tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Henkilöautoilu päättyy Hämeenkadun itäpäässä – länsipäässä sallittu lännen suuntaan

Tampereen raitiotieallianssin mukaan raitiotien rakentaminen Hämeenkadulla alkaa maanantaina 5. kesäkuuta. Raitiotieallianssi rakentaa Hämeenkadun raitiotien ensimmäisen osan Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välille.

Raitiotieallianssin aikaisemmasta tiedotteesta poiketen henkilöautoliikenne on sallittu Hämeenkadun länsipäässä Hämeensillalta lännen suuntaan Pirkankadulle elokuun loppupuolelle asti.

Idän suuntaan henkilöautolla voi Hämeenkadun länsipäässä ajaa Näsilinnankadulta Hämeensillalle. Joukkoliikenne Hämeenkadun länsipäässä liikennöi molempiin suuntiin omilla kaistoilla.

Raitiotien rakentaminen alkaa kesäkuussa myös Hämeenkadun itäpäässä, ja siihen liittyviä liikennejärjestelyjä tehdään 5. kesäkuuta alkaen Hämeenkadulla, Rautatienkadulla, rautatien alittavassa tunnelissa sekä Itsenäisyydenkadulla. Henkilöautoliikenne Hämeenkadun itäpäässä päättyy 5. kesäkuuta

Syynä putkityöt

Syy muutokseen, joka sallii Tuulensuussa henkilöautoilun lännen suuntaan, on putkisiirtotyö Näsilinnankadun ja Hämeenkadun liittymässä. Työn vuoksi pääsy Hämeenkadulta Näsilinnankadulle Hallituskadulle saakka joudutaan sulkemaan noin kolmeksi kuukaudeksi. Samalla Näsilinnankadun osuus Hämeenkadun ja Hallituskadun välillä muutetaan kaksisuuntaiseksi. Liikennevalot Näsilinnankadun ja Hämeenkadun liittymästä ovat pois käytöstä töiden ajan.

Hämeenkadulla Tuulensuussa jalkakäytävät ovat raitiotien rakentamisen ajan molemmin puolin käytössä, mutta ne kapenevat töiden ajaksi. Liiketiloihin on töiden aikana pääsy. Keskustan pysäköintilaitokset toimivat normaalisti, joten keskustaan pääsee edelleenkin autolla asioimaan.

Tuulensuuhun rakennetaan ensin raitiotie ajoradan eteläreunalle, jolloin joukkoliikenne kulkee pohjoista puolta. Kun rata on valmiina eteläreunalla, joukkoliikenne ohjataan kulkemaan kadun eteläpuolella ja raitiotie rakennetaan pohjoisreunalle. Raitiotie tehdään aina kullakin rakennusalueella valmiiksi asti.

Liikennejärjestelyt Hämeenkadun länsipäässä:

– Hämeenkatua voi ajaa Hämeensillalta Pirkankadun suuntaan, kääntyminen Hämeenkadulta oikealle Hämeenpuistoon on kielletty.

– Hämeenkatua voi ajaa molempiin suuntiin välillä Näsilinnankatu–Hämeensilta. Hämeenkadun länsipäähän pääsee lännen suunnasta Satakunnankadun ja Näsilinnankadun sekä Hallituskadun ja Kuninkaankadun kautta.

– Pääsy Hämeenkadulta Näsilinnankadulle Hallituskadulle saakka on suljettu. Näsilinnankatu muuttuu kaksisuuntaiseksi Hämeenkadun ja Hallituskadun välillä.

– Hämeenpuistoa pohjoisen suuntaan ajettaessa on kääntyminen vasemmalle Pirkankadulle kielletty.

– Joukkoliikenne ajaa Tuulensuussa molempiin suuntiin omilla kaistoillaan

– Jalkakäytävät ovat käytössä normaalisti, mutta ne kapenevat. Pääsy liiketiloihin ja asuntoihin varmistetaan. Jalankulkua ohjataan työalueiden ohi opasteilla.

Autoilu Hämeenkadun itäpäässä päättyy

Raitiotien rakentamiseen liittyviä liikennejärjestelyjä tehdään 5. kesäkuuta alkaen Hämeenkadulla, Rautatienkadulla, rautatien alittavassa tunnelissa sekä Itsenäisyydenkadulla. Henkilöautoliikenne Hämeenkadun itäpäässä päättyy 5. kesäkuuta. Rautatien alittavan tunnelin pohjoispuoli suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä.

