x

”Hitsareista nyt jo pula” – Uuteenkaupunkiin haalitaan duunareita ympäri Suomen

Kuva: valmet automotive
Valmet Automotive kertoi Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointitarpeesta tiedotustilaisuudessa Uudessakaupungissa keskiviikkona 16. marraskuuta 2016. Uudenkaupungin autotehtaan kokoonpanolinjasta.

Varsinais-Suomesta ei välttämättä löydy riittävästi osaavaa työvoimaa Valmet Automotiven tarpeeseen. Näin arvioi neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa esimerkiksi hitsaajat alkavat olla Varsinais-Suomessa hakusessa sen vuoksi, että he ovat jo työllistyneet alueen laivanrakennusurakoihin.

– Suomessa on alueita, joissa tämän sortin ammatit alkavat olla jo pula-ammatteja, ja Varsinais-Suomi on yksi niistä.

Sen sijaan Satakunnasta ja Pohjanmaalta voisi löytyä hitsaajia Uudenkaupungin autotehtaalle, sillä näillä alueilla heistä on jopa ylitarjontaa.

– Uskoisin, että ihmiset ovat halukkaita menemään autotehtaalle vähän kauempaakin, jos vain pääsevät, Tuomaala sanoo.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen yksikönpäällikkö Martti Rantala kertoo, että kaikki Suomen 15 TE-toimistoa ovat jo nimenneet vastuuhenkilöt autotehtaan rekrytointia varten.

– Koko Suomesta haetaan. Kiinnostusta on tullut jo esimerkiksi Satakunnasta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Pohjois-Pohjanmaalta. Ihmiset haluavat reagoida tällaiseen pidempikestoiseen lupaukseen.
Suurin osa työntekijöistä tarvitsee lisäperehdytystä uuteen työhönsä, Rantala kertoo. Hänen mukaansa koulutusjakso on vajaan kahden kuukauden mittainen.

Porkkanoita työvoiman houkutteluun

Rantala muistuttaa, että työvoiman saamisessa on otettava huomioon liikenteen, asumisen ja työajan jouston eri mahdollisuudet, mikäli työntekijä ei syystä tai toisesta halua muuttaa työpaikkakuntaansa.

– Ympäristöministeriön kanssa on käyty neuvonpitoa, että alueelle pitäisi saada asuntorahoitusta. Ja pendelöintiliikennettä (työmatkaliikennettä toiselta paikkakunnalta) on valmisteltu liikenneministeriön kanssa.

Rantalan mukaan yksi konkreettinen ehdotus on, että kuuden kunnan järjestämä Föli-joukkoliikenne laajenisi myös Uuteenkaupunkiin.

Lisäksi on pohdittu pidemmän työpäivän mahdollisuudesta sekä siitä, että työntekijä voisi työskennellä vain osan viikosta.

– Voisiko työviikko olla esimerkiksi kolme kahdentoista tunnin päivää? Rantala ehdottaa.

Asumisen helpottamiseen on ehdotettu Rantalan mukaan myös ”poikamiesasuntokannan” rakennuttamista. Tällainen asumismuoto voisi hänen mukaansa palvella työntekijöitä, jotka palaisivat aina viikonlopuksi kotiinsa muulle paikkakunnalle.

Autoala imee taas

Valmet Automotive kertoi tänään palkkaavansa Uudenkaupungin tehtaalle yli tuhat autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa palkataan 250 uutta työntekijää.

Autonvalmistusalan houkuttavuus on kasvanut Suomessa viime vuosina notkahduksen jälkeen, Tuomaala kertoo.

– Kun mennään vuosituhannen vaihteeseen, silloinhan alalla oli kovasti imua. Sitten tilanne muuttui niin, että alalla oli selkeää ylitarjontaa ja työttömyyttä oli paljon. Mutta nyt viime aikoina on ollut havaittavissa, että ala alkaa vetää ja paikkoja on tulossa.

Rantala uskoo, että autotehtaan työpaikat voisivat työllistää myös Suomeen kotoutuvia maahanmuuttajia.

– Jos tehtaalla rakennetaan solupohjaisesti, niin suomen kielen taidon ei tarvitse olla hyvä. Tämä avaa mahdollisuuksia maahanmuuttajille työllistyä autonrakentajiksi.

Minna Nyrhinen-Blazquez

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.