Inflaation hidastuminen johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja sähkön hinnan laskusta.

Vuodentakaiseen verrattuna kuluttajahintoja nosti marraskuussa eniten hoitovastikkeiden, savukkeiden hintojen ja yleisen sairaalamaksun nousu. Eniten hintojen nousua sen sijaan hillitsi asuntolainojen keskikoron, bensiinin ja dieselin hinnan lasku.

KESKUSKAUPPAKAMARIN pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo, että arvonlisäveron (alv) korotuksen vaikutus kuluttajahintoihin näyttää jäävän vähäiseksi. Yleinen arvonlisäverokanta nousi Suomessa syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Hän tosin arvioi, että alv-korotus saattaa vielä jossain määrin nostaa hintoja lähikuukausina. Merkittävää nousua tuskin kuitenkaan nähdään.

-  Vaikutus jäänee maltilliseksi, ja yleiset hintapaineet ovat vähäisiä. Hauraana jatkuva suhdannetilanne estää veronkorotusten täysimääräistä siirtymistä hintoihin, Appelqvist näkee.

Hänen mukaansa kotimaisesta kulutuksesta on toivottu talouskasvun veturia Suomessa. Tällä haavaa näyttää siltä, ettei vetoapua ole siltä suunnalta juuri luvassa.

-  Toistaiseksi yksityinen kulutus on kehittynyt vaisusti, ja kotitaloudet ovat varovaisia. Ongelman juurisyy löytyy työllisyyden heikkenemisestä. Sen sijaan palkkojen ja hintojen kehitys on suotuisaa ja kasvua tukevaa, Appelqvist sanoo.

YHDENMUKAISTETULLA kuluttajahintaindeksillä tarkasteltuna inflaatio oli marraskuussa 1,7 prosenttia. Luvussa ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- sekä metsästysmaksuja.

Yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä käytetään koko euroalueen inflaation seuraamiseen. Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli marraskuussa 2,3 prosenttia. Inflaatio kiihtyi, koska lokakuussa euroalueen inflaatio oli kaksi prosenttia.

Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkaisee marraskuun lopulliset tiedot euroalueen inflaatiosta 18. joulukuuta.

Uutista täydennetty klo 10.47 Appelqvistin kommentein.