Politiikka
17.6.2022 15:18 ・ Päivitetty: 17.6.2022 15:18
Henriksson pettyi Li Anderssonin ulostuloon – nyt tuli vastaveto
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.
Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan.
Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.
Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.
- RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.
“Minulle on tärkeää noudattaa hallitusohjelmaa kaikilta osin.”
Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.
Lisää aiheesta
Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.
- Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin.
Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa ole hänestä järkevää.
- Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta.
Toinen kotimainen kieli oli pitkään ylioppilaskirjoituksissa pakollinen.
Opetusministeri Andersson perusteli ylioppilaskirjoitusten jäädyttämistä myös samalla asialla, johon Henriksson esittää muutosta. Andersson totesi, ettei toisen kotimaisen opiskelun aikaistaminen ole vahvistanut kielitaitoa toivotusti, koska tuntimäärä pysyi samana. Toisaalta yhden viikkotunnin lisääminen toisen kotimaisen opetukseen maksaisi ministeriön laskelman mukaan 10 miljoonaa euroa per vuosiluokka.
Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Myös korkeakoulut voisivat hänestä nostaa pääsyvaatimuksissaan toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen arvostusta.
- Emme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.
Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.
Toinen kotimainen kieli oli pitkään ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.