https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Hiljainen katastrofi

Sana katastrofi on usein uutissivuilla. Joskus se on lisäämässä uutisen mielenkiintoisuutta, mutta valitettavasti usein on kyseessä ihan oikea katastrofi: luonnonvoimien aiheuttama tai ihmisen aikaan saama. Tekemäni jako on vähän epätarkka, sillä ihmisellä on useimmista luonnonkatastrofeista suuri vastuu. Nimittäin 70 prosenttia luonnonkatastrofeista johtuu ilmastomuutoksesta, joka puolestaan suurelta osin on ihmisen aikaansaama.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä?

Olin tämän kuun alkupuolella Meksikossa, jossa oli Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumista torjuvan (UNCCD) järjestön tieteellinen kokous. Olen viimeisen parin vuoden aikana toiminut kyseisen yhteisön hyvän tahdon lähettiläänä. Sen vuoksi odotin konferenssia innokkaasti. Nykyisen elämänvaiheeni parhaita puolia on se, että oman puheenvuoron lisäksi saa jäädä päiväksi tai pariksi kuuntelemaan muiden puheenvuoroja ja keskusteluja. Siinä oma tieto kasvaa tehokkaasti.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä? Valitettavasti ei niin paljon kuin pitäisi. Maapallosta huolehtimisessa on vähän sama ongelma kuin ihmisen oman terveydenkin vaalimisessa: tietoa kyllä on siitä, mitä pitäisi tehdä – mutta valitettavan usein se tahto vaan jää puuttumaan.

***

Mutta iloitaan vähästäkin hyvästä. Ilmastomuutos on jo yleisesti tunnustettu ja tiedostettu asia. Oikeaan suuntaan ollaan menossa monissa asioissa, mutta vauhtia saisi tulla paljon lisää. Maailman merien suhteen ollaan myös heräämässä, mutta maaperän köyhtymisestä ja sen merkityksestä meille kaikille tuntuu paljon harvempi ihminen olevan tietoinen. Kuitenkin maa, vesi ja ilma ovat edelleen elämämme peruselementit.

Makean veden ja viljelyyn kelpaavan maan suhteen näyttää edelleen vallitsevan liian ruusuinen kuva käytettävissä olevista voimavaroista. Niitä on riittävästi, jos elämme järkevästi. Maaperän köyhdyttäminen on saatava loppumaan. Äiti Maa on sinä suhteessa varsin kärsivällinen emo, että hyvällä huolenpidolla se pystyy ruokkimaan tämän kasvavankin väestömäärän. Eikä huolehtiminen ole edes mahdottoman kallista, kunhan se pääsee kunnolla käyntiin.

***

Suomen osaaminen ovat metsät. Vaikka asumme pohjoisessa, on suomalaisten metsäosaamiselle paljon laajemmaltikin käyttöä. Sitä on hyödynnetty niin Afrikassa kuin Himalajallakin. Meidän lähestymisemme on hyvin käytännönläheistä ja yhä useammin pyrimme toiminaan metsien monikäytön pohjalta.

Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan.

Ruokaa tarvitaan lisää maapallon nopeasti kasvavalle väestölle. Usein se tapahtuu metsän muuttamisella pelloksi. Toinen tapa olisi köyhtyneen kuivan maan uusiokäyttö metsittämiseen ja viljelyyn. Perinteisessä maanviljelyssä tämä vuorottelu onnistui. Nyt tilanne on toinen. Globaali talousrakenne on muuttunut. Väki muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin, eikä monessa kehitysmaassa nuorisolta edes riitä kiinnostusta maanviljelyyn.

Maanviljelyn ja metsänhoidon hyvän perinnetiedon siirtämisessä nuoremmalle sukupolvelle on vaikeuksia. Viime vuosien aikana vanhan tiedon arvostaminen on kovasti kasvanut eri aloilla ja uskon trendin jatkuvan. Liiallista romantisointia kannattaa tietysti välttää, oli sitten kyse terveydenhoidosta tai maaperän huollosta, mutta vakava vuoropuhelu on todella tervetullutta.

Mielenkiintoisella tavalla keskustelu tässäkin asiassa kääntyy yhteiskunnan rakenteeseen. Kun haluamme muutosta, niin osallistuva demokraattinen yhteiskunta takaa varmimmin hyvän lopputuloksen. Maanomistus ja maan käyttöoikeus on mutkikas yhtälö. Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan. Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen toisi kaikille turvallisemman tulevaisuuden.

