Tällä hetkellä tunnusmerkistö edellyttää seksuaalista tekoa koskettelemalla. Helsingin syyttäjänvirasto puoltaa lausunnossaan rikoslain ulottamista myös seksuaalisiin puheisiin.

– Tunnusmerkistön sanamuotoon voisi ottaa mallia muista maista, joissa myös seksuaaliset puheet sisältyvät seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöön, Helsingin syyttäjänvirasto ehdottaa lausunnossaan.

Kun ahdistelupykälää sorvattiin vuonna 2013, hallitus esitti, että uusi pykälä olisi ulotettu koskemaan myös seksuaalisia puheita. Ruotsissa seksuaaliset puheet on jo nyt sisällytetty rikoslakiin. Ruotsin lain mukaan seksuaalisen loukkaamattomuuden häiritseminen sanoin tai teoin on rangaistavaa.

Lakivaliokunta ei kuitenkaan pitänyt ruotsin lainkirjoitustapaa riittävän tarkkarajaisena esimerkiksi siksi, että häirinnän kokemus voi olla subjektiivinen ja tekijöiden yhdenvertainen kohtelu olisi vaikeaa.

Törkypuheet voivat jo nytkin täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Valtakunnansyyttäjänvirasto suhtautuu pykälän laajentamiseen Helsingin syyttäjiä varovaisemmin.

Päällikkövirastokaan ei allekirjoita lakivaliokunnan näkemystä siitä, ettei laajentaminen olisi lakiteknisesti mahdollista.

VKSV:n mukaan sanalliseen häirintään voidaan kuitenkin jo nyt puuttua erilaisilla tavoilla, mikä herättää kysymyksen siitä, tarvitaanko laajennusta.

– Toisaalta sanallinen seksuaalinen ahdistelu voi tietyissä tapauksissa olla moitittavuudeltaan sen pitkäkestoisuus mukaan lukien sen laatuista, että kriminalisointi olisi perusteltua, VKSV:n lausunnossa pohditaan.

VKSV toteaa lopuksi, että laajentaminen edellyttäisi tutkittua tietoa sanallisen häirinnän yleisyydestä ja nykyisen ahdistelupykälän soveltamisesta, joten pykälän laajentaminen olisi tässä vaiheessa vielä ennenaikaista.