit: Tulevaisuuden Helsinki tarvitsee alueiden tasa-arvoa

Kuva: Jari Soini
Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Asuinalueiden eriarvoistuminen on kasvava uhka hyvinvoinnille Helsingissä.

Näin todetaan Helsingin Sosialidemokraattien piirikokouksen tänään annetussa julkilausumassa.

Eriarvoistuminen pitää piirikokouksen mukaan pysäyttää.

– Tuloerojen kasvu ja muuttoliike uhkaavat jakaa kaupungin entistä vahvemmin hyväosaisten ja huono-osaisten alueisiin. Sosialidemokraatit vaativat, että Helsingissä estetään eriarvoistumisen eteneminen ja pysäytetään köyhyyden keskittyminen.

Lapsien pitää saada kasvaa naapurustoissa, joissa asuu monenlaista väkeä.

– Jos omassa perheessä on ongelmia, on lapselle erityisen tärkeää saada tukea ympäröivältä yhteisöltä, naapureilta, koulusta, kavereiden vanhemmilta. Tarvitaan vahvoja elinvoimaisia kaupunginosia ja paikallisen yhteisöllisen kulttuurin päättäväistä tukemista.

– Emme halua Helsinkiin taantuvia alueita. Vaadimme oikeudenmukaista asuntopolitiikkaa, eli asunto-ohjelmassa sovittujen kohtuuhintaista asuntotuotantoa (ara-vuokra-asuntoja) koskevien tavoitteiden määrätietoista toteuttamista, julkilausuma jatkaa.

Pidetään kaikki kaupunginosat mukana ja torjutaan suuryritysten etua ajava sote-uudistus.

Piirikokous muistuttaa, että on paljon halvempaa ehkäistä ongelmia kuin korjata niitä.

– Jos myönteisellä erityiskohtelulla voimme ehkäistä yhden lapsen syrjäytymisen, jos kaupunginosien tasapuolisella kehittämisellä ehkäistä yhden lähiön kurjistuminen, on sillä suuret kerrannaisvaikutukset koko kaupunkiin.

Sipilän hallituksen sote-uudistus heikentää kaupunkien mahdollisuuksia torjua alueellista eriarvoistumista, esimerkiksi pakottamalla Helsingin ottamaan käyttöön terveyspalveluiden asiakasmaksut. Helsingin pitää panostaa julkisiin palveluihin erityisesti alueilla, joissa vaarana on ongelmien kasaantuminen.

– Pidetään kaikki kaupunginosat mukana ja torjutaan suuryritysten etua ajava sote-uudistus. Helsingin merkitys koko maan tulevaisuuden kannalta on suuri. Vain kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ja ihmisryhmät pidetään mukana, kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

SDP:n ryhmä pettynyt nollasopimuksia koskevaan lakiesitykseen

Sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat ovat pettyneitä hallituksen esitykseen nollatyösopimuksia koskeviksi lainmuutoksiksi. Edustajat pitävät hyvänä sitä, että oikeudesta esimerkiksi sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun tulee kirjaukset lakiin. Lakiesityksen nähdään kuitenkin jäävän merkittävästi vajaaksi kriittisimmissä kohdissa.

– Työnantajan oikeus tehdä nollasopimuksia kirjataan nyt lakiin, mikä vahvistaa näiden hyvin epätasapainoisten sopimusten asemaa, toteaa SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

– Valmistelussa on myös ilmeisesti ollut mukana aitoa pyrkimystä rajoittaa nollasopimusten väärinkäyttöä tilanteissa, joissa työn tarve ei tosiasiassa perustele nollasopimusten käyttöä. Valitettavasti lakiteksti on kuitenkin päädytty kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että työntekijän on tosiasiassa hyvin vaikea toteuttaa oikeuksiaan tällaisessa tilanteessa, Filatov korostaa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvin valitettavana, ettei hallitus tarttunut vahvemmin nollasopimusten ongelmiin.

– Nollasopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, että työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä. Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Lakiesitykseen on kirjattu näkyviin joitain nykyisiä vallitsevia laintulkintoja, mutta myös joitain sisällöllisiä parannuksia lainsäädäntöön on tulossa, mistä valiokuntaryhmä antaa tunnustusta.

