”Historiallisen hyvä vuosi tulossa” – Aktia Pankki arvioi kuluvaa vuotta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Aktia Pankki arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa 3,1 prosenttia tänä vuonna, 2,6 prosenttia ensi vuonna ja 2,2 prosenttia vuonna 2019.

– Kaikki viittaa siihen, että vuodesta 2017 tulee taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi, sanoo Aktian pääekonomisti Heidi Schauman tiedotteessa.

Hänen mukaansa pankki korjasi myös ensi vuoden ennustetta ylöspäin, koska se odottaa kulutuksen, investointien ja ulkomaankaupan hyvän kehityksen jatkuvan.

Työllisyyden arvioidaan paranevan edelleen, muttei riittävästi, mikä heikentää kulutusnäkymiä. Työllisten määrä ei kasva samassa tahdissa työllisyysasteen kanssa, koska työikäisten määrä pienenee.

Maailmantalouden Aktia Pankki arvioi todennäköisesti jatkavan noin 3,6 prosentin kasvua tulevat kaksi vuotta, mutta ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta.

Disney ahmaisee 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan lähes 45 miljardilla

Kuva: gigglebug entertainment
Disney julkisti Annecyn animaatio festivaalilla Ranskassa tekevänsä uuden 101 dalmatialaista -TV-sarjan, joka perustuu suomalaisten Anttu Harlinin ja Joonas Utin heille ideoimaan konseptiin. Harlinin ja Utin Gigglebug Entertainment on tunnettu Kikattava Kakkiainen tv-sarjasta.

Viihdejätti Disney kertoi torstaina ostavansa osia media-alan jätti 21st Century Foxista. Kauppasumma on lähes 45 miljardia euroa, ja se käsittää 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan ja joitakin kansainvälisiä toimintoja.

Kauppa tehdään Disneyn osakkeilla. Lisäksi Disney kuittaa Foxin velkoja yli 11 miljardia euroa, kertoo muun muassa Variety-sivusto.
Disney sanoi tiedotteessaan, että kauppa muun muassa antaa mahdollisuuden luoda aiempaa houkuttelevampaa sisältöä. Myös kuluttajiin saadaan entistä suoremmat suhteet tavoilla, jotka heille sopivat parhaiten, sanoi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger.
Igerin oli määrä väistyä vuonna 2019, mutta nyt jatko venyy vuoden 2021 loppuun.

Disney on havitellut Foxin sisältöjä, jotta sillä olisi aseita taistella kilpailijoitaan kuten Netflixiä vastaan.

STT-AFP- New York

Linja-autoalalle yhteensä reilun miljoonan rapsut kilpailun rajoittamisesta

Kuva: Kari Hulkko

Markkinaoikeus on tuominnut useita linja-autoyhtiöitä, Linja-autoliiton ja Matkahuollon maksamaan yhteensä 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksut kielletystä kilpailun rajoittamisesta. Kullekin tulee maksettavaa 100 000 euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli vaatinut linja-autoalan toimijoille yhteensä yli 30 miljoonan euron sakkoja, mutta markkinaoikeus hylkäsi osan viraston vaatimuksista.

Markkinaoikeuden mukaan yhtiöt ja liitto pyrkivät rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon joidenkin palveluiden ulkopuolelle. Oikeuden mukaan toimet eivät estäneet uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.

 

”Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit” – lähi-ja perushoitajat puhkovat hallituksen valinnanvapausesityksen

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys toteutuessaan nostaa merkittävästi asiakkaiden maksamia asiakasmaksuja ja heikentää hoitajien työsuhteen ehtoja.

SuPerin tänään antamassa valinnanvapauslausunnossa todetaan myös lakiesityksessä oleva ristiriita perustuslain pykälien kanssa.

SuPerin mukaan maakunnille nyt kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja ja siinä sosiaali- ja terveydenhuolto jää maakunnan muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut tulevat kärsimään eniten. Tämä lisää merkittävästi kalliimpia korjaavia toimenpiteitä.

– Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit, toteaa puheenjohtaja Paavola.

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakas maksaa asiakassetelillä annettavasta palvelusta vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksun. Esityksen mukaan asiakas voi halutessaan käyttää omaa rahaa ja maksaa tarvitsemansa lisäpalvelut itse.

Maakuntien rahapulan vuoksi asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit alibudjetoidaan. Asiakas pakotetaan käyttämään omia varoja riittävien ja välttämättömien palveluiden hankintaan, arvostelee SuPer.

– Perustuslain 6 §:n näkökulmasta kansalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä kaikilla ei ole varaa näihin lisäpalveluihin. Perustuslain 19 §:n kanssa lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita, koska yhteiskunta ei pysty tarjoamaan kaikille riittäviä sote-palveluja.

– Tilannetta voisi kuvailla vaikka siten, että yhteiskunta tarjoaa vain näkkärin. Voin sekä makkarat maksaa asiakas itse, puheenjohtaja Paavola vertaa.

”Lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita perustuslain 19 §:n kanssa.”

Jos valinnanvapaus koskee myös erikoissairaanhoidon palveluita, tulee maakuntien vastuulle jääviin sairaaloihin Paavolan mukaan vakava lääkäripula.

