Historiallinen ehdotus: Pohjois-Korean Kim Jong-un kutsui Etelä-Korean presidentin vierailulle

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / YONHAP / - /
Pohjois-Korean presidentin sisko ojentaa Kim Jong-unin kirjeen Etelä-Korean presidentille.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on kutsunut Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin vierailulle Pjongjangiin. Etelä-Korean presidentin tiedottajan mukaan kutsun Moonille toimitti Kimin sisko Kim Yo-jong, joka on vierailulla Etelä-Koreassa.

Pohjois-Korean johtaja haluaa tavata Etelä-Korean presidentin niin pian kuin on mahdollista, tiedottaja kertoi.

Etelä-Korean presidentin tiedottaja kertoi Moonin haluavan, että vierailua varten saadaan luotua ”oikeanlaiset olosuhteet”. Moon kehottaa Pohjois-Koreaa hakeutumaan entistä aktiivisemmin vuoropuheluun Yhdysvaltain kanssa.

– On ehdottoman tarpeellista, että Pohjois-Korea ja Yhdysvallat ryhtyvät keskusteluihin toistensa kanssa pian, tiedottaja kertoi Moonin sanoneen.

Moon on pitkään toivonut, että pohjoinen naapuri saataisiin neuvottelupöytään maan ydinaseohjelmasta.

Moon keskusteli Kimin siskon ja Pohjois-Korean seremoniallisen valtionpäämiehen Kim Yong-namin kanssa lounastapaamisessa virka-asunnossaan Soulissa lauantaina.

Kimin siskon on aiemmin katsottu olevan yksi talviolympialaisissa vierailevan pohjoiskorealaisen korkean tason delegaation jäsen, mutta nyttemmin hänen statuksekseen on kerrottu ”Pohjois-Korean johtajan erikoislähettiläs”.

Koreoiden kahdenkeskinen kokous olisi järjestyksessään kolmas. Pohjois-Korean edeltävä hallitsija, Kimin isä Kim Jong-il tapasi vuosina 2000 ja 2007 Etelä-Korean silloiset presidentit, ja tapaamiset olivat tuolloinkin Pjongjangissa.

Pohjois-Korean media yllätti lauantaina julkaisemalla neljä valokuvaa Etelä-Korean presidentistä.

Pohjois-Korean virallinen media yllätti lauantaina julkaisemalla neljä valokuvaa Etelä-Korean presidentti Moonista. Kuvat julkaistiin Pohjois-Korean hallitsevan työväenpuolueen virallisessa äänitorvessa, Rodong Sinmun -sanomalehdessä.

Lehdessä on valokuvia talviolympialaisissa vierailevasta Pohjois-Korean delegaatiosta, ja tässä yhteydessä kuvissa on myös Etelä-Korean presidentti.

Moon on kuvissa, jotka sijaitsevat lehden sisäsivuilla. Rodong Sinmunin etusivun pääjuttu on toki normaaliin tapaan varattu johtaja Kim Jong-unin tekemisille.

Lauantaina talviolympialaisissa presidentti Moon ja Pohjois-Korean seremoniallinen valtionpäämies Kim Yong-nam menevät yhdessä seuraamaan maiden yhteisen naisten jääkiekkojoukkueen ensimmäistä ottelua.

He ovat kannattamassa Koreoiden joukkuetta ottelussa Sveitsiä vastaan Gangneungissa. Asiasta kertoi eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap, jonka lähteenä on presidentinkanslia.

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook kaatui hetkeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Sosiaalisen median jättiläisen Facebookin verkkosivut kaatuivat hetkeksi torstai-iltapäivällä. Myös Facebookin omistama Instagramin päivittämisessä on ilmennyt ongelmia.

Kun Facebookin verkkosivuja yritti ladata, ruudulle ilmeistyi pahoitteluteksti, jossa kerrottiin jonkin menneen pieleen. Tällä hetkellä Facebookin sivut näyttäisivät jälleen toimivan. Myös Instagram päivittyy jälleen. Myös Faebookin mobiilisovellus sekä mobiiliviestipalvelu ”messenger” lakkasi hetkeksi toimimasta.

Ongelma korjaantui kuitenkin muutamassa minuutissa.

Facebookilla on noin 2 miljardia aktiivista käyttäjää. Downdetectro.com-verkkosivuston mukaan ongelmia ilmeni ympäri maailmaa.

Myös Twitterissä käyttäjät kertovat Facebookin kaatuneen ympäri maailman.