Asuntoja valmistui vuoden aikana 7280, mikä lähentelee 1960-luvun alun lähiörakentamisen ennätysvuosia.

Eniten asuntoja valmistui Jätkäsaareen (903 asuntoa), Kalasatamaan (877 asuntoa) ja Pasilaan (527 asuntoa). Puolet koko asuntotuotannosta valmistui kuitenkin täydennysrakentamiskohteina eri puolille kaupunkia.

Suurin osa valmistuneista asunnoista rakentui uustuotantona ja laajennuksina, ja käyttötarkoituksen muutoksena asuntoja syntyi 381. Asumiseen valmistui yhteensä 549 209 kerrosneliömetriä eli noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä viisivuotiskautena keskimäärin.

Vastaavasti isompien perheasuntojen osuus kokonaisasuntotuotannosta pieneni hieman edellisvuodesta. Kolme huonetta käsittävien asuntojen osuus oli 24 prosenttia ja neljä huonetta tai enemmän käsittävien asuntojen osuus 18 prosenttia asuntotuotannosta, kaupungin tiedotteessa kerrotaan.

Kaikista vuoden aikana valmistuneista asunnoista 55 prosenttia oli sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntokohteita. Välimuodon säännellyn asuntotuotannon osuus oli 21 prosenttia. Se koostui pääasiassa Hitas- ja hintakont­rolloiduista asunnoista (1 073), sekä asumisoikeusasunnoista (429).

Valtion tukemien pitkän korkotuen ARA-vuokra-asuntojen sekä ARA-asumisoikeusasuntojen osuus oli 24 prosenttia kaikista uustuo­tantona ja laajennuksin valmistuneista asunnoista. Asuntojen luku­määrä (1 630) vastaa edellisvuosien lukemia, mutta pienempää osuutta kokonaistuotannosta.

Helsingin kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui 1 466, joista ARA-vuokra-asuntoja oli 763. Kaupungin rakennuttamia asumisoike­usasuntoja valmistui 336 ja Hitas-asuntojen määrä (367) nousi 2010-luvun huippuvuosien tasolle. Opiskelija- ja nuorisoasuntoja valmistui 258 ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja 89.