– Kuitenkin esimerkiksi nollatyösopimuksella tekevän oikeus lisätunteihin jää valitettavasti lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla, muistuttaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.
– Samoin auki jää oikeus esimerkiksi sairasajan palkkaan voimassa olevan työvuoroluettelon  ylittävältä osalta.

Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä katsoo, että lakiin tarvittaisiin selkeämmät rajat ja suoja nollatuntisopimuksella työskenteleville. Ryhmä tunnistaa sinänsä tarpeen joustaville työaikamuodoille työelämässä, mutta katsoo, että nollatuntisopimuksia ei pidä olla oikeutta käyttää muuta kuin työvoiman tarpeen sitä nimenomaisesti vaatiessa. Edustajat katsovat, että vakiintunutta oikeuskäytäntöä edustava työajan vakiintumisen periaate olisi myös tullut kirjata lakiin.

Elokuva- ja tv-alalle sopu – työnseisaus peruuntuu

Kuva: Foto: Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
Tuntematon sotilas mallia 2017. Rokka & Koskela (Eero Aho & Jussi Vatanen).

Elokuva- ja tv-tuotantoa uhannut lakko peruuntui torstaina, koska työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sijaisen Jukka Ahtelan sovintoesityksen.

Työnseisausta oli kaavailtu perjantaiksi, ja kohteena olisivat olleet kaikki Suomen elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt. Journalistiliitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto olivat julistaneet myös ylityökiellon, joka nyt päättyi.

Palvelualojen työnantaja Palta kertoi, että uusi sopimus on pituudeltaan 26 kuukautta ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Palkkoja korotetaan ensimmäisenä sopimusvuonna 1,2 prosenttia. Toisena sopimusvuotena palkkoja korotetaan 1,7 prosenttia, joka koostuu 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja 0,5 prosentin paikallisesta erästä. Palkoista voidaan sopia myös kokonaan paikallisesti.

”30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski” – Valiokunnassa vastalause, 15 %, ”Lex Meri-Lapin” ehtoihin

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalan aula ja neuvonta Kemissä 13. marraskuuta 2017. Meri-Lapin alueen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat päättävät maanantaina terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaiaamuna alkoholilakimietintönsä ohella valmiiksi myös mietinnön lakiesityksistä, jolla pyritään kiristämään kuntien mahdollisuuksia tehdä ulkoistuksia ja investointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyseessä on väliaikainen vuoden 2020 loppuun voimassa oleva niin sanottu uusi rajoituslaki, jonka keskeisenä pontena voidaan pitää Meri-Lapin kuntien kaltaisten suunnitelmien estämistä. Meri-Lappi on päättänyt ulkoistaa kokonainen keskussairaala yksityiselle palvelutuottajille Mehiläiselle. Laista on käytetty myös nimeä ”Lex Meri-Lappi”.

Lain on siis tarkoitus estää sote-palveluiden laajamittaiset ulkoistukset, ennen kuin varsinainen sote-uudistus astuu voimaan.

Uudella rajoituslailla on tarkoitus pidentää nyt voimassaolevaa lakia ulkoistuksista ja investoinneista, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Samalla laissa olevaa irtisanomisehtoa esitetään tiukennettavaksi siten, että kuntien ja kuntayhtymien tekemiin ulkoistussopimuksiin pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle.

Mikäli kyseiset ulkoistusehdot täyttyvät, kuten esimerkiksi Meri-Lapin ja Mehiläisen tekemässä sopimuksessa, tulevilla maakunnilla olisi sopimuksesta huolimatta oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kansanedsutaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd.) on kuitenkin tyytymätön hallituksen esittämään prosenttirajaan. Hän jättikin esityksestä vastalauseen, jossa kyseinen prosenttiraja asetettaisiin vieläkin tiukemmaksi. Vastalausetta tukivat valiokunnassa istuvat opposition edustajat, lukuunottamatta Arja Juvosta (ps.).

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kiljunen kertoo Demokraatille olevan tärkeää, että rajaksi saadaan tarpeeksi pieni prosentti. Tällöin strategisesti tärkeitä yksiköitä, kuten kirurgisia- tai päivystysyksiköitä, ei voida ulkoistaa kokonaisuudessaan.