Itsenäisyydenkadun ajokaistoja kavennetaan Rautatienkadun ja Tammelan puistokadun välillä. Itsenäisyydenkadulla Pinninkadun kohdalla sijaitseva bussipysäkki siirtyy Yliopistonkadulle.

Rautatien alittavassa tunnelissa raitiotien rakentaminen käynnistyy ensin pohjoisessa tunnelissa, joka suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä. Joukkoliikenne ja henkilöautot käyttävät eteläistä tunnelia, jossa on yksi ajokaista kumpaankin suuntaan. Jalankulku ja pyöräily kulkevat eteläpuolen tunnelin reunassa kuten nytkin. Rautatieaseman kohdalla ennen tunnelia sijaitsevat bussipysäkit poistuvat käytöstä. Korvaavat pysäkit sijaitsevat Hämeenkadulla, Stockmannia vastapäätä.

– Yhdessä rautatien alikulkutunnelin töiden kanssa liikennejärjestelyt tuovat haasteita henkilöautoilulle Itsenäisyydenkadun länsipäässä. Jos mahdollista, suosittelemme käyttämään muita reittejä. Seuraamme tilannetta, ja jos ruuhkat kasvavat, harkitaan myös henkilöautoilun kieltämistä Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun ja Tammelan puistokadun välillä kokonaan, suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta arvioi.

Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun liittymäalueella tehdään kaistajärjestelyjä ja ajolinjojen muutoksia. Rautatienkadulla Posteljooninpuiston kohdalla sijaitseva pysäkki siirtyy noin 200 metriä pohjoisemmaksi.

Liikennejärjestelyt Hämeenkadun itäpäässä:

– Henkilöautoilu loppuu välillä Hämeensilta-Rautatienkatu 5. kesäkuuta. Taksi-, huolto- ja bussiliikenne on sallittu.

– Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun liittymäalueella tehdään kaistajärjestelyjä ja ajolinjojen muutoksia

– Rautatien alikulkutunnelissa käyttöön vain etelän puoleinen tunneli, jossa yksi ajokaista kumpaankin suuntaan

– Rautatien alikulkua edeltävä bussipysäkki siirtyy Hämeenkadulle Stockmannia vastapäätä.

– Itsenäisyydenkadulla ajokaistoihin tulee lisää kavennuksia. Autoilijoiden suositellaan käyttävän muita reittejä.

– Itsenäisyydenkadun pohjoispuolelta siirtyy bussipysäkki Pinninkadun kohdalta Yliopistonkadulle.

Keskustelua aiheesta

Tampere mukana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumassa Tukholmassa

Kuva: Kari Hulkko
Muumit edustavat Tamperetta Tukholman juhlissa.

100-vuotiasta Suomea juhlitaan myös Ruotsissa. Suomi 100 -kaupunkijuhlaa vietetään 24.-26. elokuuta Kungsträdgårdenin puistoalueella Tukholmassa. Kolmipäiväiseen tapahtumaan odotetaan noin 100 000 kävijää. Tampere on mukana juhlallisuuksissa.

STHLM/SUOMI -kaupunkijuhla on kaikille avoin tapahtuma ja suurin Suomen rajojen ulkopuolella järjestettävä juhlavuoden yleisötapahtuma. Virallista Ruotsia ja Suomea edustavat tapahtumassa Ruotsin kuningaspari ja Suomen presidenttipari sekä molempien maiden pääministerit.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen osallistuu suurtapahtuman avajaisiin torstaina 24. elokuuta sekä avajaisten jälkeen järjestettävään seminaariin.

Tunnissa Tukholmasta Tampereelle

Tapahtumapalveluiden päällikkö Saara Saarteinen Visit Tampere Oy:stä kertoo, että tukholmalaisille halutaan esitellä nuorekas ja houkutteleva Tampere. Samalla muistutetaan, että Tukholmasta pääsee noin tunnissa suoralla lennolla Tampereelle.

– Tapahtumassa kerromme maailman ainoasta Muumimuseosta ja houkuttelemme tukholmalaisia Tampereelle. Myyntiin tulee museon omista tuotteista muumimukeja, muumisuklaata, muumikortteja ja muumijulisteita, Saarteinen kertoo.

