Puheenjohtajat katsovat, että nyt ei ole oikea aika miettiä uusia tuotantotapoja, kun valtakunnalliset sote-uudistuksen suuntaviivat ovat juuri valmistelussa. He pitävät suunnitelmia lyhytnäköisinä ja riskialttiina.

– Vaalien jälkeen soten markkinamalli päätettiin hylätä. Miksi Helsingissä päätettäisiin nyt siirtää terveydenhoitoa voittoa tavoitteleville yrityksille, kun hallitus on ilmoittanut vahvistavansa julkista terveydenhoitoa, he kysyvät yhteisessä tiedotteessaan.

Heinäluoma ja Vuorjoki ovat huolissaan, että erityisesti hoitoon pääsy terveydenhuollossa on vaikeaa. Helsingin sisällä on suuret erot terveysasemien jonoissa. Osalla alueista lääkäriin pääsee parissa päivässä ja osalla aikaa joutuu odottamaan jopa kuusi viikkoa.

Puheenjohtajien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita pitää tuoda yhteen, ei pilkkoa erilleen eri yrityksiin.

– Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalityön apua, päihde- ja mielenterveyshoitoa ja lääkärin hoitoa pitää saada samasta paikasta siten, että eri ammattilaiset toimivat yhdessä ja ihminen kohdataan kokonaisuutena.

Kaksikko on huolissaan, että terveysasemapalveluiden ulkoistaminen irrottaisi terveydenhoidon pois kaupungin omista palveluista ja romuttaisi Helsingissä pitkään tehdyn kehittämistyön.

– Yksityiset lääkärikeskukset ovat tottuneet tuottamaan palveluita hyvinvoiville ja varakkaille kaupunkilaisille, mutta osaavatko ne hoitaa syrjäytettyjä, paljon apua tarvitsevia ja moniongelmaisia? Vastuun siirtäminen terveysfirmoille voi johtaa juuri niiden ihmisten palveluiden heikentymiseen, jotka tarvitsevat apua eniten, Heinäluoma arvioi.

Puheenjohtajien näkemyksen mukaan terveysaseman ulkoistus on ennen kaikkea kokoomuksen ajama hanke, joka antaisi lisää tilaa voitontavoittelulle terveydenhoidossa.