Hoi, Pohjanmaa! – Presidenttipari on pian siellä!

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Juuri kun kruunupäiden juhlavierailun pölyt ovat laskeutuneet, alkaa presidenttiparin ruljanssi maakuntamatkoilla.

Tuskin on presidenttipari saanut ravisteltua niskoiltaan kruunupäiden pölyt, kun he jo suuntaavat seuraavalle maakuntamatkalleen. Nekin ovat osa Suomi 100 vuotta juhlallisuuksia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailevat torstaina 8. ja perjantaina 9. kesäkuuta 2017 Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Vierailun ohjelmassa on muun muassa kansalaistapaamisia, yritysvierailuja sekä kulttuuria.

Vierailtavat kunnat ovat Toholampi, Kokkola, Laihia, Isokyrö, Ilmajoki ja Seinäjoki. Vierailu on osa maakuntamatkojen sarjaa, jonka presidentti tekee tänä vuonna Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Matka alkaa yritysvierailulla

Vierailu alkaa torstaina 8. kesäkuuta Toholammilta, jossa presidentti Niinistö ja rouva Haukio tutustuvat lähdevesipohjaisia juomia kehittävään ja valmistavaan perheyritykseen Finn Spring Oy:hyn. Sen jälkeen he vierailevat Tankarin majakkasaarella Kokkolassa.
Majakkasaarella presidenttipari tutustuu Kokkolan kaupungin edustajien johdolla muun muassa 1750-luvulla rakennettuun kirkkoon sekä hylkeenpyyntimuseoon. Tankarin saari vakiintui 1500-luvulla hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohdaksi.

Kokkolan vierailun päättää kansalaistapaaminen Meripuistossa klo 17.00.

Vierailu päättyy oopperaan

Perjantaina 9. kesäkuuta maakuntamatka jatkuu Laihialta, jossa presidentti Niinistö ja rouva Haukio tapaavat kansalaisia Laihian yleisurheilukentällä klo 12.00. Laihialla vieraillaan myös 1800-luvulla varuskuntana toimineessa Hulmin Kapteenintalossa, jossa tavataan maakunnan ja kunnan edustajia. Laihialta matka jatkuu Isoonkyröön, jossa presidenttipari vierailee palkitussa gini- ja viskitislaamo Kyrö Distillery Companyssä.

Perjantain ohjelmassa on kansalaistapaaminen Seinäjoen kauppatorilla klo 16.30. Lisäksi presidentti Niinistö ja rouva Haukio osallistuvat Mannerheim-oopperan ensi-iltaan Ilmajoen musiikkijuhlilla.Kyseessä on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi tehty ooppera, joka käy läpi Mannerheimin elämän suurimmat käänteet ja kuvaa samalla Suomen kehitystä.

Presidentti Niinistö kiertää tänä vuonna kaikki maakunnat. Seuraavat matkat suuntautuvat Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon sekä Etelä-Karjalaan. Näiden matkojen ohjelmista ja muiden maakuntamatkojen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulain suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan tiedustelulaki mahdollistaisi kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uuden lain myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT

Jyrki Katainen kiistää Barroson lobanneen häntä: ”Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että komission entinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Katainen sanoo STT:lle, ettei koe toimineensa väärin, kun tapasi Goldman Sachsille siirtyneen Barroson, vaan toimisi samoin uudelleen.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa. Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä.

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat Kataista tänään komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta. Verkoston mukaan ongelmana oli, että Katainen tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

Katainen viestittää STT:lle kokeneensa, että lobbarin roolissa oli hän itse.

– Toiveeni oli, että hän välittäisi viestiä, että Eurooppa on liikkeessä. Kävimme oluella ystävien kesken. Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankki Goldman Sachsille herätti toissa vuonna huomiota. Komission entisen puheenjohtajan siirtyminen investointipankkiin on herättänyt epäilyjä eturistiriidoista.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei lobbaisi uuden työnantajansa puolesta.

Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa järjestöille lähettämässään vastauksessa, jonka läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tänään.

Tapaamisessa käsiteltiin Kataisen mukaan varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Tiedottaja Margaritis Schinas kommentoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapaamisessa noudatettiin lakia.