Helsingin yliajajalla synkkä rikostausta: Poltti isänsä talon, joutui pakkohoitoon

Kuva: Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Perjantaisesta Helsingin yliajosta epäilty mies on aiemmin polttanut isänsä talon. Imatran käräjäoikeus jätti miehen tuomitsematta rangaistukseen tuhotyöstä, joka tapahtui Imatralla heinäkuussa 2003. Mies määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon, ilmenee käräjäoikeuden tuomiosta. Hänet siis todettiin syyntakeettomaksi.

Tuomion mukaan mies otti Helsingistä taksikyydin aikomuksenaan polttaa isänsä koti. Hän lähti taksilla yli 200 kilometrin päähän Imatralle ja osti Imatran läheltä huoltoasemalta 18 litraa bensiiniä sytykkeeksi.

Mies oli mennyt asuntoon ja valellut bensiiniä noin viiden metrin matkalle, tammikuussa 2004 annetussa tuomiossa kerrotaan. Isä yritti estää poikaa. Palo syttyi kuitenkin räjähdysmäisesti, ja asunto paloi pahoin eteisestä ja kärsi myös muutoin tuntuvia vahinkoja.

Asunnossa oli sisällä myös isän 10-vuotias poika, mutta kaikki onnistuivat pakenemaan.

Mies otti vielä kadulta isänsä auton ja pakeni paikalta. Poliisi sai hänet kiinni Kuutostieltä Joutsenon kohdalla.
Miehen syyksi luettiin ymmärrystä vailla tehdyt tuhotyö ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Hänet määrättiin myös maksamaan isälle 3 000 euroa vahingonkorvauksia kipuun ja särkyyn verrattavasta kärsimyksestä ja 10-vuotiaalle pojalle 2 000 euroa.
Mies myönsi syytteet muutoin, mutta kiisti heti ryhtyneensä levittämään bensiiniä asuntoon. Hän kertoi käskeneensä isää ja poikaa koiran kanssa poistumaan asunnosta.

Tuomiosta kertoi aiemmin Iltalehti.

Samaa miestä epäillään nyt taposta ja viidestä tapon yrityksestä tapauksessa, jossa jalankulkijoiden päälle ajettiin Jaguarilla perjantaina Helsingin keskustassa. Poliisin mukaan mies ajoi ylinopeutta välittämättä siitä, jääkö joku auton alle.

Kaahannut Helsingin keskustassa aiemminkin

Mies on Helsingin käräjäoikeuden tuomion perustella kaahannut Helsingin keskustassa aiemminkin. Mies ajoi Mannerheimintien ja Postikadun risteyksessä ainakin 70 kilometrin tuntivauhtia kolmenkympin alueella toukokuussa 2013. Lisäksi mies ajoi ylinopeutta punaisia päin Mannerheimintien ja Töölönlahdenkadun risteyksessä.
Mies myönsi teon. Hänet oli määrätty väliaikaiseen ajokieltoon kaahailun jälkeen, mutta oikeus ei jatkanut enää ajokieltoa antaessaan tuomion vuoden 2014 maaliskuussa.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 40 päiväsakkoon. Miehen maksettavaksi tuli 280 euroa.

Tuuli Oikarinen

 

AVAINSANAT

Puolan presidentti Duda saapuu Suomeen Niinistön vieraaksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puolan presidentti Andrzej Duda saapuu tänään valtiovierailulle Suomeen puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa.

Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö yhdessä puolisonsa Jenni Haukion kanssa.

Ohjelmaan kuuluvat muun muassa presidenttien kahdenkeskinen keskustelu sekä laajemman kokoonpanon keskustelut.

Aiheina ovat Suomen ja Puolan poliittiset ja taloudelliset suhteet sekä ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset.

Puolan presidentin mukana Suomeen matkustaa yritysvaltuuskunta.

Lumi saattaa saapua etelärannikolle jo ensi yönä

Kuva: Kari Hulkko

Etelärannikolle saattaa sataa lunta jo ensi yönä, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Yön aikana mereltä voi saapua lumikuuroja, mikä voi heikentää ajokeliä.

– Siihen kannattaa varautua, että huomisaamuna voi tässä etelärannikolla olla liukasta, sanoo päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Laakson mukaan kuuroja on odotettavissa erityisesti etelärannikon lounaisosiin, mutta myös itäiseltä Suomenlahdelta voi tulla lunta.

Runsaampia sateita odotetaan viikon puolivälissä. Sadealueen kulkureitti on kuitenkin vielä epävarma. Laakso kertoo, että tällä hetkellä näyttää siltä, että sateet osuisivat Lounais-Suomeen torstaina.

Muuten sää jatkuu viileänä koko maassa. Lämpötilat vaihtelevat nollan molemmin puolin ja vesistöjen äärellä voi tulla heikkoja lumikuuroja.