– Yksityiset sote-keskukset ostavat huippuosaajat palvelukseensa. Sairaaloilla on jatkossa suuria vaikeuksia selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Lähi- ja perushoitajien kohdalla työehtosopimukset muutetaan selvästi nykyistä heikompiin ja heidän palkat ja muut työsuhteen ehdot huononevat.

– Tästä ilmiöstä olemme saaneet jo esimakua, kun epätyypilliset työsopimukset ja jopa nollatuntisopimukset hoitoalalla ovat yleistyneet. Mikäli valinnanvapauslain esitykset toteutuvat, niin tällaiset työsopimukset ovat SuPerin mielestä jatkossa hoitajien pääasiallisia työsopimuksia.

Mikäli uudistuksesta halutaan saada toimiva ja oikeudenmukainen, niin parhaiten se Paavolan mielestä onnistuu, kun sote-uudistus toteutetaan suurten kuntayhtymien avulla, kuten nytkin erikoissairaanhoito on järjestetty.

– Kansainvälisestikin arvioiden järjestelmämme on tehokas ja vaikuttava, mutta tilalle tuleva pirstaleinen tuottajamalli tulee sen tehokkaasti rikkomaan.

– Valinnanvapausmallissa otamme hypyn täysin tuntemattomaan ja todennäköisesti myös toimimattomaan malliin, Paavola varoittaa.

Paavolan mukaan nyt on kyseessä taistelu, jossa yritetään siirtää hoitajien palkat, kansalaisten omat sekä yhteiset verorahat yksityisten sote-yritysten omistajille ja jopa ulkomaille – ja se pitää SuPerin puheenjohtajan mukaan estää.

Telialta lähdössä enintään 65 työpaikkaa Suomesta

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Telia Finlandin uudelleenjärjestelyihin liittyvät yt-neuvottelut ovat päättyneet, ja yhtiö aikoo niiden tuloksena vähentää enintään 65 työpaikkaa.

Telian mukaan lopulliset vähennykset voivat jäädä pienemmiksi, koska tarjolle tulee myös uusia tehtäviä.

Telian toimistotehtävät lakkaavat Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Telian myyntipisteet jatkavat toimintaansa, samoin tytäryhtiö Data-Info Kuopiossa.

Suurimmalle osalle työntekijöistä tarjotaan töitä muilla paikkakunnilla.

Parempaa asiakaspalvelua tavoitellaan uudelleenjärjestelyillä ja kustannussäästöjä päällekkäisyyksiä karsimalla.

Neuvottelujen alkaessa Telia arvioi vähentävänsä enintään 110 tehtävää. Telialla oli viime vuoden lopussa Suomessa 3 300 henkilöä palkkalistoillaan.

Juttua päivitetty klo 15.54 ja lisätty kuva.

AVAINSANAT

STT sai Googlelta rahaa uutisrobotiikan kehittämiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Tältäkö näyttää uutisrobotti?

Suomen Tietotoimisto on saanut Googlelta innovaatiorahoitusta uutisrobotiikan kehittämiseen. U-Botiksi kutsuttava robotti tuottaa uutistekstiä automaattisesti sille annettuun dataan ja aiempiin uutisteksteihin perustuen.
Helsingin Sanomat sai tukea hankkeeseen, jossa kehitetään koneoppimiseen perustuvaa journalistisen sisällön suosittelua. Lisäksi Google myönsi kahdelle muulle suomalaismedialle kehitysrahoitusta.

STT saa Googlelta tukea 220 000 euroa. Helsingin Sanomien osuus miljoonan euron kokonaispotista on 490 000 euroa.

– Uutisrobotiikan tavoitteena on siirtää manuaalista työtä ihmiseltä koneelle. Tässä projektissa siirrämme uutisten kirjoittamisen lisäksi robotin käyttämien tekstipohjien luomisen koneelle, kertoo STT:n uutiskehittäjä Maija Lappalainen.

Lappalaisen mukaan nykyiset uutisrobotit perustuvat käsin kirjoitettuihin tekstipohjiin, jotka ovat työläitä tuottaa ja samalla myös toistuvia. Modernin tekoälyn avulla STT toivoo kehittävänsä monipuolisempaa uutistekstiä entistä tehokkaammin.

STT:n kumppaneina projektissa ovat Turun yliopiston TurkuNLP-kieliteknologiaryhmä sekä teknologiayritys Namia, joka on erikoistunut tekoälyyn perustuviin palveluihin. Projekti on kaksivuotinen.

HS haluaa tuntea yksittäisten käyttäjien tavat

Helsingin Sanomat kertoo, että sisältöjä suosittelevan järjestelmän tarkoituksena on oppia tuntemaan yksittäisten käyttäjien käyttötavat ja osata tarjota käyttäjälle juuri häntä kiinnostavaa sisältöä oikeaan aikaan ja oikeassa asiayhteydessä.

– Lukijoillemme on tärkeää, että he saavat perehtyä eri aihepiireihin monipuolisesti ja syvällisesti. Lukijoita kiinnostavan sisällön lisäksi on oleellista tarjota lukijoille vaihtoehtoista lukemista myös heidän oman uutiskuplansa ulkopuolelta, sanoo HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen.

Google Digital News Initiative jakaa eurooppalaisille medioille kaikkiaan 20 miljoonaa euroa rahoitusta erilaisiin kehityshankkeisiin.