Epäselvää on esimerkiksi, mikä on valinnanvapauden laajuus ja koskeeko velvoite yhtiöittää vain valinnanvapauden piirissä olevaa palvelutuotantoa.

– Yhtiöittäminen sisältää joka tapauksessa henkilöstön kannalta isoja epävarmuustekijöitä, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo arvioi.

Yhtiöittäminen ja kilpailuttaminen lisäävät henkilöstön epävarmuutta työsuhteidensa jatkosta. Vesivalo pitää mahdollisena, että sote-henkilöstö joutuisi toistuvasti ”hakemaan omaa työtään” ja työsuhteen ehdot heikkenisivät.

Hän huomauttaa, että jatkuva epävarmuus työsuhteista yhdistettynä alhaiseen palkkatasoon ei paranna koulutetun hoitohenkilöstön pysymistä Suomessa tai alan töissä.

Vesivalo varoittaa työehtoshoppailusta silloin, kun työnantaja valitsee, mihin työnantajajärjestöön se liittyy – vai liittyykö mihinkään.

– Yhtiöittämisvelvoitteen piilotavoite tai sivutuote ei voi olla säästöjen hakeminen henkilöstön työehdoista.

Yhtiöittämisessä voi piillä riskejä myös eläketurvan kannalta. Hallituksen linjausten mukaisesti maakuntien perustamat yhtiöt voivat itse valita tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin.