Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.

Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja.

SuPerin tiedotteesta selviää, että myös järjestön selvitykset kertovat samaa karua viestiä kotihoidon tilanteesta.

– Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana, SuPerin tiedotteessa todetaan.

– Tarvitaan lisää henkilökuntaa.

SuPerin vuonna 2015 tehdyn kotihoidon selvityksen mukaan hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.

Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa.

Tilannetta pahentaa myös se, että kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia. Tällöin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa.

88 prosenttia SuPerin kyselyyn vastanneista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.

Kesällä 2016 julkaistun selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajista 93 % oli huolissaan hoidon laadusta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan.

Superin tiedotteesta selviää lisäksi, että alan työntekijöiden on monin paikoin ollut vaikea toteuttaa ilmoitusvelvollisuuttaan, sillä siitä on aiheutunut työpaikalla rangaistustoimia. Sosiaalihuoltolain mukaan henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus epäkohdista.