Tampereen pisteellä seikkailevat myös muumihahmot Niiskuneiti ja Muumipeikko, jotka houkuttelevat yleisöä Tampereelle Muumimuseoon.

Tukholman juhlassa esiintyy liki 300 suomalaista artistia, musiikin ohella lavalla nähdään muun muassa stand up -komiikkaa, lastenteatteria, sirkustaidetta ja kirjailijakohtaamisia. Päiviin mahtuu myös Suomi-Ruotsi -minimaaottelu, näyttelyitä ja ajankohtaisiin asioihin keskittyviä paneelikeskusteluja. STHLM/Suomi -tapahtuman pääjärjestäjä on Suomen suurlähetystö.

Tampereen lisäksi juhlaan osallistuu Suomen kaupungeista Turku, joka esittelee paikan päällä Tom of Finland -kuvataidenäyttelyä, festivaalitunnelmaa ja paikallista designia.

Keskustelua aiheesta

SDP:n ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan Tampereella varsin sopuisasti

Maarit Feldt-Ranta (vas), Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittäytyivät tiistaina tamperelaisille vaalipaneelissa.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä kolmikko, Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, ”mittelivät” keskenään varsin sopuisasti tiistaina 15. elokuuta järjestetyssä paneelissa. Tilaisuus järjestetiin Tampereella  Aamulehden auditoriossa, ja sen juonsi lehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Päätoimittaja Tuulensuu oli rakentanut kysymyspatterinsa niin, että ”kevyimmät” kysymykset tulivat ensimmäiseksi. Ne toimivat ikäänkuin lämmittelynä itse kisaan. Tiukimmiksi ajatellut kysymykset, kuten Suomen liittyminen Natoon, tulivat viimeisinä.

Kolmikko oli Nato-kysymyksessä varsin yksituumainen. Tällä hetkellä Suomen jäsenyys Natossa ei ole ajankohtainen. Samaa mieltä oli paikalle saapunut yleisö, jolle sillekin annettiin mahdollisuus kertoa asiasta oma mielipiteensä.

Tuulensuu kiristi ruuvia ja kysyi, pitäisikö Suomen auttaa Viroa, jos se joutuisi vieraan vallan hyökkäysen kohteeksi.

Tässäkin kysymyksessä kolmikko oli varsin yksimielinen. Miltei yhdestä suustä se totesi, että auttaminen olisi pääasiassa Naton asia, jonka jäsen Viro on. Naton 5. artikkalan voimassaoloa ja Naton tukea Virolle kävi hetki sitten Virossa  vannomassa Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence.

Ehdokkaiden mielestä Viro toki saattaisi saada apua Suomestakin, mutta avun muodot tulisi harkita kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

Miten ratkaisisit Syyrian kriisin ?

Päätoimittaja Tuulensuun kysymyspatteristoon sisältyi myös kysymys, miten ehdokkaat ratkaisisivat Syyrian kriisin, jos voisivat asiaan vaikuttaa.

Sirpa Paatero halusi koota laajan neuvottelukunnan, jossa olisi mukana myös Venäjä. Sen tehtävänä olisi tulitauon ja rauhan jälkeen miettiä myös sitä, miten maan jälleenrakentaminen voitaisiin toteuttaa.

Tuula Haataisen mukaan ongelman ratkaisemisessa on suurvalloilla iso rooli. Niiden on otettava vastuu myös maan jälleenrakentamisesta.

Maarit Feldt-Ranta ei jättäisi ongelman ratkaisemista vain muutaman osapuolen harteille ja vastuulle. Olisi koottava iso koalitio lievittämään ja ratkomaan ongelmia.

Vaikka osapuolet käyttivät näkemystensä kertomiseen erilaisia ilmaisuja, keinot ja päämäärät eivät eronneet ratkaisevasti toisistaan.

Panelisteilta kysyttiin myös heidän mielipidettään Suomen aseviennistä.

Siitäkin kolmikko oli yhtämieltä. Aseviennin periatteet ovat löystyneet. Feldt-Ranta vaati, että Suomen asekaupalla ei saa kiristää tilannetta maailman kriisipesäkkeissä. Hänen mielestään presidentti Sauli Niinistö olisi voinut ottaa tiukemmin kantaa asevientiin.