Viime yö oli tähän mennessä syksyn kylmin. Laakso sanoo, että Enontekiöllä mitattiin 15 astetta pakkasta.

Maan pohjoisosissa on jo paikoin lunta maassa. Enimmillään lunta on noin kymmenen senttiä, Laakso kertoo.

Keskustelua aiheesta

MT: Miehet naisia valmiimpia syömään hyönteisiä

Suomalaisista 42 prosenttia on valmiita kokeilemaan hyönteisistä valmistettua ruokaa, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Kyselyn perusteella ötökät maistuisivat erityisesti miehille, sillä miesvastaajista joka toinen olisi valmis kokeilemaan hyönteisruokia. Naisista kokeilunhaluisia oli joka kolmas.

Kokeilunhalu oli suurinta 30–44 -vuotiaiden ikäryhmässä. Iäkkäämmät ikäryhmät olivat vähemmän innostuneita hyönteisruoasta.

Ruoka-asenteita tutkineessa kyselyssä ilmeni myös, että useampi kuin joka kolmas arvioi lisänneensä vuoden aikana kasvisten syömistä. Kolmannes vastaajista ilmoitti myös vähentäneensä lihan syöntiä, joskin kokonaiskulutuksesta kertovat tilastot eivät tue kerrottua.

Tutkimuksen teki TNS Kantar Agri ja siihen vastasi verkossa 1 082 ihmistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jokelan koulusurma herätti – nuorten mielen ongelmiin tartuttu, mutta laatu ja tarjonta heittelee

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sinne pääsy on helpottunut kymmenessä vuodessa, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Palveluiden laatu ja tarjonta kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Toisaalta erikoissairaanhoitoon, eli esimerkiksi psykiatrin pakeille pääsyn ei koeta helpottuneen.

– Vaikka ongelmaan on pyritty tarttumaan, en usko, että tilanne on tästä näkökulmasta nuorten mielenterveyspalveluissa kymmenessä vuodessa kovin paljon parantunut, yli 40 vuotta nuorten mielenterveyspalveluiden parissa toiminut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari sanoo.

Tuusulan Jokelassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden koulusurmien jälkeen asetettiin tutkintalautakunta, joka antoi 13 suositusta vastaavien tapauksien estämiseksi. Tutkintaryhmässä mukana olleen onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan yksi parannuskohde nousi kuitenkin ylitse muiden – nuorten mielenterveyspalvelut.

– Olin tiiviisti mukana lautakunnan työssä ja jos minulta kysytään, niin nostaisin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeimmäksi. Myös Kauhajoen tapaus tukee tätä.

Valonen oli mukana myös vastaavassa lautakunnassa Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Molempia koulusurmaajia oli kiusattu ja molemmilla oli lautakuntien mukaan mielenterveysongelmia, joiden takia he saivat lääkitystä. Esimerkiksi Jokelan koulusurmaajan vanhemmat olivat pyytäneet tälle lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jo aiemmin tälle oli määrätty masennuslääkkeitä, mutta hänelle ei laadittu hoitosuunnitelmaa. Kauhajoenkaan koulusurmaaja ei päässyt koskaan psykiatrin vastaanotolle.

– Molemmista on voitu vetää se johtopäätös, että jos alle parikymppinen mies on itsekin sitä mieltä että tarvitsee mielenterveyshoitoa, sinne pitää päästä, Valonen toteaa.

Ihmiset sairastuvat syvemmin jonottaessaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön luvuista selviää, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuorisopsykiatriset sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo, että nykyään akuuttia hoitoa saa todennäköisemmin kuin ennen. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitoon saattoi olla puolen vuodenkin jono.

– Ihmiset sairastuivat syvemmin jonottaessaan. Nyt joillakin alueilla on satsattu akuuttiin avohoitoon, mikä itse asiassa säästää rahaakin, kun hoito ennaltaehkäisee tilanteen pahenemista, hän sanoo.

Myös lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hoitoa on määrällisesti enemmän tarjolla ja hoitoon pääsy on parantunut. Isoin ongelma Vorman mukaan on se, että varhaisen vaiheen hoidossa ei ole usein riittävästi henkilöstöä.

– Kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi, se lisää paineita lähettää lievissäkin tilanteessa potilas erikoissairaanhoitoon, joka tukkeutuu. Tällöin erikoissairaanhoitoa todella tarvitsevien on vaikeampi päästä hoitoon, Vorma kertoo.

Tilanne vaihtelee Vorman mukaan kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Hän muistuttaa, että väkivallantekojen syynä ei voida pelkästään pitää mielenterveysongelmia. Taustalla on usein päihdeongelmia, väkivallan kohteeksi joutumista ja muita vaikeuksia. Nuorilla korostuvat sosiaaliset vaikeudet ja syrjityksi tai leimatuksi tuleminen ja yksin jääminen. Taustatekijät ovat samoja, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA