Politiikka

Hiilinielujen kohtalonäänestys EU-parlamentissa huomenna – Kumpula-Natri: ”Vielä on pitkä matka”

LEHTIKUVA / HANDOUT / YRJÖ NISKANEN
LEHTIKUVA / HANDOUT / YRJÖ NISKANEN
LEHTIKUVA / HANDOUT / YRJÖ NISKANEN

Euroopan parlamentissa äänestetään huomenna Suomen kannalta pitkästä aikaa merkittävimmästä asiasta, kun metsien hiilinielujen laskentatapaa käsittelevä esitys tulee parlamentin käsittelyyn.

– Huomiseen on vielä pitkä matka, ja asiaa käsitellään varmasti vielä tämän illan aikana monessa parlamentin ryhmässä, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) toteaa Demokraatille.

EU-maat neuvottelevat parasta aikaa säännöistä, joilla pidettäisiin metsät vastakin hiilinieluina. Parlamentin käsittelyyn on huomenna tulossa esitys, jonka mukaan metsien hiilinielujen säilymistä valvottaisiin vertaamalla tulevia hakkuita vuosien 2000–2012 hakkuihin. Mikäli vuotuisesta metsien kasvusta hakataan enemmän kuin vertailuvuosina, jäsenmaa joutuu ostamaan päästöoikeuksia saman verran kuin hiilinielu pienenee.

Aikaisemmin Euroopan komission tekemässä alustavassa ehdotuksessa vertailuvuodet olivat 1990–2009. Vertailuvuodet muuttuivat sittemmin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa.

Historiaan pohjaava vertailu on nähty Suomelle epäedullisena. Suomalaisia kismittää etenkin se, että vertailu asettaa EU-maat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi Ruotsi on hakannut Maaseudun tulevaisuuden laskelman mukaan 73 prosenttia metsien vuotuisesta kasvusta vuosina 2000–2012, kun Suomen hakkuut ovat jääneet 61 prosenttiin. Vertailu voisikin johtaa siihen, että Suomi joutuisi ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta.

Valtaosa Suomen mepeistä sekä Suomen päättäjistä ei haluakaan tiukkoja, historiaan pohjaavia laskentasääntöjä, koska hakkuiden määrää on tarkoitus nostaa lähivuosina merkittävästi muun muassa kasvavan biotalousalan takia.

Lähes kaikki parlamentin ryhmät ovat hajoamassa äänestyksessä.

Parlamentissa on viime päivinä valmisteltu ympäristövaliokunnasta tulevalle esitykselle suomalaisille otollisempaa muutosesitystä. Huomenna ympäristövaliokunnan esityksen tullessa äänestykseen mepit voivat vielä äänestää muutosehdotuksen puolesta.

Suomalaisten tukemassa muutosesityksessä vertailtaisiin yhä metsien tulevaa käyttöä vuoden 2000–2012 tietoihin. Laskelmassa ei kuitenkaan enää vertailtaisi intensiteettiä eli hakkuiden osuutta metsien kasvusta.

– Ehdotuksen mukaan jäsenmaat voivat kasvattaa hakkuitaan, mikäli ne kykenevät takaamaan kestävän metsänhoidon jatkumisen. Tärkeää on, että metsät säilyvät jatkossakin nieluina. Ehdotus täyttää Pariisin ilmastosopimuksen ehdot. Komissio voi lisäksi antaa poikkeuksia jäsenmaakohtaisesti, mikäli maa kykenee osoittamaan, että sen talous on metsävientivetoinen, Kumpula-Natri kertaa muutosesitystä.

– Vaihtoehtona on vielä myös viedä istuntosaliin suullinen vaihtoehtoinen ehdotus. Tällä hetkellä ryhmissä haetaankin yhteisymmärrystä.

Kumpula-Natrin mukaan sosialidemokraattien S&D ryhmässä näyttää tällä hetkellä kuitenkin siltä, että ryhmä äänestää ympäristövaliokunnan esityksen mukaisesti. Ryhmän sisällä esiintyy silti hajontaa.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lähes kaikki parlamentin ryhmät ovat hajoamassa äänestyksessä, Kumpula-Natri toteaa.

Tulevassa äänestyksessä ratkaistaan Euroopan biotalouden tulevaisuus.

Parlamentissa käytiin aiheesta jo maanantaina kiivasta keskustelua, ja puheenvuoron käytti saman keskustelun aikana peräti kuusi suomalaismeppiä. Heistä ainakaan vihreiden Heidi Hautala ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen eivät aio äänestää muutosehdotuksen mukaisesti.

STT uutisoi, että esimerkiksi keskustan Hannu Takkulan mukaan komission alkuperäinen esitys, jota ympäristövaliokunnan esitys on hyvin lähellä, estäisi hakkuumäärien kasvattamisen ja puuta jouduttaisiin tuomaan Suomeenkin ulkomailta.

– Tulevassa äänestyksessä ratkaistaan Euroopan biotalouden tulevaisuus.

Vihreiden Hautala puolestaan haukkui eilen suomalaisten tukeman muutosehdotuksen epäselväksi.

– Luen sitä itse niin, että koko metsän kasvu olisi hakattavissa ja metsän hiilinielun annettaisiin pienentyä vuoteen 2049 saakka. Tähän ei ole aikaa, Hautala sanoi STT:n mukaan.

Kumpula-Natrin mukaan monen suomalaismepin tukema muutosehdotus tuntuu sopivan kuitenkin esimerkiksi Ruotsin vihreille.

Äänestys on muuttunut hyvin mustavalkoiseksi.

Varmaa tällä hetkellä lienee ainoastaan se, että tulevan vajaan vuorokauden aikana Euroopan parlamentissa käydään voimakasta lobbaamista puolin ja toisin. Huominen äänestys ei myöskään ratkaise asiaa lopullisesti. Huomenna äänestetään parlamentin kannasta, jolla parlamentin neuvottelijat lähtevät EU:n ministerineuvoston, parlamentin ja komission välisiin neuvotteluihin, joissa kannat sovitetaan yhteen. 

Tämän jälkeen neuvottelulos hyväksytään vielä ministerineuvostossa ja parlamentissa. Kumpula-Natri huomauttaakin, että mikäli huomisessa äänestyksessä käy huonosti, myöhemmissä neuvotteluissa voidaan vielä löytää parempi ratkaisu.

Ongelmallista huomisessa äänestyksessä hänen mukaansa on, että keskustelu hiilinieluista on muuttunut hyvin mustavalkoiseksi.

– Jos äänestät ympäristövaliokunnan esityksen puolesta, olet ympäristöihminen. Jos taas muutosehdotuksen, niin olet mustan teollisuuden kannalla. Ajatukseni mukaan lakiesityksen muut kohdat ovat tärkeitä. On Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen mukaista, että metsät toimivat hiilinieluina, Kumpula-Natri toteaa Demokraatille.

– Mutta on tärkeää kohdella jäsenmaita tasa-arvoisesti. Euroopan niin sanottuja metsämaita, joihin myös Suomi vahvasti lukeutuu, tulee silti kohdella yhtenäisesti. Eurooppalaisia metsiä ei saa pilkkoa jäsenmaarajojen mukaisesti. Se ei ole kestävyyden perusta markkinoille eikä ilmastolle.

Juttua on korjattu klo 20:19.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat