Turva – Hymy

”Historian likaisimpia väittelyitä” – kohuvideo väritti toista kohtaamista

Kuva: Lehtikuva
Hillary Clintonin ja Donald Trumpin toista kohtaamista on arvioitu ensimmäistä tasaväkisemmäksi.

Yhdysvalloissa äskettäin päättynyt presidenttiehdokkaiden toinen vaaliväittely oli Yhdysvaltain televisioitujen vaaliväittelyjen historian likaisimpia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Hän arvioi STT:lle, että republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Hillary Clintonin väittely oli kuitenkin hyvin tasainen, varsinkin verrattuna ensimmäiseen väittelyyn, jonka Clinton Aaltolan mukaan selvästi voitti.

Tällä kertaa molemmat ehdokkaat onnistuivat Aaltolan mukaan melko tasaväkisesti puhuttelemaan ydinäänestäjäjoukkoaan. Trump ei Aaltolan arvion mukaan kuitenkaan onnistunut saamaan Clintonista tavoittelemaansa täystyrmäystä, vaikka vetikin väittelyssä esiin muun muassa Bill Clintonin vanhat seksiskandaalit.

Trump joutui vastaamaan vaaliväittelyssä seksismisyytöksiin, jotka nousivat, kun kuluneella viikolla julkistettiin video, jolla hän kommentoi muun muassa naisten kourimista.

Trump sanoi pyytävänsä anteeksi kommenttejaan ja katuvansa niitä, mutta toisti useaan otteeseen, että kommentit olivat vain pukuhuonepuhetta. Hän kiersi vaaliväittelyjuontajien suoran kysymyksen siitä, eikö hän pidä sanomisiaan seksuaalisena häirintänä.

Sen sijaan Trump käänsi puheen omista kommenteistaan äärijärjestö Isisiin.

– Samaan aikaan meillä on ongelmia kuten Isis, hän sanoi.

– Minä päihitän Isisin, Trump lupasi. Sen jälkeen hän siirtyi puhumaan Yhdysvaltain turvaamisesta ja maan rajojen vahvistamisesta.

Trump myös toisti aiemman toteamuksensa, ettei ”kukaan arvosta naisia, kuten minä”.

Tämä osoittaa, ettei hän ole pätevä presidentiksi.

Hillary Clinton puolestaan sanoi Trumpin kommenttien korostavan sitä, ettei Trump ole sopiva presidentiksi.

– Trump sanoo, etteivät nämä kommentit edusta häntä ihmisenä, mutta kyse ei ole vain tästä videosta, Clinton sanoi viitaten vuonna 2005 kuvattuun videoon, jolla Trump muun muassa puhuu naisten kourimisesta.

Clinton totesi, että Trumpin käsitystä naisista kuvaa muun muassa se, miten hänen on kuultu arvottavan naisia ulkonäön perusteella. Clinton sanoi, että Trump on hyökännyt paitsi naisia myös monia vähemmistöjä kuten meksikolaisia, latinoita ja vammaisia kohtaan.

– Tämä osoittaa, ettei hän ole pätevä presidentiksi.

Trump myös veti esiin Clintonin puolisoon, ex-presidentti Bill Clintoniin kohdistuneet ahdistelusyytökset. Hän sanoi, että ne olivat pahempaa kuin hänen kohukommenttinsa.

– Bill Clinton ahdisteli naisia ja Hillary Clinton hyökkäsi raivoisasti samoja naisia vastaan, Trump syytti ja sanoi, että Clintonin pitäisi olla pahoillaan.

Ennen väittelyn alkua Trump yllätti pitämällä tiedotustilaisuuden, jossa hän esiintyi Hillary Clintonin puolisoa Bill Clintonia seksuaalisesta häirinnästä syyttävien naisten kanssa.

Trump kutsui lehdistötilaisuuteensa neljä naista. Heistä kolme on syyttänyt Bill Clintonia ahdistelusta ja yksi Hillary Clintonia puolisonsa uhrien mustamaalauksesta sekä Bill Clintonin tekojen puolustelusta.

Lehdistötilaisuutta pidetään Trumpin vastavetona kohulle, joka nousi hänen omista naisia halventavista kommenteistaan vuonna 2005 kuvatulla videolla.

