Hoitajat: Rehula, vedä takaisin lakiesityksesi!

Kuva: Kari Hulkko
Silja Paavola.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super vaatii hallitusta vetämään takaisin päätöksensä pienentää vähimmäishenkilöstömitoitusta vanhustenhoidossa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on ilmoittanut, että hallitus hakee vaihtoehtoisia säästökohteita ja ilmoittaa päätöksestään lähiviikkoina. 0,4:n mitoitus tarkoittaisi, että kymmentä vanhusta kohti olisi yksi hoitaja paikalla.

Mitoitukseen lasketaan hoitajat koko vuorokauden aikana kaikissa vuoroissa ja myös vapaalla olevat hoitajat.

– Käytännössä tulisi puhua paikalla olevien mitoituksesta, se antaa todellisen kuvan, liiton puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

– 0,4:n henkilöstömitoituksella todellinen mitoitus on noin 0,1 vuoroa kohti.

Super on vaatinut vanhuspalvelulakiin kirjausta hyvästä mitoituksesta, jossa on huomioitava myös asiakkaan hoidon tarve.

Pelkät suositukset eivät ole riittäneet ja niitä on helppo muuttaa, jos säästöpaineet käyvät koviksi. Kun puhutaan kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta ja turvallisuudesta, niiden tulisi olla varmemmalla pohjalla kuin vain suositusten varassa. Hallituksen tehtävä on päätöksillään turvata kansalaisten turvallisuus ja perusoikeudet, Super painottaa.

Nykyinen vähimmäismitoitus 0,5 on liian pieni, eikä sillä pystytä turvaamaan hyvää hoitoa.

Mitoituksen pudottaminen 0,4:n tasolle tarkoittaisi käytännössä, että hallitus sallisi työnantajien jättävän vanhukset heitteille.

Vanhukset ovat aikaisempaa huonokuntoisempia ympärivuorokautisessa hoidossa. Myös kotihoidossa on asiakkaita, joiden kunto vaatisi niin sanottua laitoshoitoa. Mitoituksen pudottaminen 0,4:n tasolle tarkoittaisi käytännössä, että hallitus sallisi työnantajien jättävän vanhukset heitteille.

Super vaatii, että vanhustyötä tekeviä on kuultava ja otettava viesti tosissaan: niin pienellä mitoituksella ei voida täyttää vanhuspalvelulain vaatimuksia palvelujen laadusta. Voidaan tarjota ruoka ja vuodepaikka, ei muuta.

– Jos hallitus haluaa linjata, että vanhukset eivät muuta ansaitse, voidaan unohtaa puheet sivistysvaltiosta, puheenjohtaja Paavola sanoo.

Yksin työvuorossa oleminen on turvallisuusriski sekä asiakkaalle että hoitajalle. Työsuojelumääräykset eivät tällöin toteudu. Vanhustenhoitoon kuuluvat olennaisena osana erilaiset nostot, joissa tarvitaan usein työparia. Kun hoitajia on liian vähän, vaaratilanteiden määrä kasvaa, eikä niiden ennaltaehkäisemiseen tai selvittämiseen ole mahdollisuuksia.

– On hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) eivät kannata vähimmäismitoituksen pienentämistä.

Paavolan mukaan Super odottaa nyt, että asian vastuuministeri Juha Rehula toimii vastuullisesti ja kunnioittaa myös valiokuntavastaavien asiantuntemusta.

Myös oppositio, SDP etunenässä, vastustaa hallituksen esitystä.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

LM: Ex-natsijohtaja Holappa vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Henrik Holappa lähtee ehdolle kuntavaaleihin Oulussa vihreiden listalta, kertoo Lännen Media. Holappa liittyi puolueeseen ennen vuodenvaihdetta viime joulukuussa.

– Olen seurannut vihreitä viimeisen vuoden ajan ja heidän kannanottojaan sekä maahanmuuttopolitiikasta, talousasioista että työttömyydestä, Holappa kertoo Lännen Medialle syistään liittyä puolueeseen.

Natsiaatteesta luopunut Holappa on puhunut julkisuudessa paljon siitä, miten hän haluaa toimia ääriajattelua vastaan.

Holappa sanoo Lännen Medialle, että vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa.

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Ilmoitus äänioikeudesta tulee nyt kirjekuoressa

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta lähiviikkoina postissa ilmoituksen äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa, jonka ikkunasta näkyy sekä lähettäjän (maistraatti) että äänioikeutetun nimi ja osoite. Kuoren päällä lukee: Ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Ilmoituskortissa on lisäksi ohjeita äänestämisestä ja tietoa valtuuston tehtävistä.

Kuntavaalit toimitetaan 9. huhtikuuta 2017. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Keskustelua aiheesta

Metalliliiton toimialoilla on käytetty kiky-luovuutta – kuudennes työpaikoista ei pidentänyt työaikaa

Kuva: Kari Hulkko

Noin kuudesosa Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan monilla työpaikoilla myös sovittiin samassa yhteydessä palkankorotuksista.

Kyselyn mukaan kuitenkin 77 prosenttia työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Asiasta sovittiin melkein poikkeuksetta työpaikoilla paikallisesti.
Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin niin sanottuja pekkaspäiviä.

Metalliliitto tutki Kikyn soveltamista metallialojen työpaikoilla. Lopuissa työpaikoista (8%) pitäydyttiin perälaudassa.

Kuudesosassa työpaikoista työaikaa ei pidennetty lainkaan ja tämän lisäksi osassa työpaikoista (7%) sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia.

Kyselystä selviää, että paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan paikallisesti erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.

Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä.

Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin ns. pekkaspäiviä.

Metalliliiton kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 67,8. Kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla (noin 753) työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.