Historiantutkimus työllistää Paasio -mitalisti Seppo Tuovista

Seppo Tuovinen tutkii tällä hetkellä tamperelaisten metallityöläisten elämää, työoloja ja ammattiyhdistystoimintaa.

Keväällä, maaliskuun 30. päivä Messukylän työväenyhdistyksen kokous oli tavallista juhlallisempi. Vuosina 1984-88 yhdistyksen puheenjohtajana toimineelle Seppo Tuoviselle luovutettiin Rafael Paasio -mitali.

Kun keskellä kesää Hatanpään Arboretumin kesäkahvilassa kysyy Tuoviselta hänen omaa arviotaan syystä huomionosoitukseen, saa vastaukseksi vaatimattoman miehen toteamuksen:

– Ehkä se minulle elämäntyöstäni myönnettiin.

Seppo Tuovinen on Kuopion lyseon kasvatti. Opinahjostaan hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1967. Opinnot jatkuivat Turun yliopistossa. Oppiaineina Tuovisella oli muun muassa Suomen ja Skandinavian historia, poliittinen historia ja valtio-oppi.

Opettajikseen hän sai ensinmainittuun oppiaineeseen lehdistöhistorioitsijanakin tunnetun Päiviö Tommilan, toiseen Juhani Paasivirran ja kolmanteen Jaakko Nousiaisen. Kaikki viime vuosikymmeninä politiikkaa, historiaa ja yhteiskuntatieteitä opiskelleille ja harrastaneille tuttuja nimiä. Paasivirtaan on törmännyt myös moni Työvän Akatemiassa ja ammattiyhdistysopistossa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa opiskellut.

– Paasivirta, joka oli etenkin vuosien 1917 ja 1918, tuntija, innosti minut työväenliikkeen historiaan. Paasivirran ohjauksessa tein graduni Oskari Tokoista hänen kansanedustajavuosinaan 1907-1914.

– Minulla oli hyvät opettajat. Silloin elettiin myös aatteellisesti rikasta aikaa. Nyt Eurooppa edustaa huolestuttavasti aatteetonta aikaa, Tuovinen jatkaa.

Opiskelija-asuntojärjestelmän pioneeri

Tuovinen valmistui vuonna 1976 filosofian maisteriksi, mutta jo vuotta aikaisemmin työ oli vienyt miehen. Hänestä oli tullut Turun ylioppilaskyläsäätiön hallintopäällikkö. Tutkijan ura katkesi joksikin aikaa.

– Me nuoret demarit loimme yhdessä kepulaisten kanssa pohjan nykyiselle opiskelija-asuntojärjestelmälle. Uskallan sanoa, että se on tällä hetkellä Euroopan paras opiskelijoiden asuntosysteemi.

Vastaava työ toi Tuovisen Tampereelle paikallisen opiskelija-asuntosäätiön (Toas) hallintopäälliköksi. Jokin aika sitten edesmenneen Matti Halmetojan kanssa Tuovinen luotsasi Toas:ä parisenkymmentä vuotta. 1990-luvun alussa hän sairastui ja jäi sairauseläkkeelle.

– Tämän vuosituhannen alussa tein paluun. Jatkoin hiistoriantutkijana perehtyen etupäässä tamperelaisten sosialidemokraattien historiaan. Aloitin kirjoittamalla Messukylän työväenyhdistyksen historian vuosilta 1902-2002. Silloinkin minulla oli hyvät tukijat. Nykyinen Murikka -opiston rehtori Aki Ojakangas sekä professorit Aulis Aarnio ja Risto Sänkiaho.

Tuovisen tehtävä ei ollut helppo. Kyse oli ensinnäkin merkittävästä pitäjästä ja kunnasta ennenkuin se  viime sotien jälkeen liitettiin Tampereeseen. Omana pitäjänä Messykylä taivalsi 510 vuotta ja itsenäisenä kuntana 80 vuotta.

Tuovinen kertoo, että 1900-luvun alussa Messukylä ikäänkuin loi nahkansa uudelleen. Kun 1900-luvun alussa Messukylän väestöstä maatalousväestön osuus oli ollut liki puolet, heti sotien jälkeen vuonna 1945 enää kolme prosenttia. Suurin osa messukyläläisistä kävi töissä Tampereella.

– Messukylässä poliittisesti vahvin ja mielenkiintoisin aika ajoittuu 1920- ja 1930-luvuille, jolloin Messukylä oli siis vielä oma kuntansa. Myöhempinä vuosikymmeninä Messukylän vaikituisvaltaisista sosialidemokraateista muistetaan esimerkiksi Mikko Hakala, Sirkka Merikoski, Marianne Viitanen ja Tellervo M. Koivisto.

Luonteva askel Rantaperkiöön

Messukylän työväenyhdistyksen historian kirjoitettuaan Tuovinen sai käsiinsä toisen ilmeisen mieluisan tehtävän: Rantaperkiön työväenyhdistyksen historian kirjoittamisen. Mieluisaksi tehtävän teki muun muassa se, että yhdistys oli aikoinaan perustettu Messukylän yhdistyksen alaosastoksi, ja hallinnollisesti Rantaperkiö kuului Messukylään aina vuoteen 1920 asti. Lisäksi Hatanpään kartano vaikutti niin Messukylässä kuin Rantaperkiössäkin. Rantaperkiö oli ja on mielenkiintoinen alue.

– Parin tuhannen hehtaarin suuruinen Hatanpään kartano yhdisti niin Ruotsin ja Venäjän vallan kuin itsenäisyydenkin ajan. Parhaimmillaan parin sadan pään karjan ja 50 hevosen kartano on ollut vuosisatoja Boijen, Ahlmanin ja Idmanin sukujen hallussa.

– Vapaaherra Hans Henrik Boije tuli tunnetuksi uusien kasvien ja viljelymenetelmien kokeilijana, ja hänellä oli sormensa pelissä myös Tamperetta perustettaessa. Idmanin suku puolestaan muistetaan Tampereen yhdyspankin konttorinjohtajan Nils Idmanin kavalluksesta. Sen jälkiselvittelyissä hänen takaajanaan toiminut veli, Fedi joutui myymään vuonna 1913 kartanon maista suurimman osan Tampereen kaupungille, Tuovinen jatkaa.

Fedi Idman muistetaan myös useista yrityksistään estää työväentalon rakentaminen Rantaperkiöön. Nämä ponnistelut ajoittuvat aikaan ennen kansalaissotaa. Työväentalo kuitenkin valmistui. Vain vuoden päästä kansalaissodan päättymisestä.

Hatanpään kartanon alueella on ollut myös suuri merkitys työväenliikkeelle. Siellä työskenteli paljon maatyöläisiä, torppareita ja myöhemmmin teollisyystyöväkeä. Toimihan alueella aikoinaan monipuolista teollisuutta Lokomosta Salmisen nahkatehtaaseen.

– Rantaperkiön työväenyhdistys erosi Messukylän yhdistyksestä luonnollisesti jo kooltaan. Yhdistys on tavallista enemmän rakentunut myös urheilu- ja kulttuuriharrastusten varaan. Siitä esimerkkinä Rantaperkiön Isku ja työväennäyttämö. Sodan jälkeisen ajan vahvoja vaikutajia yhdistyksestä voi mainita Erkki Piililän ja Lasse Eskosen, Tuovinen kertoo.

Vaikuttaja monella tapaa

Seppo Tuovinen on jättänyt ja jättää sormenjälkensä monella tapaa tamperelaiseen ja suomalaiseen työväenliikkeeseen. Toimiessaan Messukylän työväenyhdistyksen puheenjohtajana hän vaikuti myös Kansan Lehden kolumnistina.

Hänen tekstejään löytyy myös Helsingin Sanomista, Tammerkoski -lehdestä ja Messukylän perinneseuran lehdestä. Tuovinen on ollut mukana myös SDP:n periaateohjelmaa viime vuosina pohdittaessa. Ohjelman laatiminen jatkuu edelleen.

Tuovinen liittyi Sosialidemkraattiseen puolueeseen Rafael Paasion puheenjohtajakauden aikana reilut 40 vuotta sitten. Turkulaisia hän ajattelee lämmöllä myös siksi, etttä Mauno Koiviston aikana luotu opintotukijärjestelmä tarjosi hänelle mahdollisuuden opiskeluun ja ”edetä kaikin tavoin yhteiskunnassa”.

– Esikuviini kuuluvat myös R.H. Oittinen ja Väinö Voionmaa. Ulkomaisista vaikuttajista ehdottomasti Olof Palme ja Willy Brandt.

Tuovinen palaa vielä historiaan ja historiatieteeseen tiivistäen molemmista sekä oppi-isiltään omaksumansa ajatukset näin:

– Historia on pohjimmiltaan identiteetin, juurien, oman olemuksen etsimistä. Jos ei ymmärrä historian opetusta ei myöskään opi näkemään omia mahdollisuuksiaan ja lahjojaan. Ilman historian tajua me menetämme aatteellisen suuntamme. Työväenliikkeen suuri linja velvoittaa meidät tavoittelemaan alati parempaa. Parempi ei ole kuitenkaan aina materiaalista, vaan myös kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Salapoliisioperaatio: Auta Pirkanmaan Demarinaisia selvittämään tämän seinävaatteen tekijä

Kuva: Karoliina Hult
Yksityiskohta seinävaatteesta, jonka tekijää etsitään. Kuva koko seinävaatteesta on jutun lopussa.

Pirkanmaan Demarinaisilla on tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi ollaan julkaisemassa myös historiikkia. Naispiirin puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kertoo, että kirjaa kootessa on tullut vastaan pulma, jonka ratkomiseen hän toivoo pikaista apua Demokraatin lukijoilta.

– Haluaisimme tietää, kuka on tehnyt kuvassa olevan seinävaatteen. Kuva tulee kuvitukseksi kirjan takakanteen ja siihen olisi hyvä saada tekijän nimi, hän kertoo.

Seinävaate on lahjoitettu Petäkoski-Hultin mukaan Työväenmuseo Werstaalle vuonna 2015, oletettavasti silloin, kun SDP muutti Helsingissä pienempiin tiloihin Ympyrätaloon. Seinävaatteessa ei ole merkintöjä tekijästä eikä edes vuodesta, jolloin se on tehty.

– On arvioitu, että seinävaate olisi tehty joskus 1979–2000. Se vaikeuttaa etsintää, kun ei pysty kaventamaan etsintöjä vuoden perusteella siihen joukkoon, joka voisi tietää, Petäkoski-Hult sanoo.

Petäkoski-Hult kertoo kyselleensä seinävaatteen tekijän perään muun muassa Facebookissa yleisesti sekä kohdistamalla viestejä sellaisille sosialidemokraattisen liikkeen ihmisille, joiden hän arveli ehkä tietävän teoksesta. Kalastelu ei ole tuottanut tulosta.

– Onkeen ei ole tarttunut yhtään kalaa. Ne, joille olen kuvan laittanut, ovat kehuneet seinävaatetta upeaksi. Heistäkin olisi kiva tietää sen tekijä tai tekijät. Sitäkään ei tiedä, onko se tehty vaikkapa ryhmätöinä.

Pirkanmaan Demarinaisten historiikki julkaistaan 25.11. ja se lähtee painoon viikon, parin sisällä. Voi siis olla, ettei mysteeri siihen mennessä selviä.

– Kyllä se jää askarruttamaan mieltä, jos tietoa ei saada. Voihan siinä käydä niinkin, että tekijä löytyy, kun kirja on jo julkaistu. Parempi tietysti sekin kuin ettei se selviäisi ollenkaan, Petäkoski-Hult sanoo.

Jos tiedät jotain seinävaatteesta tai sen tekijästä, ota yhteyttä Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi). Seinävaate on villaa, juuttia, puuvillaa ja samettia. Sen mitat ovat 149 x 194 cm.

Jos tiedät seinävaatteen tekijän, ota yhteys Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi).

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Tampereen ratikkavaunujen tilaus piristää Suomen kansantaloutta

Kuva: Tampereen kaupunki
Pormestari Lauri Lylyn mukaan Tampereen ratikkahankinnat piristävät koko maan taloutta.

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16. lokakuuta raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapito kymmeneksi vuodeksi.

– On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre kertoo.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Esteetön kulku

Tampereen kaupugin asiasta kertovassa tiedotteessa kerrotaan, että kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle.

-Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa, tiedotteessa luvataan.

Raitiotiellä tavoitellaan liikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun.

– Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen ja kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa, tiedotteessa todetaan.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

Keskustelua aiheesta

Tampereen Voimia liikelaitos In house-yhtiöksi?

Kuva: Kari Hulkko
Voimia on erikoistunut muun muassa ateriapalveluiden järjestämiseen.

 

Tampereen Voimia liikelaitoksesta valmistellaan ensi vuoden aikana In house -yhtiö. Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti asiasta tiistaina 10. lokakuuta. Uuden yhtiön omistaisivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) sekä myöhemmin Pirkanmaan maakunta. Voimian yhtiöittämisestä päätetään vielä erikseen konsernijaostossa ensi vuoden aikana. Yhteisyrityksen perustamisella on PSHP:n johdon tuki.

Voimian yhtiöittämisestä ja organisoinnista on tehty selvitys sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Uudistus aiheuttaa muutoksia tukipalvelujen organisointiin ja volyymeihin.

Tampereen kaupungin mukaan Voimian liiketoiminnan kannattavuus on parempi yhtiöitettynä yhteisyritykseksenä (In house) kuin liikelaitoksena tai pelkästään Tampereen kaupungin omistamana In house -yhtiönä.

– Yhteisyrityksessä toiminnan volyymi ja liikevaihto kasvavat, mikä mahdollistaa skaalaetujen entistä paremman hyödyntämisen muun muassa tuotannossa, tuotannonohjauksessa ja ostoissa, sekä toiminnan edellenkehittämisessä, kaupungin asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan.

Työntekijöiden asema ei ”pääsääntöisesti” muutu

Yhteisyrityksessä kaikki Voimian 610 työntekijää ja 100 PSHP:n työntekijää siirtyisivät In house -yhtiöön. Voimian nykyinen sote-toiminta säilyisi In house -konsernissa. Tampereen kaupunki ja maakunta voivat tällöin hankkia yhtiön palveluja kilpailuttamatta.

– Työntekijöiden asema ei In house -yhtiössä pääsääntöisesti muutu. Yhteisyritykseen siirryttäessä voidaan neuvotella henkilöstön siirtosopimus ja henkilöstön edustaja hallitukseen, kuten tehtiin Tilakeskus liikelaitoksen yhtiöittämisessä.

– Jos In house -vaihtoehdon sijaan Voimia jatkaa liikelaitoksena, liikelaitoksen sote-toiminta siirtyy maakuntaan ja siitä aiheutuu henkilöstövaikutuksia. Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille (esimerkiksi maakunnalle) kuin viisi prosenttia liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euron arvosta, tiedotteessa todetaan.

Keskustelua aiheesta

Pirkanmaan Demarinaisilta tuki Tuula Haataiselle

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat tukensa Tuula Haataiselle lauantaina.

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat lauantaina piirikokouksessaan tukensa SDP:n presidenttiehdokkaalle Tuula Haataiselle. Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että Haataisella on monipuolinen poliittinen kokemus presidentin tehtävään. Haatainen on hankkinut poliittista pääomaa niin Demarinaisten pääsihteerinä kuin ministerinäkin.

– Tuulan sairaanhoitajan ja valtiotieteen maisterin koulutus antaa hyvän pohjan myös presidentin tehtävään. Hän sopii hyvin seuraamaan presidentti Tarja Halosen ja muiden sosialidemokraattisista lähtökohdista presidenteiksi nousseiden henkilöiden jalanjälkiä. Tuula Haatainen tekee jäljistä omansa ja antaa kokemuksensa ja näkemyksensä kaikkien suomalaisten käyttöön, julkilausumassa todetaan.

Lisäksi Haatainen tuntee Pirkanmaan Demarinaisten mukaan tavallisen suomalaisen arjen ja on vankka lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä puolestapuhuja.

Huolta vanhuksista

Pirkanmaan Demarinaiset mukaan Suomessa on asetettu tavoitteeksi merkittävä vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Perinteisen laitokseksi tilastoitavan vanhainkotihoidon korvaamiseksi on haluttu tuottaa palvelut kotiin ja kodinomaiseen ympäristöön niin pitkään kuin mahdollista.

– Vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksut määräytyvät eri perustein, joista yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon lääkkeet. Vanhainkodissa lääkkeet sisältyvät hoitoon, mutta tehostetussa palveluasumisessa lääkkeet maksetaan itse ja ovat maksuttomia vasta Kelan seuraaman maksukaton ylittymisen jälkeen. Näin kustannuksia on saatu siirrettyä kunnilta asukkaalle ja Kelalle, kun useat kunnat ovat muuttaneet vanhainkotihoidon tehostetun palvelun yksiköiksi, demarinaiset sanovat.

Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että vanhainkotiasumisen kustannuksia ohjataan asiakasmaksulailla, mutta tehostetun palveluasumisen kustannuksia ei ole niin tarkasti määritelty. Vanhainkotihoitoa koskevassa asiakasmaksulaissa on otettu huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison taloudellinen tilanne, mutta vastaavaa lainsäädäntöä ei ole tehostetun palveluasumisen puolella.

Pirkanmaan Demarinaiset pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen tasoa pohtiva työryhmä ottaa huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison toimeentulon, jos toimeentulo on asiakasmaksujen vuoksi uhattuna.

– Ei ole syytä ajaa yksin asumaan jäävää puolisoa toimeentulotukiluukulle, jos puoliso siirtyy asumaan tehostetun palveluasumisen yksikköön., demarinaiset toteavat.

Petäkoski-Hult jatkaa puheenjohtajana

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin edelleen Tuula Petäkoski-Hult. Varapuheenjohtajana jatkaa Kyllikki Lahtinen. Hallitukseen valittiin Kiminki Anneli, Kinnunen Katja, Koskinen Elsa, Leino Joanna, Lepola Anne, Leppänen Marjut, Päivärinta Merja, Päivö Sinikka, Tienari Pirkko ja Vuori Raija.

Pirkanmaan Demarinaisilla on juhlavuosi. 100-vuotista toimitaansa järjestö juhlistaa myös historiikillaan. Niin järjestöt kuin yksityiset ihmisetkin voivat osallistua juhlakirjan kustannuksiin lahjoituksin.

Keskustelua aiheesta

Influenssarokotukset alkavat Tampereella

Influessarokotukset alkavat Tampereella 9. lokakuuta.

 

Influenssarokotukset alkavat Tampereen kaupungin terveysasemilla maanantaina 9. lokakuuta 2017. Myös neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa aloitetaan riskiryhmiin kuuluvien rokottaminen.

Terveysasemilla annettavaan rokotukseen voi varata ajan Tampereen kaupungin verkkosivulta osoitteessa www.tampere.fi/influenssarokotukset tai terveyspalvelujen neuvonnasta numerosta 03 10023, joka vastaa joka päivä kello 7–22. Myös neuvolasta kannattaa kysyä rokotusaikaa tai varautua ottamaan rokotus normaalin neuvolakäynnin yhteydessä.

Aikuisten rokotuksille omistettu kampanjapäivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 18. marraskuuta. Silloin rokotuksia annetaan kello 8–15 Hatanpään, Hervannan, Tipotien ja Tammelan terveysasemilla. Kampanjapäivänä rokotukseen voi tulla ilman ajanvarausta, mutta jonotuksen välttämiseksi kannattaa varata aika etukäteen.

Myös Omapihlaja rokottaa omia potilaitaan lauantaina 18. marraskuuta kello 8–15 Hervannan ja Kehräsaaren terveysasemilla.

Raskaana olevat ja alle kouluikäiset rokotetaan neuvolassa tai neuvolakioskissa
Raskaana olevat naiset ja alle kouluikäiset lapset rokotetaan omassa neuvolassa normaalin käynnin yhteydessä tai erikseen sovittuna ajankohtana. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut koululaiset ja opiskelijat rokotetaan koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa.

Aiemmin rokottamattomat alle 9-vuotiaat lapset tarvitsevat kaksi rokotusta kuukauden välein, jolloin ensimmäinen rokotus suositellaan otettavaksi marraskuun aikana. 24–35 kuukauden ikäiset lapset voidaan rokottaa myös nenäsuihkeella, jolloin ei tarvita toista rokoteannosta.

Neuvolaikäisten lasten ja raskaana olevien on mahdollista saada influenssarokotuksia myös Neuvolakioskista (Perheiden talo, Itsenäisyydenkatu 21 B). Neuvolakioskissa influenssarokotuksia annetaan keskiviikkoaamuisin klo 8.30–11.30.

Monissa neuvoloissa järjestetään avoimia rokotuspäiviä. Tarkempia tietoja päivistä kannattaa kysyä omasta neuvolasta.

Riskiryhmien lisäksi myös lähipiiri saa maksuttoman rokotuksen

Maksuttoman kausi-influenssarokotuksen saavat seuraavat ryhmät: 65 vuotta täyttäneet, 6–35 kuukauden ikäiset lapset, sairautensa vuoksi lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, raskaana olevat naiset, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö ja potilas- tai asiakastyöhön osallistuvat opiskelijat, varusmiehet ja -naiset sekä tammikuussa 2018 varusmiespalvelukseen astuvat. Myös riskiryhmiin kuuluvien läheisillä on mahdollisuus maksuttomaan rokotukseen.

65 vuotta täyttäneille suositellaan influenssarokotuksen lisäksi pneumokokkirokotusta, elleivät he ole sitä ole aiemmin jo saaneet.

Pneumokokkirokotteen hankkimiseen tarvitaan resepti, jonka saa parhaiten kirjautumalla sähköisen asioinnin palveluun osoitteessa www.tampere.fi/influenssarokotukset tai soittamalla oman terveysaseman reseptipuhelimeen. Rokote täytyy ostaa apteekista, mutta se voidaan pistää erikseen tai influenssarokotuksen yhteydessä.

Pneumokokkirokote antaa hyvän suojan vakavia pneumokokin aiheuttamia tauteja, kuten keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan.

Varaa mukaan Kela-kortti tai neuvolakortti

Kausi-influenssakotukseen tulevilla olisi hyvä olla Kela-kortti tai neuvolakortti mukana. Rokottamista helpottaa vaate, jonka hihan saa helposti nostettua ylös.

Rokotuksen jälkeen on syytä varautua odottamaan rokotuspaikalla noin 15 minuutin ajan.

Jos rokottamisen jälkeen tulee ongelmia, kannattaa soittaa Terveyspalvelujen neuvonnan numeroon 03 10023. Se vastaa joka päivä kello 7–22. Arkisin apua saa myös omasta neuvolasta ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta.

Rokotukset jatkuvat sen mukaan, kuinka pitkään influenssaa liikkuu ja joka tapauksessa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Lasten tehosterokotuksia annetaan vielä tammi-helmikuussa.

Keskustelua aiheesta