Juuri muuta kritiikkiä panelisteilta Niinistöä kohtaan ei irronnutkaan. Painvastoin tunnusta tehtävien hyvästä hoidosta.

Jutunjuurta Putinin kanssa löytyisi

Panelisteiltä kysyttiin myös sitä, mistä he puhuisivat tai mitä he kysyisivät Venäjän presidentti Vladimir Putinilta hänet tavatessaan.

Feldt-Ranta meni suoraa asiaan ja sanoi, että häneltä onnistuisi keskustelu myös asioista, joista hän ja Putin olisivat eri mieltä. Hän voisi nostaa esiin demokratian taka-askeleet Venäjällä tai maan takaperoisen kehityksen oikeusvaltiona.

– Mielenkiintoista olisi kuulla Putinin näkemys myös Venäjän tulevaisuudesta.

Paateron mielestä keskustelunaiheita olisi paljon.

– Miten Venäjä näkee roolinsa arktisilla alueilla kinnosstaisi.

Haataista taas kinnostaisi Putinin näkemys Euroopan kehityksestä, Venäjän roolista ja vastuusta siinä.

Mihin maihin pitäisit yhteyttä?

Panelisteilta kysyttiin myös sitä, mihin maihin he presidenttinä pitäisivät yhteyttä.

Kaikki korostivat yhteistyön tarpellisuutta naapurimaiden kanssa. Tärkeiksi koettiin myös EU ja YK.

Feldt-Ranta korosti yhteistyötä erityisesti pohjoismaiden kanssa., jonka tarjoamaa viitekehystä aikoinaan arvosti muun muassa presidentti Baraek Obama.

Haatainen korosti yhteistötä myös kehittyvien maiden kanssa. Hän ei unohtaisi myöskään kehitysyhteistyötä.

Paateron mielestä eri maiden kanssa on erilaisia intressejä ja yhteistyön mahdollisuuksia, mikä edellyttää myös kahdenvälisiä suhteita. Tärkeinä kauppamaina ei hänen mielestään voi unohaa esimerkiksi Kiinaa ja Yhdysvaltoja.

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat apua mielenterveys- ja päihdeongelmaisille

Mia Estella Lotta (oik) jätti vetoomuksen Huoltsun aukioloaikojen pidentämisestä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikoselle ja apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle.

SDP:n  kaupunginvaltuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Anneli Kivistön valtuustokysely siivitti Tampereen kaupunginvaltuuston maanantaina 14. elokuuta sen syyskauden ensimmäiseen kokoukseen. Mielenterveys- ja alkoholiongelmat ovat olleet esillä  tänä kesänä niin Tampereella kuin koko maassa. Niinpä valtuustokyselyssä tiedusteltiin, miten kaupunki vastaa ongelmaan.

Samaan aiheeseen liittyi ennen valtuuston kokousta Mia Estella Lotan jättämä vetomuus apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle (sd.) ja valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikoselle (kok.).

Vetoomuksessa esitettiin päihtyneiden päiväkeskus Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsu tunnetaan matalan kynnyksen päiväkeskuksena.

Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymyksestä keskusteltaessa ihmeni, että psyykkisistä ongelmista ja alkoholin liiallisesta käytöstä kärsivät usein samat henkilöt: Monesti  yli 65-vuotiaat, etenkin yksinasuvat ihmiset. Heidän heikot mahdollisuudet katkaisu- ja sen jatkohoitoon nousivat nekin esiin keskustelussa. Yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivät ikä-ihmiset ajautuvat usein paitsi alkoholin myös lääkkeiden käyttäjiksi – seurauksena sekakäyttö.

Mia Estella Lotan vetoomuksessa todetaan, että jo nyt Huoltsun myötä päihteiden käyttö on vähentynyt.

– On kaikkien kannalta hyvä asia, että on olemassa matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää aikaa ruokaillen, leväten ja pyykkiä pesten sekä samalla tuttuja tavaten, vetoomuksessa todetaan.

Lisäksi Huoltsun toiminnan uskotaan rauhoittavan häiriökäyttäytymistä kaupungin keskustassa, esimerkiksi sen puistoissa ja Keskustorilla.