Trump kohautti myös kommentillaan, että jos hän olisi presidentti demokraattien Hillary Clinton ”olisi vankilassa”. Trump sanoi, että aloittaisi presidenttinä erikoistutkinnan Hillary Clintonin sähköpostikäytöstä tämän ulkoministerikaudella. Clintonin sähköpostikäyttö aiheutti kohun, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt yksityistä sähköpostitiliä salaisia tietoja sisältävien viestien lähettämiseen. Trump on toistuvasti syyttänyt Clintonia Yhdysvaltain turvallisuuden vaarantamisesta.

Clinton vastasi Trumpin erikoistutkintakommenttiin sanomalla, että on hyvä, ettei Trumpin temperamentilla varustettu henkilö ole vastuussa Yhdysvaltain laeista.

Väittelyn ulkopolitiikkaa käsittelevässä osuudessa ehdokkailta kysyttiin muun muassa ratkaisua Syyriassa riehuvaan sotaan sekä linjauksia Yhdysvaltain tulevaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Kun ehdokkailta kysyttiin, miten he yrittäisivät ratkaista Syyrian tilanteen ja vastata Syyrian hallitusta konfliktissa tukevalle Venäjälle, Clinton vihjasi, että Venäjä toivoo Trumpin tulevan valituksi Yhdysvaltain johtoon.

Clinton sanoi, että Syyrian tilanteeseen vaikuttavat paljon Venäjän intressit ja että Venäjä on päättänyt pysyä tiukasti Syyriassa.

– Venäjä on myös päättänyt, kenet he haluavat (Yhdysvaltain) presidentiksi, ja se en ole minä, Clinton sanoi.

Katalonian Puigdemont uhmasi uhkaavaa pidätysmääräystä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Espanjan syyttäjäviranomainen haluaa, että Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan eurooppalainen pidätysmääräys uusitaan. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan oikeuslähde.

Entinen aluejohtaja Carles Puigdemont (kuvassa) on oleillut omaehtoisessa maanpaossa Belgiassa. Hän matkusti tänään Tanskaan Kööpenhaminaan uhmaten mahdollista pidätysmääräystä. Espanjalaislehti El Pais uutisoi aiemmin, että Madrid on uhannut Puigdemontia pidätysmääräyksellä, jos tämä lähtee Belgiasta.

Tanskan televisio kertoi aamulla, että toimittajat ympäröivät Puigdemontin tämän koneen laskeuduttua Kööpenhaminaan aamulla. Puigdemontin on määrä osallistua tänään Katalonia-aiheiseen keskusteluun Kööpenhaminan yliopistossa.

Espanja perui Puigdemontia ja neljää hänen ex-ministeriään koskeneen eurooppalaisen pidätysmääräyksen joulukuun alkupuolella. Puigdemont ministereineen pakeni Belgiaan, kun Espanja lakkautti Katalonian itsehallinnon alueen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen viivästyy – valmistelut yhä pahasti kesken

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-pakolaisia odottamassa ruoka-apua pakolaisleirillä Bangladeshissa.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen takaisin Myanmariin ei ala vielä tiistaina, kuten oli suunniteltu, kertovat Bangladeshin pakolaisviranomaiset. Valmistelujen kerrotaan olevan yhä pahasti kesken.

Myanmarista Bangladeshiin paenneet sadattuhannet pakolaiset pyritään kotiuttamaan kahden vuoden sisällä. Myanmarin ja Bangladeshin tekemän sopimuksen mukaan kotiutusten oli määrä alkaa tiistaina, mutta aikataulua oli jo valmiiksi pidetty liian toiveikkaana.

Viime viikolla viimeistelty sopimus koskee Bangladeshiin lokakuun 2016 jälkeen paenneita, ei Bangladeshissa jo aiemmin olleita rohingya-vähemmistön jäseniä.

Myanmaria on painostettu sallimaan turvallinen paluu rohingyoille, jotka ovat paenneet maasta armeijan toimien takia. YK on kutsunut Myanmarin armeijan operaatiota etniseksi puhdistukseksi.

Monet Bangladeshin täpötäysillä leireillä asuvista ovat sanoneet olevansa haluttomia palaamaan Rakhinen osavaltioon. Siellä heitä ja heidän kotejaan vastaan on hyökätty.

