Helsingissä väiteltiin tuntitolkulla ja liki 100 puheenvuoron voimin paperittomien oikeuksista – SDP:n Eveliina Heinäluoma niputtaa, mistä siinä oli kyse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkäksi venyneessä kokouksessaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä aloitteen laajempien terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille äänin 45–39.

Veronika Honkasalon (vas.), Leo Straniuksen (vihr.) ja Thomas Wallgrenin (sd.) maaliskuisessa aloitteessa ehdotettiin, että myös muut kuin raskaana olevat tai alaikäiset paperittomat saisivat laajempia terveyspalveluita.

Kaupunginhallituksen aiemmin marraskuussa tehdyn esityksen mukaan jatkossa paperittomille taataan Helsingissä välttämätön hoito. Tämä voisi olla esimerkiksi hoitoa krooniseen sairauteen, lääkkeitä, tarpeellisia mielenterveyspalveluita sekä rokotuksia.
Valtuusto vahvisti myös oikeuden hätä- ja kriisimajoitukseen sekä oikeudelliseen neuvontaan.

Sosiaali- ja terveystoimiala tarjoaa tällä hetkellä paperittomille henkilöille palveluita, joita ovat hätämajoitus, neuvonta, toimeentulotuki sekä akuutti terveydenhuollon päivystys. Vuodesta 2014 lähtien kaupunki on kiireellisen hoidon lisäksi tarjonnut kaikille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien neuvola- ja sairaanhoitopalvelut sekä synnytyksen jälkitarkastus. Tarjottavaan hoitoon kuuluvat lisäksi kiireellinen suun terveydenhoito, mielenterveydenhoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Viimeksi mainittu koskee myös aloitteessa mainittuja itsemurhaa yrittäneitä henkilöitä.

Esitystä kannattivat vihreät, vasemmistoliitto, RKP, keskusta, feministinen puolue ja piraattipuolue. SDP jakaantui äänestyksessä.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma esitti keskiviikkona valtuuston kokouksessa, ettei valtuusto hyväksyisi nyt esitystä palveluiden laajentamisesta. Heinäluoman mukaan SDP:n ryhmäkokouksessa käytiin asiasta pitkä keskustelu.

– Prosessi sai paljon kritiikkiä. Valmistelu koettiin riittämättömäksi, ja tästä syystä palautusesitykselle nähtiin tarve näinkin merkittävässä asiassa, Heinäluoma kommentoi torstaina Demokraatille.

Tällaisessa asiassa olisi vaadittu perusteellisempaa taustatyötä päätöksenteon tueksi.

Helsinkiä toukokuuhun saakka johtanut Jussi Pajunen (kok.) asetti keväällä työryhmän selvittämään turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemaa. Tämän ryhmän raporttia ei kuitenkaan ollut vielä käytössä. Selvityksen odotetaan valmistuvan parissa viikossa.

Heinäluoma sanookin, ettei demarien palautusesitys ottanut kantaa itse asiaan, paperittomien tilanteeseen.

– Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että paperittomien Helsingissä olevien ihmisten palvelut järjestetään asianmukaisesti ja perusihmisoikeudet turvaten. Pidimme äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen tekemää esitystä kuitenkin puutteellisesti valmisteltuna ja sekavana ja siksi esitimme, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.

Heinäluoman mukaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen on tullut tietoon asioita, jotka koettiin demarien ryhmässä niin merkittäviksi, että palautusesitykselle olivat hyvät ja asialliset perustelut. Asiantuntijaryhmä oli kokoontunut viimeisen kerran tällä viikolla.

– Sen takia toivoimme, että jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon kahden viikon kuluttua valmistuvan asiantuntijaryhmän selvitys ja sen pohjalta asia tuotaisiin kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltuna.

– Kävimme SDP:n ryhmässä asiasta perusteellisen keskustelun, jossa oli yhteinen näkemys siitä, että paperittomien tilanteeseen pitää löytää kestävä ratkaisu ja että valmisteluprosessissa on korjattavaa. Ryhmäkokouksen jälkeisessä keskustelussa ja itse äänestyksessä ryhmämme jakaantui. Puolet ryhmästä näki asian palauttamisen valmisteluun perusteltuna ja toinen puoli painotti sitä, että asiaan tulee nyt saada ratkaisu. Molemmat kannat olivat hyvin perusteltuja ja pitkään pohdittuja.

Heinäluoma toistaa, että kyse oli vain kahdesta viikosta, jonka jälkeen päättäjillä olisi ollut työryhmän selvitys käytössään.

– Kyllä meidän päätöksentekijöinä tulisi vaatia riittävää virkamiesselvitystä ja laajaa taustatietoa. Minusta on selvää, että kaikissa päätöksissä pitää olla samat kriteerit ja periaatteet. Sen mukaan myös ryhmässä puhuttiin, että näin on myös tässä asiassa.

Helsingissä asuvien paperittomien palvelut pitää järjestää asianmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeudet turvaten.

Onko syytä olettaa, että työryhmän tulevassa raportissa olisi jotakin sellaista, joka olisi voinut vaikuttaa päätökseen suuntaan tai toiseen?

– Kuten sanottua, en ole eikä kukaan ole saanut raporttia käsiinsä. Sen takia on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitä raportissa on. Päätöksentekijän tehtäviin ei kuulu ennakoida sitä vaan lukea ja perehtyä asiaan ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset.

Uskotko, että paperittomien laajat palvelut olisivat niin sanottu vetovoimatekijä, kuten esitystä vastustavat ovat väittäneet?

– Kuten eilen omassa puheenvuorossanikin avasin, ryhmä on yksimielisesti sitä mieltä, että Helsingissä asuvien paperittomien palvelut pitää järjestää asianmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeudet turvaten. Tässä asiassa ei ole mielestäni mitään epäselvyyttä eikä pidäkään olla. Nämä näkökulmat, jotka ovat tulleet muista ryhmistä, on ihan selvää, että meidän ryhmässä ei niitä allekirjoiteta. Me puhuimme päätöksentekoprosessista ja tavasta tehdä päätöksi pääkaupungissa.

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ahkeroi huomiselle alkoholimietintöä – Haatainen: ”Tämä on iso paketti”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei keskiviikon ensimmäisessä istunnossaan saanut valmiiksi alkoholilakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan mietintöluonnoksen parissa jatketaan kokoustamista myöhemmin tänään tai torstaina aamulla.

– Ei tullut vielä valmista. Jatkamme viimeistään huomenna aamulla, jollei tänään ole toista kokousta, Haatainen sanoi.

Mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajasta halutaan perjantaina äänestää, valiokunnan mietinnön pitäisi olla huomenna salikeskustelussa. Haataisen mukaan tästä ei ole toistaiseksi varmuutta.

– En pysty vielä sanomaan. Tämä on iso paketti, ja se riippuu ihan siitä miten työskentely tuossa etenee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan valiokuntaa on puhuttanut viimeksi lakiehdotukseen kirjatut etämyyntilinjaukset. Toiveena on myös Heikkisen mukaan, että perjantaille kaavaillun äänestyksen aikataulussa pysyttäisiin.

– Toivotaan, että mietintö on valmis ennen huomista kello kymmentä, jolloin täysistunto alkaa, Heikkinen sanoo.

Keskustelua aiheesta