Huoltsu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 13-19. Kun kokemukset Huoltsusta ovat posiitiiviset, Lotan lisäksi muut vetoomuksen allekirjoittajat esittävät Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsun toivotaan olevan jatkossa avoinna myös viikonloppuisin ja aamuisin.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi antoi Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymykseen varsin seikkaperäisen ja laajan vastauksen. Kysymys poiki useita lisäkysymyksiä. Loukaskorpi kertoi jo lähiviikkoina olevansa henkilökohtaisesti yhteydessä alojen asiantuntijoihin ja järjestöihin.

Työtään aloittelevan apulaispormestarin vastaukset saivat valtuutetuilta  kiitosta.

Päätettävänä useita kaavoja

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös useita kaavoja. Laajimman keskustelun herätti Linnainmaan Leinolankadun-Kotipellonkadun asemakaava. Kaavassa on kyse kaupungin tiivistämisestä, mitä kaikki naapurustossa asuvat eivät sulata.

Asukkaiden mukaan heidän mielipiteitään ei ole riittävästi huomioitu. Heidän mielestään uudisrakentaminen lisää muun muassa alueen liikenne-, melu- ja pysäköimisongelmia. He ovat toivoneet pääasiassa rakennusten uudelleen sijoittelua.

Viime valtuustokaudella apulaispormestarina asiaa työstänyt valtuutettu Pekka Salmi (sd.) kertoi asemankaavan mukaisen rakennusmassojen sijoittelun päin vastoin estävän meluongelmia. Etenkin niiden vaikutuksia kaava-alueen sisäosissa.

Hänen mukaansa pysäköintipaikkojen määrä on selvitetty ja riittäväksi havaittu

– Eräs rivitaloyhtiö ei yksinkertaisesti halua naapuriinsa kerrostaloja. Kyse on Nimby -ilmiöstä – omalle takapihalle ei haluta mitään, mikä ei takapihan haltijaa miellytä.

Tampereen kaupunkiympäristöstä vastaava johtaja Mikko Nurminen kertoi, että kaava-alueen asukkaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

– Olemme hakeneet uusia ratkaisuja ja ideoita. Mielestämmme olemme päätyneet kaikille hyvään kokonaisuuteen. Yhtä asuntoyhtiötä lukuunottamatta lopputulos  kelpaa kaikille muille.

Asiasta uuden valtuuston aikana vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) puolestaan kertoi asemakaavaa tehdyn kolme vuotta ”normaalissa järjesyksessä”. Hänen mielestään kaava voidaan hyväksyä nykyisessä muodossa, kuten hyväksyttiinkin.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva esitti kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hänen esityksensä hävisi äänin 59-8.

Valtuustoaloitteitakin esillä useita

Kaupunginvaltuutetut saivat käsiteltäväkseen vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiinsa. Ehdottomasti pisin ja perusteellisin keskustelu käytiin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteesta, joka käsitteli päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemistä.

Sosialidemokraatit aikovat ottaa niskalenkin ongelmasta, joka on kiusannut päiväkotien ja kolujen lapsia sekä niiden henkilökuntaa. Ongelmaan on tarkoitus pureutua lasten terveys ja oppiminen edellä. Unohtaa ei toki sovi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksiakaan.

Käsittelyyn tuli myös edesmenneen kaupunginvaltuutettu Jari Niemelän (sd.) valtuustoaloite pusikoitumisen torjumiseksi Tampereella.

Pekka Salmen (sd.) mielestä kaupunki ei voi olla pusikkoa ja risukasaa. Metsiä on hoidettava. Kaupunkiympäristön huonosta hoidosta on esimerkkinä paljon esillä ollut Konsulin saari.

Aiheeseen liittyen sosialidemokraattien kynästä lähti seuraava toivomusponsi:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunkiympäristön kunnossapitoon osoitettua määrärahaa osoitetaan nykyistä enemmän pusikoiden raivauksiin. Kaupunki selvittää myös käytännön mahdollisuudet kansalaisten aktivointiin asuinaluekohtaisten talkoiden avulla pusikoitumisen estämiseksi ja tietotekniikan hyödyntämiseksi ei-toivottujen pusikoiden kartoittamiseksi.”

Keskustelua aiheesta

Euroja tarvitaan Tampereellakin – suurtyöttömyys kuitenkin helpottaa

Kuva: Lehtikuva
Tamperekin tarvitsisi lisää euroja..

