https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Hiljainen katastrofi

Sana katastrofi on usein uutissivuilla. Joskus se on lisäämässä uutisen mielenkiintoisuutta, mutta valitettavasti usein on kyseessä ihan oikea katastrofi: luonnonvoimien aiheuttama tai ihmisen aikaan saama. Tekemäni jako on vähän epätarkka, sillä ihmisellä on useimmista luonnonkatastrofeista suuri vastuu. Nimittäin 70 prosenttia luonnonkatastrofeista johtuu ilmastomuutoksesta, joka puolestaan suurelta osin on ihmisen aikaansaama.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä?

Olin tämän kuun alkupuolella Meksikossa, jossa oli Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumista torjuvan (UNCCD) järjestön tieteellinen kokous. Olen viimeisen parin vuoden aikana toiminut kyseisen yhteisön hyvän tahdon lähettiläänä. Sen vuoksi odotin konferenssia innokkaasti. Nykyisen elämänvaiheeni parhaita puolia on se, että oman puheenvuoron lisäksi saa jäädä päiväksi tai pariksi kuuntelemaan muiden puheenvuoroja ja keskusteluja. Siinä oma tieto kasvaa tehokkaasti.

Uutta tietoa maailman tilasta on tullut viime vuosikymmenen kuluessa valtavasti sekä ilmastosta, vedestä että maaperästä. Mutta muuttaako se ihmisten käyttäytymistä? Valitettavasti ei niin paljon kuin pitäisi. Maapallosta huolehtimisessa on vähän sama ongelma kuin ihmisen oman terveydenkin vaalimisessa: tietoa kyllä on siitä, mitä pitäisi tehdä – mutta valitettavan usein se tahto vaan jää puuttumaan.

***

Mutta iloitaan vähästäkin hyvästä. Ilmastomuutos on jo yleisesti tunnustettu ja tiedostettu asia. Oikeaan suuntaan ollaan menossa monissa asioissa, mutta vauhtia saisi tulla paljon lisää. Maailman merien suhteen ollaan myös heräämässä, mutta maaperän köyhtymisestä ja sen merkityksestä meille kaikille tuntuu paljon harvempi ihminen olevan tietoinen. Kuitenkin maa, vesi ja ilma ovat edelleen elämämme peruselementit.

Makean veden ja viljelyyn kelpaavan maan suhteen näyttää edelleen vallitsevan liian ruusuinen kuva käytettävissä olevista voimavaroista. Niitä on riittävästi, jos elämme järkevästi. Maaperän köyhdyttäminen on saatava loppumaan. Äiti Maa on sinä suhteessa varsin kärsivällinen emo, että hyvällä huolenpidolla se pystyy ruokkimaan tämän kasvavankin väestömäärän. Eikä huolehtiminen ole edes mahdottoman kallista, kunhan se pääsee kunnolla käyntiin.

***

Suomen osaaminen ovat metsät. Vaikka asumme pohjoisessa, on suomalaisten metsäosaamiselle paljon laajemmaltikin käyttöä. Sitä on hyödynnetty niin Afrikassa kuin Himalajallakin. Meidän lähestymisemme on hyvin käytännönläheistä ja yhä useammin pyrimme toiminaan metsien monikäytön pohjalta.

Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan.

Ruokaa tarvitaan lisää maapallon nopeasti kasvavalle väestölle. Usein se tapahtuu metsän muuttamisella pelloksi. Toinen tapa olisi köyhtyneen kuivan maan uusiokäyttö metsittämiseen ja viljelyyn. Perinteisessä maanviljelyssä tämä vuorottelu onnistui. Nyt tilanne on toinen. Globaali talousrakenne on muuttunut. Väki muuttaa yhä enemmän kaupunkeihin, eikä monessa kehitysmaassa nuorisolta edes riitä kiinnostusta maanviljelyyn.

Maanviljelyn ja metsänhoidon hyvän perinnetiedon siirtämisessä nuoremmalle sukupolvelle on vaikeuksia. Viime vuosien aikana vanhan tiedon arvostaminen on kovasti kasvanut eri aloilla ja uskon trendin jatkuvan. Liiallista romantisointia kannattaa tietysti välttää, oli sitten kyse terveydenhoidosta tai maaperän huollosta, mutta vakava vuoropuhelu on todella tervetullutta.

Mielenkiintoisella tavalla keskustelu tässäkin asiassa kääntyy yhteiskunnan rakenteeseen. Kun haluamme muutosta, niin osallistuva demokraattinen yhteiskunta takaa varmimmin hyvän lopputuloksen. Maanomistus ja maan käyttöoikeus on mutkikas yhtälö. Naiset tuottavat maailman ruoasta suuren, jopa suurimman osan, kuitenkin naiset omistavat maaomaisuudestakin vain murto-osan. Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen toisi kaikille turvallisemman tulevaisuuden.

Kolumni

BELGIUM EU BREXIT

LKS 20171016 ED165; A Union Jack flag flies next to European Union flags in front of the European Commission building as British Prime Minister May is due to meet European Commission President Juncker for a dinner in a bid to unblock Brexit talks ahead of a decisive EU summit this week, in Brussels on October 16, 2017. EU leaders meeting in Brussels on October 19 and 20 are due to decide whether or not negotiators can move on to discussing post-Brexit trade ties with Britain if "sufficient progress" has been made in divorce talks. The indication from the EU side is that they will postpone their decision to a summit in December as the break-up negotiations are currently deadlocked, particularly over the multi-billion-euro exit bill the EU says Britain must pay. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Emmanuel Dunand

”Tämä on vakava puute” – SDP korostaa sosiaalista ulottuvuutta EU:n kehittämisessä

Euroopan unionista ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta puhuttaessa  pitää ottaa huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus. Muuten ihmisten luottamusta ei voida saavuttaa, kansanedustaja, SDP:n EU-asioista vastaava Tytti Tuppurainen korostaa.

– Sosiaalipolitiikka on tietysti jäsenmaiden omaa toimintaa, eikä EU:lla ole yhteistä sosiaaliturvaa. On kuitenkin paljon, mitä unioni voi tehdä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, Tuppurainen luonnehti tänään eduskunnassa.

Sosialidemokraatit julkistivat tänään oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä julkisessa keskustelussa aihe ei ole noussut esiin tarpeeksi.

Tuppurainen huomautti SDP:n esityksen julkistamistilaisuudessa, että viime perjantaina julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

– Tämä on mielestämme vakava puute, ja tarjoamme tätä omaa pakettiamme myös hallituksen käyttöön. Ottamalla sosiaalisen ulottuvuuden huomioon voidaan saavuttaa terveempi ja eheämpi EMU.

Euroopan porvareiden linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan kiinnitti huomiota siihen, kuinka Euroopan porvareiden EPP:n linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

– SDP haluaa vastustaa tätä ajattelua omalla esityksellään. Sosialidemokraatit haluavat kertoa, että sosiaalinen ulottuvuus on ihmisten kannalta, perusteli eduskunnassa torstaina.

– Sosiaalista ulottuvuutta voidaan käyttää olemassa olevien talous- ja finanssipolitiikan välineiden sisällä tavalla, joka parantaa kansalaisten asemaa.

Kuinka sosiaalista ulottuvuutta sitten voisi sosialidemokraattien mielestä parantaa ottaen samalla huomioon jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden? Tuppuraisen mukaan SDP ehdottaa tiivistetysti kolmea konkreettista keinoa, joita voidaan toteuttaa jo olemassa olevien rakenteiden puitteissa.

Ensiksi hänen mukaansa on tärkeää huomata, että Euroopan komissiolla on jo nyt tosiasiassa paljon lainsäädäntövaltaa työmarkkinoihin ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– EU:ssa on yhteiset sisämarkkinat ja työntekijöiden, pääomien sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus. Komissiolla on tosiasiassa legitiimi oikeus säätää eurooppalaista lakia siitä, miten asetetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojan vähimmäisehtoja.

– Komissiolla jo nyt olevaa valtaa pitää käyttää, jotta saadaan reilua peliä työmarkkinoille ja hyvinvointia.

EU:n pitäisi käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”.

Toiseksi Tuppurainen korosti, että EU voi olla toteuttamassa sosiaalista ulottuvuutta nykyisten rahastojen käyttäminen. Hän huomauttaa, että EU:lla itseasiassa on esimerkiksi rakennerahasto sekä strategisten investointien rahasto.

– Näitä rahastoja paremmin suuntaamalla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja nuorisotakuisiin. Näiden rahastojen käyttäminen on mielestämme aivan ensisijaista.

Kolmanneksi, EU:n pitäisi SDP:n mielestä käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”, jota käytetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Ohjausjaksolla tarkoitetaan talouspolitiikan koordinaatiovälinettä, jolla yhteisvaluutan oloissa kansallisia talouspolitiikkoja yhteensovittamista.

–  Käytössä on jo tällä hetkellä joitain sosiaalisia mittaustapoja, mutta niitä on aivan liian vähän. Ja mikä raskauttavinta, niitä ei ole millään tavalla sanktioitu.

– SDP esittääkin, että eruooppalaiseen ohjausjaksoon tuodaan entistä selkeämmin esille sosiaaliset painotukset ja ne sanktioidaan samalla tavalla kuin talouspolitiikan painotukset. Yhteisessä talouspolitiikan suunnittelussa pitää vahvistaa jäsenmaiden sosiaalipoliittisia valintoja siten, että voidaan torjua koulupudokkuutta ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

SDP:n linjauksia EU:n ja EMU:n kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta olivat esittelemässä Tytti Tuppurainen, Antti Rinne sekä Antton Rönnholm.

Sosiaalinen ulottuvuus kytkeytyy puolueen näkemyksessä vahvasti EMUn tulevaisuuteen. EMUa pitää parantaa ja sen kykyä varautua riskeihin tulee kehittää.

– Mutta mitään valtavan vallankumouksellista ei tarvita, sillä EMU on verrattain hyvin sopeutunut päällä olleeseen kriisiaikaan. Euroalue on pysynyt kasassa. SDP:n mielestä Suomen on syytä edetä pankkiunionissa, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen talletussuoja ja kriisimekanismi, Tuppurainen sanoi.

Tässä puolue on Sipilä hallituksen kanssa samoilla linjoilla.

– Yhteiseen talletussuojaan ei pidä rynnistää, ennen kuin pankit ovat samalla viivalla, että talletussuoja on realistista toteuttaa, Tuppurainen totesi.

– Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta sijoittajavastuu toteutuu. Eurooppalainen pankkiunioni turvaa, että veronmaksajien rahoja ei tarvita pankkikriisin sattuessa ja valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys toteutetaan toisistaan.

SDP suhtautuu myös eurooppalaisen valuuttarahaston perustamiseen myönteisesti.

Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tiedotustilaisuuden lopuksi, että Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Hänen mukaansa linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee budjetissa painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista.

– Menojen painotukset on tulevalla rahoituskehyskaudella vihdoinmääritettävä politiikkatoimien vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kautta, Rönnholm sanoi.

– On löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee niin Suomen kansallista intressiä kuin vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.

BELGIUM EU BREXIT

LKS 20171016 ED165; A Union Jack flag flies next to European Union flags in front of the European Commission building as British Prime Minister May is due to meet European Commission President Juncker for a dinner in a bid to unblock Brexit talks ahead of a decisive EU summit this week, in Brussels on October 16, 2017. EU leaders meeting in Brussels on October 19 and 20 are due to decide whether or not negotiators can move on to discussing post-Brexit trade ties with Britain if "sufficient progress" has been made in divorce talks. The indication from the EU side is that they will postpone their decision to a summit in December as the break-up negotiations are currently deadlocked, particularly over the multi-billion-euro exit bill the EU says Britain must pay. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Emmanuel Dunand

Kolumni

SPAIN POLITICS CATALONIA

LKS 20171011 Spain's Prime Minister Mariano Rajoy leaves after giving a press conference following a crisis cabinet meeting at the Moncloa Palace on October 11, 2017 in Madrid. Rajoy asked Catalonia's leader to clarify whether or not he had declared independence, after a confusing declaration the previous evening. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Stringer

Espanjan hallitus aikoo rajoittaa Katalonian itsehallintoa – aluehallinnon johtajan vastaus ei kelvannut

Espanjassa Katalonian itsenäistymisäänestystä seurannut sisäpoliittinen kriisi kiihtyy. Espanjan hallitus on ilmoittanut, että se aikoo lauantaina hyväksyä artiklan, jolla Katalonian itsehallintoa rajoitetaan.

Espanjan perustuslain artikla 155 antaa keskushallinnolle oikeuden ottaa maakuntien hallinto omiin käsiinsä kriisitilanteessa. Sitä ei ole koskaan aiemmin käytetty.

Espanja oli asettanut aamupäivään takarajan Katalonian johtajille ilmoittaa selkeästi, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi. Sen sijaan aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont vaati Espanjan hallitusta vuoropuheluun.

Puigdemont sanoi espanjalaismedian julkaisemassa kirjeessä Espanjan pääministerille Mariano Rajoylle, että jos hallitus ei suostu neuvotteluihin, hän vie itsenäistymisen alueparlamentin äänestykseen.

 

(STT)

 

 

Takaisin

SPAIN POLITICS CATALONIA

LKS 20171011 Spain's Prime Minister Mariano Rajoy leaves after giving a press conference following a crisis cabinet meeting at the Moncloa Palace on October 11, 2017 in Madrid. Rajoy asked Catalonia's leader to clarify whether or not he had declared independence, after a confusing declaration the previous evening. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Stringer

Kolumni

BRITAIN BOOKER SHORTLIST

LKS 20171005 LN13; Kazuo Ishiguro pose for pictures forThe Man Booker Prize for Fiction nominations at Hatchards book store, in London, 10 October 2005. AFP / LEHTIKUVA / LEON NEAL

Nobel-voittaja Ishiguron suomentamaton teos tulee syksyllä 2018 – myös viisi uusintapainosta vanhoista suosikeista tulossa

Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2017 voittaneen englantilaiskirjailijan Kazuo Ishiguron aiemmin suomentamaton romaani The Unconsoled julkaistaan Suomessa syksyllä 2018.

Teoksen kääntää Ishiguron pitkäaikainen suomentaja Helene Bützow. Viidestä Ishiguron teoksesta on tulossa myös uusintapainokset.

Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisee Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2017 voittaneen englantilaisen Kazuo Ishiguron aiemmin suomentamattoman romaanin The Unconsoled syksyllä 2018 nimellä Surullinen pianisti. Alun perin vuonna 1995 julkaistu teos on Ishiguron neljäs romaani. The Unconsoled on ainoa toistaiseksi suomentamaton Ishiguron romaaneista.

Uuden suomennoksen lisäksi Tammi julkaisee uusintapainoksina viisi loppuunmyytyä Ishiguron teosta. Haudattu jättiläinen (suomennos julkaistu alun perin 2016), Ole luonani aina (2005) ja Pitkän päivän ilta (1990) ovat jälleen saatavilla kirjakaupoista viikolla 43.

Myöhemmin syksyllä ilmestyvät myös uusintapainokset teoksista Me orvot (2002) ja Menneen maailman maalari (1988).

Kazuo Ishiguro on Japanissa 1954 syntynyt ja vuodesta 1960 Englannissa asunut kirjailija. Ishiguron yksikään teos ei ole toisensa kaltainen. Hänen rakastetuista romaaneistaan Ole luonani aina ja Pitkän päivän ilta on tehty myös samannimiset menestyselokuvat. Ishiguro on saanut jo ennen Nobelia lukuisia kansainvälisiä palkintoja, muun muassa Booker-palkinnon. Hänen tuorein romaaninsa Haudattu jättiläinen voitti Suomessa Tähtifantasia-palkinnon 2017.

 

BRITAIN BOOKER SHORTLIST

LKS 20171005 LN13; Kazuo Ishiguro pose for pictures forThe Man Booker Prize for Fiction nominations at Hatchards book store, in London, 10 October 2005. AFP / LEHTIKUVA / LEON NEAL

Kolumni

Esitys: Jo seuraavaan hallitukseen uusi ministeri, joka huomioisi ”globaalin megatrendin”

Uuden maakuntahallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata, kirjoittaa SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara.

Jalovaaran mukaan nykyisiä maakuntaliittoja ja maakuntovaltuustoja sekä niiden toimintaa tulisi kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan.

”Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa.”

Jalovaara sanookin, että kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.

Kolumni

puigdemont

Katalonialta uusi uhkaus mutta ei vieläkään selvää vastausta itsenäistymisestä

Espanjassa Katalonian aluehallinnon johtaja uhkaa julistaa maakunnan itsenäiseksi, jos Espanjan hallitus ei suostu vuoropuheluun.

Carles Puigdemont sanoo espanjalaismedian julkaisemassa kirjeessä Espanjan hallitukselle, että jos hallitus suostu neuvotteluihin, hän vie itsenäistymisen alueparlamentin äänestykseen.

Espanjan hallitus oli asettanut tähän aamupäivään takarajan Katalonian johtajille ilmoittaa selkeästi, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi. Espanja on uhannut kumota Katalonian itsehallinnon ja ottaa maakunnan hallintaansa.

STT, Barcelona

 

puigdemont