Kolumni

Trump tyrmää hurjan 8h-väitteen: ”En koskaan katso television tyhmintä miestä”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiistää täysin New York Timesissa olleet väitteet hänen erittäin runsaasta television katsomisestaan. NYT:n mukaan Trump viettäisi jopa 8 tuntia päivässä television edessä.

Trump vastaa totutusti omalla Twitter-tilillään.

”Taas väärä tarina, tällä kertaa New York Timesissa, että katsoisin 4–8 tuntia päivässä televisiota – Väärin! Lisäksi, katson harvoin, jos koskaan, CNN:ää tai MSNBC:tä, joita molempia pidän Valeuutisina. En koskaan katso Don Lemonia, jota kutsuin kerran ”television tyhmimmäksi mieheksi”. Huonoa uutisointia.”

Lemon on toiminut CNN-kanavan uutisankkurina vuodesta 2006.

Trump on puolestaan käynyt koko poliittisen nousunsa ajan kamppailua perinteisiä uutistaloja vastaan. Hän hyökkää toistuvasti niiden uutisia vastaan etenkin Twitterissä. Trump on jopa rehvastellut keksineensä ”fake news” -termin.

Kolumni

BELGIUM EU ISRAEL DIPLOMACY

LKS 20171211 EVD012; EU foreign policy chief Federica Mogherini speaks with Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu upon his arrival for their meeting at the European Council in Brussels on December 11, 2017. Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu is ?holding talks on December 11 with EU foreign ministers, days after the US decision to recognise Jerusalem as Israel's capital, a move the premier had long sought but which has been met by widespread condemnation. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Eric Vidal

EU-maat torjuivat Israelin toiveen Jerusalemista – Soini: Ongelmat paljon Trumpin päätöstä laajempia

Euroopan unioni yrittää asemoitua vakaaksi ja luotettavaksi toimijaksi Lähi-idässä samaan aikaan kun Yhdysvallat on tekemässä irtiottoa Jerusalem-päätöksellään.

Maanantaina Brysselissä vieraillut Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu toivoi, että EU-maat tulisivat Yhdysvaltojen linjoille ja tunnustaisivat Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. EU:n ulkoministerin Federica Mogherinin mukaan EU-maiden ulkoministerit torjuivat tämän yhdessä.

– Ainoa realistinen ratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin perustuu kahteen valtioon siten, että Jerusalem on molempien pääkaupunkina. EU ja sen jäsenmaat kunnioittavat jatkossakin kansainvälistä yhteisymmärrystä Jerusalemista, Mogherini kertoi tapaamisen jälkeen.

EU aikoo hänen mukaansa täyttää täysin roolinsa rauhanprosessissa, ennakoitavana toimijana.
Myös Suomi kannattaa ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan kahden valtion mallia kuten myös sitä, että Jerusalemin asemasta sovitaan neuvotteluiden kautta.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähetystöt pysyvät Tel Avivissa, mutta itse koko keskustelu oli hyvä. Ongelmatiikka on paljon laajempi kuin presidentti Trumpin päätös sinänsä.

Abbas Brysseliin alkuvuodesta

Netanjahun vierailu Brysselissä oli historiallinen, sillä Israelin valtionpäämiehen edellisestä vierailusta ehti kulua yli 20 vuotta. Heti alkuvuodesta EU-maiden vieraaksi on saapumassa myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas.

Rauhanprosessin vaarantuminen Yhdysvaltain päätöksen takia vei odotetusti maanantaina päähuomion.
Soinin mielestä Trumpin päätöstä ei kannata ylidramatisoida tai antaa sen hämärtää kokonaiskuvaa.

– Tämän kaiken hässäkän keskellä täytyy muistaa, että Israel on vakain demokratia koko sillä alueella.

EU-maiden joukossa on arvioitu olevan myös maita, jotka ovat EU:n yleistä linjaa myötämielisempiä Israelille. Tällaisia maita ovat AFP:n mukaan ainakin Unkari, Kreikka, Liettua ja Tshekki.

Soinin mukaan painotuseroja on, mutta Netanjahun tapaamisessa kaikki seisoivat kahden valtion mallin takana.

Anniina Luotonen, STT

 

BELGIUM EU ISRAEL DIPLOMACY

LKS 20171211 EVD012; EU foreign policy chief Federica Mogherini speaks with Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu upon his arrival for their meeting at the European Council in Brussels on December 11, 2017. Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu is ?holding talks on December 11 with EU foreign ministers, days after the US decision to recognise Jerusalem as Israel's capital, a move the premier had long sought but which has been met by widespread condemnation. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Eric Vidal

Kolumni

Presidentinvaalimessut.