– 30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski, sillä se mahdollistaa esimerkiksi kokonaisten päivystysyksiköiden ulkoistamisen. Alemmalla 15 prosentin rajalla tämä ei olisi mahdollista, hän totesi

– Kun järjestämisvastuu lopulta siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien järjestettäväksi, on tärkeää, että maakunnalla on mahdollisuus suunnitella ja rakentaa koko soten rakenne.

Mikäli prosenttiraja pysyy 30 prosentissa, näin ei välttämättä ole.

Lisäksi Kiljunen huomauttaa, että mikäli strategisesti tärkeitä yksiköitä ulkoistetaan, mutta yksityinen palveluntuottaja ei syystä tai toisesta palveluita kykenisikään tuottamaan, jo ulkoistetun palvelun siirtäminen takaisin julkiselle puolelle voi osoittautua mahdottomaksi.

– Esimerkiksi henkilökunta ja tilat olisivat saattaneet jo kadota, eikä julkinen toimija enää saisi tuotettua perustuslain edellyttämiä palveluita kansalaisille.

Lakiesitys vastalauseineen siirtyvät eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn myöhemmin torstaina.

SDP perui jouluglögit – alkoholilain käsittely ajoi edelle

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmä ilmoitti peruvansa illalle suunnitellut jouluglögit. Eduskunnan väelle ja toimittajille tarkoitettujen glögien piti alkaa kello 18. Ratkaisuun päädyttiin, sillä eduskunnassa käsitellään noin kello 19:30 alkaen hallituksen ajamaa alkoholilakia.

– Ryhmän kansanedustajat haluavat keskittyä tälle illalle tulleeseen alkoholilain käsittelyyn, ryhmä kertoi tiedotteessaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai aikaisemmin torstaina valmiiksi mietintönsä alkoholilaista. Näin alkoholilaista keskustellaan jo tänään torstaina eduskunnassa. Äänestykset prosenttirajoista ovat mitä todennäköisimmin huomenna.

Hallituspuolueet ovat päättäneet, että kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittavasta alkoholiprosentista.

Juttuun päivitetty kuva klo 15:01. Jutun otsikkoon vaihdettu tapahtuman nimeksi ”jouluglögit” ”toimittajagögien” tilalle. Juttua päivitetty klo 15:12.

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa

Kuva: Jari Soini
Katariina Murto.

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään.

– Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys,
ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteet eivät STTK:n arvion mukaan ole tarkoituksen mukaisia saati oikeudenmukaisia keinoja edistää työllistymistavoitetta.

– Emme hyväksy, että osa-aikaista työtä tekevän oikeutta lisätyöhön ja työnantajan velvoitetta tarjota työtä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle ja työtä hakevalle henkilölle heikennetään. Oppisopimusta ei saa käyttää työsuhteessa olevien työntekijöiden suojan kiertämiseksi, vaan lähtökohta pitää olla aito oppisopimukseen perustuva oppiminen, johtaja Katarina Murto korostaa.

Oppisopimus ei STTK:n mielestä saa olla vakituisen henkilöstön työntekoa korvaava väline.

–  Muutosesitys heikentäisi lisätunteja haluavien osa-aikaisten asemaa. Hallituksen esitys mahdollistaisi myös oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöstilanteet, sillä työnantaja voisi jättää tarjoamatta lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ja ottaa oppisopimusopiskelijan halvemmalla tekemään tarvittavan lisätyön.

Ehdotetut lainsäädäntömuutokset sisältävät myös tasa-arvo-ongelmia.

– Osa-aikaisen työn tekeminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Selvitykset osoittavat lisäksi, että vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevistä enemmistö on naisia, Murto huomauttaa.

Nykyisen laajuinen takaisinottovelvollisuus ei STTK:n arvioiden mukaan estä oppisopimuskoulutuksen käyttöä.

– Uudistus loisi huomattavan riskin oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöksiin, sillä se mahdollistaisi irtisanotun työntekijän korvaamisen matalapalkkaisemmalla oppisopimusopiskelijalla. Esitys ei myöskään sisällä arvioita siitä, kuinka paljon oppisopimuspaikkoja jäisi täyttämättä lisätyöntarjoamisvelvoitteen ja takaisinottovelvoitteen vuoksi.

AVAINSANAT