 

Tampereen kaupungin työttömyysaste on ollut laskussa joulukuusta 2016. Huhtikuussa 2017 se oli 14,2 prosenttia. Se merkitsee 3 725 henkilöä ja 3,4 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Nuorten työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna 18,6 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä 6,6 prosenttia.

Huhtikuun taloustilanteen ja -tietojen perusteella laadittu Tampereen kaupungin koko vuoden tulosennuste on 32,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos on -23,6 miljoonaa euroa.

Nettomenojen  kasvuennuste vuoten 2016 verrattuna on 1,7 prosenttia, mikä on mainitun vuoden nettomenojen kasvua matalampi. Menojen kasvu vaikuttaa maltilliselta. Sen vaikutus palvelutasoon lienee arvoitus. Koska verorahoitus on jäämässä 2,8 prosenttia viime vuotta pienemmäksi, tulosennuste on 8,7 miljoonaa vuosisuunnitelmaa heikompi. Vaikka työttömyys helpottaa, sen mahdolliset positiiviset vaikutukset verotuloissa näkyvät viiveellä.

Suurimmat menojen ylitykset ovat hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 23,5 miljoona euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Ylitykset johtuvat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelujen menoista. Avo- ja asumispalvelujen toimintakate-ennuste ylittää vuosisuunnitelman 13,9 miljoonalla eurolla. Palveluryhmän kaikilla palvelulinjoilla ennustetaan merkittäviä ylityksiä. Talousarvio ylittyy sekä omassa toiminnassa että ostopalveluissa.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan tilinpäätösennuste on 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua heikompi. Kasvatus- ja opetuspalvelujen toimintakate-ennuste ylittää vuosisuunnitelman 2,6 miljoonalla eurolla, mikä johtuu perusopetuksen henkilöstömenojen ylityksestä.

Menojen ylitystä on koetettu ja koetetaan hillitä monin tavoin, mutta toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan purevan pidemmän ajan kuluessa ja jäävän pieniksi.

Kaupunkiympäristö vuosisuunnitelman mukaisesti

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen tilinpäätösennuste on 4,6 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Kaupunkiympäristön palvelualueen talouden arvioidaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisena. Molempien palvelualuiden menoihin esimerkiksi  ulkoiset tekijät eivät vaikuta niin voimakkaasti kuin hyvinvoinnin palvelualueella, jossa turvaudutaan muita palvelualueita enemmän ostopalveluihin.

Liikelaitosten yhteenlaskettu tilinpäätösennuste on 1,3 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.

Nettoinvestointien ennuste on 223 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa alle vuosisuunnitelman mukaisen tason.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan tilikaudella 2017 kasvavan 85 miljoonalla eurolla. Asukaskohtaisen lainamäärän ennuste on 2 492 euroa, mikä on vuosisuunnitelman tasolla. Koko kaupunkikonsernin lainamäärä liikkuu muilla tuhansilla.

Suurin osa kaupunkistrategiasta johdetuista toiminnan tavoitteista on edennyt kaupungin mukaan suunnitellusti.

Tampereen kaupunginvaltuusto merkitsi kaupungin toiminnan ja talouden katsauksen 4/2017 tiedoksi maanantain kokouksessaan 14. elokuuta.

Keskustelua aiheesta

Feldt-Ranta tapasi Tampereen demaripäättäjiä ja kaupunkilaisia

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta oli mukana tamperelaisten puoluetovereidensa kanssa Hämeenpuiston puistofiestassa.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vieraili sunnuntaina 13. elokuuta Tampereella ja Pirkanmaalla. Vierailun aikana Feldt-Ranta osallistui tamperelaisten puoluetovereidensa kanssa Hämeenpuiston puistofiestaan.

Hämeenpuistossa niin vieras kuin hänen isäntänsäkin tapasivat tamperelaisia. Lisäksi paikalla oli muun muassa Eläkkeensaajien Keskusliiton, Nuorten Kotkien ja Demarinuorten aktiiveja. Feldt-Ranta keskusteli aktiivien kanssa sekä valtakunnnallisista että paikallisista asioista.

Feldt-Rannan ohjelmaan kuului myös vierailut Muumi-museossa, lastenkulttuurikeskus PiiPoossa Lempäälässä ja Pirkkalan työväentalo Toivossa.

 

Keskustelua aiheesta