LKS 20171211 Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina 11. joulukuuta 2017. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Niinistö närkästyi IS:n pressamessuilla: ”No tämä nyt ainakin loukkaa ihmisiä”

Tasavallan presidentti, ehdokas Sauli Niinistö esiintyi viimeisenä tentattavana Ilta-Sanomien koko päivä kestäneillä pressamessuilla. Mukana olivat ennen Niinistöä esiintymässä kaikki muut presidenttiehdokkaat.

Kuten ylivoimaiselle ennakkosuosikille kuuluukin, Niinistö esiintyi leppoisasti ja hermostumatta melkein läpi tentin. Toimittaja Timo Haapala sai Niinistön hermostumaan kerran, kun hän vertasi Niinistön 80 prosentin gallup-kannatusta Pohjois-Korean kommunistidiktaattorin vastaaviin lukuihin.

– Tämähän on suorastaan loukkaavaa, kun suuren yleisön mielipidettä suorastaan pakotetuksi, Niinistö puuskahti. Vähemmän hän loukkaantui, kun Haapala vertasi Vladimir Putinin kannatuslukuja. Molemmilla valtionpäämiehillä on sattuu olemaan nyt päällä samat 80 prosentin kannatusluvut.

– Olisiko sitten parempi, että kannatukseni lähtisi laskuun. Täytyypä sitten yrittää, Niinistö sanoi tavoitellen sarkastista huumoria.

Toimittaja Timo Haapala veti mukaan tähänkin tenttiin nelinkertaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kysymällä Niinistöltä miltä tuntuu, kun Väyrynen syyttää toimivaltuuksien ylittämisestä.

– Senkun syyttää, ei se tunnu miltään, Niinistö sanoo.

– Kukaan presidenttiehdokkaista ei ole luvannut kuuta taivaalta. Yleisesti ottaen myöskään istuvan presidentin ei ole erityisen vaikeaa olla ehdokkaana, Niinistö luonnehti.

Niinistö vastasi väitteeseen, että hän olisi muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi.

– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.

Niinistö myönsi keskustelleensa tuolloin Mogherinin kanssa paljonkin EU:n turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä.

Hän sanoi oman ajatuksensa olevan, että kautta historian on ollut erilaisia unioneja, joiden lähtökohtana on yleensä ollut ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.

– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen, turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Ja olen ihan varma, että mitä enemmän EU:n kansalaisille kyetään antamaan se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudesta huolta, niin sen parempaa työtä EU tekee.

Sen sijaan EU:n armeijaa Niinistö sanoo pitäneensä ja pitävänsä edelleen hyvin etäisenä ajatuksena.

Presidentinvaalimessut.

LKS 20171211 Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina 11. joulukuuta 2017. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kolumni

42120436

”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että työttömältä voidaan leikata työttömyyspäivärahaa, jos hän ei saa töitä, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) aloitti niin kutsutusta työttömien aktiivimallista käydyn keskustelun maanantaina eduskunnassa.

– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikata toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

– Tämä on julma järjestelmä, jota olette ajamassa. Ymmärrän vielä sen, että kokoomus tätä kannattaa. Mutta sitä en ymmärrä, että siniset ministerit ovat täällä tätä asiaa esittelemässä ja keskusta pysyy täysin hiljaa molemmilla kotimaisilla kielillä, Heinäluoma vielä ihmetteli myöhemmässä puheenvuorossaan.

Toivottavasti  tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto.

Täysistuntosalissa kuultiin ja nähtiin tunnelatausta ja voimakkaita puheenvuoroja.

Oppositio piti asiasta voimakkaasti ääntä jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben ZyskowiczJuhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin pantiin perjantaina pöydälle. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition toiveesta.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi hallituksen kuulla kunniansa. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nostettiin lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että ennen kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämän on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kun vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz sanoi.

Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan kahteen kertaan, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän jatkoi.

Lindström väitti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien, hän kuitenkin sanoi.

Lindström sanoi, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämiseksi.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli todennut salille, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuupäiviä.

Hän sanoi olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömiin ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän, mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee. Se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Perustuslakivaliokunta nosti esiin ongelmia.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Yksilöä rangaistaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46 ja tekstiä muokattu kello 20.54.

42120436

Kolumni

STT:n kysely: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö ei kannata suurmoskeijaa

Helsingin poliittiset päättäjät käsittelevät suurmoskeijahanketta ensimmäistä kertaa tiistaina. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.

Seitsemän STT:n tavoittamaa lautakunnan jäsentä suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yksi ei halunnut kommentoida. Lisäksi ainakin yksi on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Lautakunnassa on 13 jäsentä.