Myanmarin viranomaiset ovat rakentamassa Rakhineen väliaikaista leiriä, johon voitaisiin majoittaa 30 000 pakolaista.

Ainakin kolme kuollut pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tutkijat perehtyvät räjähdyksen tuhoihin.

Ainakin kolme ihmistä kuoli ja reilut 20 haavoittui pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa Yalan kaupungissa maanantaina. Pommi oli kiinnitetty moottoripyörään, joka oli pysäköity torikojun eteen.

Poliisin mukaan moottoripyörä ehti olla pysäköitynä noin kymmenen minuuttia ennen räjähdystä. Kuolleet olivat siviilejä.

Thaimaan muslimienemmistöisessä eteläosassa on kärsitty väkivaltaisuuksista jo vuosia. Taustalla ovat kapinallisten pyrkimykset saada enemmän itsenäisyyttä buddhalaisenemmistöisessä maassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sekä kapinallisia että Thaimaan turvallisuusjoukkoja ihmisoikeusloukkauksista.

AVAINSANAT

Lappu luukulle – sadattuhannet liittovaltion hallinnon työntekijät jäämässä kotiin Yhdysvalloissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vääntö jatkuu Yhdysvaltain kongressissa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto pysyy edelleen suljettuna. Senaatti lopetti neuvottelut sunnuntai-iltana ilman sopua ja maanantaiaamulle suunniteltu äänestys siirrettiin myöhemmäksi.

– Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen suunnasta, joka sopisi molemmille osapuolille, Washington Post kertoi senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumerin sanoneen sunnuntai-iltana.

Senaatin oli määrä äänestää paikallista aikaa varhain maanantaina esityksestä, jolla Yhdysvaltain liittovaltion hallinto saataisiin jälleen avattua helmikuun 8. päivään asti. Nyt äänestys on määrä järjestää paikallista aikaa maanantaina puoliltapäivin. Schumerin mukaan neuvotteluja jatketaan ennen äänestystä.

Koska sopua ei saatu aikaiseksi ennen maanantaiaamua, sadattuhannet hallinnon työntekijät ovat nyt jäämässä kotiin ilman palkkaa maanantaiaamuna.

Keskeiset liittovaltion toiminnot jatkaneet toimintaansa.

Hallinto suljettiin viikonloppuna, sillä senaatti ei päässyt sopuun budjetista.

Käytännössä siis hallinnolla ei ole enää rahaa jatkaa toimintaansa. Keskeiset liittovaltion toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi ovat jatkaneet toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta vähennetyllä henkilöstöllä.

Budjettivääntöä hiersi etenkin kysymys Daca-siirtolaisuusohjelmasta, jonka demokraatit olivat panneet ehdoksi budjettisovulle. Daca-siirtolaisuusohjelma on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa sen.

Liittovaltion hallinto on suljettu neljä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Viimeksi näin kävi vuonna 2013, jolloin liittovaltio lomautti yli 800 000 ihmistä ilman palkkaa.

Jutun otsikkoa korjattu klo 9:16. 

Palestiinalaisten ulkoministerin mukaan Abbas pyytää EU:ta tunnustamaan Palestiinan valtion

Kuva: Lehtikuva-AFP
Palestiinalaisten ulkoministeri Riad al-Malik.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas aikoo pyytää EU:ta virallisesti tunnustamaan Palestiinan valtion.

Asiasta uutistoimisto AFP:lle kertoneen palestiinalaisten ulkoministerin Riad al-Malikin mukaan Abbas esittää pyyntönsä tavatessaan EU:n ulkoministereitä Brysselissä.

Al-Maliki kertoo, että Abbasin mukaan EU:n tulisi tunnustaa Palestiinan valtio vastauksena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätökseen tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Päätös raivostutti palestiinalaiset, sillä myös palestiinalaiset pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan.

Bryssel: ”Ei maanantain asia.”

Presidentti Abbas tapaa EU:n ulkoministereitä tänään.

Diplomaatit ja viranomaiset Brysselissä sanovat, että Palestiinan tunnustaminen ei ole maanantain asia ja että EU jättää tunnustamisen jäsenmaiden käsiin.