https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Hiljainen katastrofi

Sana katastrofi on usein uutissivuilla. Joskus se on lisäämässä uutisen mielenkiintoisuutta, mutta valitettavasti usein on kyseessä ihan oikea katastrofi: luonnonvoimien aiheuttama tai ihmisen aikaan saama. Tekemäni jako on vähän epätarkka, sillä ihmisellä on useimmista luonnonkatastrofeista suuri vastuu. Nimittäin 70 prosenttia luonnonkatastrofeista johtuu ilmastomuutoksesta, joka puolestaan suurelta osin on ihmisen aikaansaama.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä?

Olin tämän kuun alkupuolella Meksikossa, jossa oli Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumista torjuvan (UNCCD) järjestön tieteellinen kokous. Olen viimeisen parin vuoden aikana toiminut kyseisen yhteisön hyvän tahdon lähettiläänä. Sen vuoksi odotin konferenssia innokkaasti. Nykyisen elämänvaiheeni parhaita puolia on se, että oman puheenvuoron lisäksi saa jäädä päiväksi tai pariksi kuuntelemaan muiden puheenvuoroja ja keskusteluja. Siinä oma tieto kasvaa tehokkaasti.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä? Valitettavasti ei niin paljon kuin pitäisi. Maapallosta huolehtimisessa on vähän sama ongelma kuin ihmisen oman terveydenkin vaalimisessa: tietoa kyllä on siitä, mitä pitäisi tehdä – mutta valitettavan usein se tahto vaan jää puuttumaan.

***

Mutta iloitaan vähästäkin hyvästä. Ilmastomuutos on jo yleisesti tunnustettu ja tiedostettu asia. Oikeaan suuntaan ollaan menossa monissa asioissa, mutta vauhtia saisi tulla paljon lisää. Maailman merien suhteen ollaan myös heräämässä, mutta maaperän köyhtymisestä ja sen merkityksestä meille kaikille tuntuu paljon harvempi ihminen olevan tietoinen. Kuitenkin maa, vesi ja ilma ovat edelleen elämämme peruselementit.

Makean veden ja viljelyyn kelpaavan maan suhteen näyttää edelleen vallitsevan liian ruusuinen kuva käytettävissä olevista voimavaroista. Niitä on riittävästi, jos elämme järkevästi. Maaperän köyhdyttäminen on saatava loppumaan. Äiti Maa on sinä suhteessa varsin kärsivällinen emo, että hyvällä huolenpidolla se pystyy ruokkimaan tämän kasvavankin väestömäärän. Eikä huolehtiminen ole edes mahdottoman kallista, kunhan se pääsee kunnolla käyntiin.

***

Suomen osaaminen ovat metsät. Vaikka asumme pohjoisessa, on suomalaisten metsäosaamiselle paljon laajemmaltikin käyttöä. Sitä on hyödynnetty niin Afrikassa kuin Himalajallakin. Meidän lähestymisemme on hyvin käytännönläheistä ja yhä useammin pyrimme toiminaan metsien monikäytön pohjalta.

Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan.

Ruokaa tarvitaan lisää maapallon nopeasti kasvavalle väestölle. Usein se tapahtuu metsän muuttamisella pelloksi. Toinen tapa olisi köyhtyneen kuivan maan uusiokäyttö metsittämiseen ja viljelyyn. Perinteisessä maanviljelyssä tämä vuorottelu onnistui. Nyt tilanne on toinen. Globaali talousrakenne on muuttunut. Väki muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin, eikä monessa kehitysmaassa nuorisolta edes riitä kiinnostusta maanviljelyyn.

Maanviljelyn ja metsänhoidon hyvän perinnetiedon siirtämisessä nuoremmalle sukupolvelle on vaikeuksia. Viime vuosien aikana vanhan tiedon arvostaminen on kovasti kasvanut eri aloilla ja uskon trendin jatkuvan. Liiallista romantisointia kannattaa tietysti välttää, oli sitten kyse terveydenhoidosta tai maaperän huollosta, mutta vakava vuoropuhelu on todella tervetullutta.

Mielenkiintoisella tavalla keskustelu tässäkin asiassa kääntyy yhteiskunnan rakenteeseen. Kun haluamme muutosta, niin osallistuva demokraattinen yhteiskunta takaa varmimmin hyvän lopputuloksen. Maanomistus ja maan käyttöoikeus on mutkikas yhtälö. Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan. Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen toisi kaikille turvallisemman tulevaisuuden.

Kolumni

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Kolumni

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Kolumni

Isku ortodoksikirkolla: useita kuollut tulituksessa Venäjällä, vartijat ampuivat hyökkääjän

Etelä-Venäjällä Dagestanissa useita ihmisiä on saanut surmansa ampumisessa ortodoksikirkon luona. Venäläismedian mukaan asemies avasi tulen, kun ihmiset olivat tulossa ulos kirkosta.

Venäjän terveysministeriö kertoo, että kuolleita on ainakin viisi. Lisäksi useita ihmisiä on haavoittunut, heidän joukossaan kaksi vartijaa, jotka vastasivat hyökkäykseen ja tappoivat ampujan. Osan haavoittuneista kerrotaan saaneen vakavia vammoja.

Hyökkäys tapahtui Kizljarin kaupungissa, joka sijaitsee Dagestanin pohjoisosassa lähellä Tshetshenian rajaa.

Venäläiskanava RT:n mukaan ampujalla oli metsästyskivääri. Uutistoimisto Interfax kertoo, että hän oli vuonna 1995 syntynyt paikallinen mies.

Sputnik-uutistoimiston lähteiden mukaan miehellä ei ole aiempaa rikoshistoriaa eikä hänen tiedetä kuuluneen mihinkään ääriryhmään.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Urheilukolumni

Ei auta itku markkinoilla! Tre Kronor juottaa Leijonille taas kerran karvasta kalkkia

Suomi on hävinnyt Ruotsille kamppailun C-lohkon ykkössijasta ja samalla varman paikan olympiajääkiekon puolivälieriin.

Ruotsi kaatoi Suomen sunnuntaina maalein 3–1. Suomen ainoan osuman iski Joonas Kemppainen ottelun toisessa erässä.

Näin ollen Ruotsi jatkaa lohkosta puolivälieriin. Puolivälieriin pääsevät suoraan kolmen lohkon voittajat. Parhaana lohkokakkosena puolivälieriin yltää suoraan myös Kanada.