– Suomessa on alueita, joissa tämän sortin ammatit alkavat olla jo pula-ammatteja, ja Varsinais-Suomi on yksi niistä.

Sen sijaan Satakunnasta ja Pohjanmaalta voisi löytyä hitsaajia Uudenkaupungin autotehtaalle, sillä näillä alueilla heistä on jopa ylitarjontaa.

– Uskoisin, että ihmiset ovat halukkaita menemään autotehtaalle vähän kauempaakin, jos vain pääsevät, Tuomaala sanoo.

– Koko Suomesta haetaan. Kiinnostusta on tullut jo esimerkiksi Satakunnasta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Pohjois-Pohjanmaalta. Ihmiset haluavat reagoida tällaiseen pidempikestoiseen lupaukseen.
Suurin osa työntekijöistä tarvitsee lisäperehdytystä uuteen työhönsä, Rantala kertoo. Hänen mukaansa koulutusjakso on vajaan kahden kuukauden mittainen.

Rantala muistuttaa, että työvoiman saamisessa on otettava huomioon liikenteen, asumisen ja työajan jouston eri mahdollisuudet, mikäli työntekijä ei syystä tai toisesta halua muuttaa työpaikkakuntaansa.

– Ympäristöministeriön kanssa on käyty neuvonpitoa, että alueelle pitäisi saada asuntorahoitusta. Ja pendelöintiliikennettä (työmatkaliikennettä toiselta paikkakunnalta) on valmisteltu liikenneministeriön kanssa.

Rantalan mukaan yksi konkreettinen ehdotus on, että kuuden kunnan järjestämä Föli-joukkoliikenne laajenisi myös Uuteenkaupunkiin.

Lisäksi on pohdittu pidemmän työpäivän mahdollisuudesta sekä siitä, että työntekijä voisi työskennellä vain osan viikosta.

– Voisiko työviikko olla esimerkiksi kolme kahdentoista tunnin päivää? Rantala ehdottaa.

Asumisen helpottamiseen on ehdotettu Rantalan mukaan myös ”poikamiesasuntokannan” rakennuttamista. Tällainen asumismuoto voisi hänen mukaansa palvella työntekijöitä, jotka palaisivat aina viikonlopuksi kotiinsa muulle paikkakunnalle.

Valmet Automotive kertoi tänään palkkaavansa Uudenkaupungin tehtaalle yli tuhat autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa palkataan 250 uutta työntekijää.

Autonvalmistusalan houkuttavuus on kasvanut Suomessa viime vuosina notkahduksen jälkeen, Tuomaala kertoo.

– Kun mennään vuosituhannen vaihteeseen, silloinhan alalla oli kovasti imua. Sitten tilanne muuttui niin, että alalla oli selkeää ylitarjontaa ja työttömyyttä oli paljon. Mutta nyt viime aikoina on ollut havaittavissa, että ala alkaa vetää ja paikkoja on tulossa.

Rantala uskoo, että autotehtaan työpaikat voisivat työllistää myös Suomeen kotoutuvia maahanmuuttajia.

– Jos tehtaalla rakennetaan solupohjaisesti, niin suomen kielen taidon ei tarvitse olla hyvä. Tämä avaa mahdollisuuksia maahanmuuttajille työllistyä autonrakentajiksi.

Minna Nyrhinen-Blazquez