Turva – Hymy

HOK-Elannon lahjusjutun pääkäsittely alkaa – ex-kiinteistöjohtajan syytetään 800 000 euron lahjuksista – puolustus: Normaalia sponsorointia

Kuva: Aleksi Vienonen

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään HOK-Elantoon liittyvän laajan lahjusjutun pääkäsittely.

HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa syytetään lahjusten ottamisesta. Syyttäjän mukaan Jari Leivo otti osuuskunnan liikekumppaneilta lahjuksia yhteensä liki 800 000 euron arvosta ja vastineeksi suosi niitä toimessaan.

Syyttäjän mukaan lahjuksilla Leivo rahoitti kahden tyttärensä hevosurheilu-uraa. Rahoja käytettiin muun muassa hevosten ostamiseen, tallipaikkamaksuihin sekä ratsastusvalmentajan palkkioihin, syytteissä sanotaan.

Leivoa syytetään lahjuksen ja törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2005–2012.

– Leivon tekoa on pidettävä törkeänä, koska Leivon itselleen tai toiselle pyytämä ja vastaanottaman etujen arvo on huomattava ja koska teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, syyttäjä sanoo haastehakemuksessa.

HOK-Elantoa ei epäillä jutussa rikoksista.

Leivo: Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita

Leivo on kiistänyt syytteet. Hänen mukaansa kyse oli normaalista huippu-urheilun sponsoroinnista, josta HOK-Elanto tiesi ja siihen myös osallistui.

– Syyte on perusteeton ja vakavasti virheellinen sekä teonkuvauksen että rikoshyötyvaatimuksen osalta, Leivo sanoi viime viikolla antamassaan tiedotteessa.

Leivo on korostanut, että kaikki rahat ovat menneet tyttärien sponsorointiin eikä hän ole henkilökohtaisesti saanut niistä mitään etua.

– Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita. Prosessi on yhteiskunnallisesti täysin turha — kysymys on erittäin vanhoista (pääosin vanhentuneista) asioista, joissa ei ole mitään rikollista.

Leivon mukaan hänellä ei myöskään ole ollut itsenäistä päätäntävaltaa syytteissä mainituista sopimuksista, vaan päätökset tehtiin osuuskunnan hallituksessa.

Lahjuksista tuomittu Forma-Futuran omistaja myös syytteessä

Leivon lahjomisesta syytettynä on yhteensä 13 ihmistä. Lisäksi syyttäjä vaatii yhteisösakkoja neljälle yritykselle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Yksi syytetyistä on arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistaja Leila Tuominen, joka kesäkuussa tuomittiin käräjillä kahden vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen Vantaan ex-apulaiskaupunginjohtajan Jukka Peltomäen lahjomisesta. Käräjätuomio ei ole lainvoimainen, koska juttu on menossa hovioikeuteen.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura antoi Leivolle yli 112 000 euroa vuosina 2005–2012. Vuosina 2006–2013 Forma-Futura teki syyttäjän mukaan HOK-Elannolle suunnittelutöitä yhteensä yli 970 000 euron arvosta.

– Leivo on kiinteistöjohtajana voinut päättää ja osallistua sen päätöksen tekemiseen, milloin suunnittelutoimeksianto annetaan Leila Tuomisen edustamalle Forma-Futuralle, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä vaatii Tuomiselle vankeusrangaistusta ja seitsemän vuoden liiketoimintakieltoa. Forma-Futuralle vaaditaan vähintään 250 000 euron yhteisösakkoa.

Tuominen ja Forma-Futura kiistävät syytteet ja sanovat, että kyse oli ”tavanomaisesta” urheilusponsoroinnista.

– Forma-Futura on saanut sponsoroinnista vastikkeeksi mainosnäkyvyyttä. Sponsoroimisen ja Leivon palvelussuhteen välillä ei ole ollut mitään liityntää tai vaikuttamispyrkimystä, yritys sanoo käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa.

Rakennusyhtiöille vaaditaan satojentuhansien yhteisösakkoja

Syytettyinä ovat myös suuret rakennusyhtiöt Skanska Talonrakennus ja Caverion (entinen YIT-kiinteistötekniikka). Törkeästä lahjomisesta syytteessä ovat Skanskan entinen toimitusjohtaja Juha Hetemäki, nykyinen toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sekä kaksi muuta yhtiön työntekijää.

Syytteiden mukaan Leivo sai Skanska Talonrakennukselta yli 63 000 euroa vuosina 2006–2012. Vuosina 2005–2013 Skanska Talonrakennus urakoi HOK-Elannolle rakennushankkeita yhteensä yli 133 miljoonan euron edestä.

Syyttäjä vaatii Skanska Talonrakennukselle vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa. Yhtiö kiistää syytteet.

– Skanskan sponsorointi on kohdistunut kansainvälisesti menestyvään ratsastusjoukkueeseen. Sponsorointi on ollut avointa ja vastikkeellista — Skanska on saanut sponsoroinnin avulla näkyvyyttä eikä se ole ollut Leivolle ja tämän perheelle osoitettua oikeudetonta etua, yhtiö sanoo vastauksessaan.

Caverionin toimitusjohtajaa Jarno Hacklinia vastaan on nostettu syyte perusmuotoisesta lahjonnasta elinkeinotoiminnassa. Sen lisäksi myös Caverionille vaaditaan vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa.

Syytteen mukaan YIT-kiinteistötekniikka antoi vuosina 2007–2012 Leivolle yhteensä yli 73 000 euroa. Vuosina 2006–2012 YIT laskutti HOK-Elannolta rakennushankkeita yhteensä yli 24 miljoonan euron arvosta.

Caverion on kiistänyt syytteen. Sen mukaan se on toiminut urakoitsijana HOK-Elannon kohteissa jo ennen sponsoroinnin alkamista ja myös sen jälkeen.

– Maksetuilla sponsorointituilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön urakointiin HOK-Elannon kohteissa, yhtiö sanoo.

Maria Rosvall, STT

 

 

Kela pyytää tarkistamaan äitiyspakkauksen kahden bodyn nepparit

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kelan viime vuoden äitiyspakkaus näyttää tältä. Sen sisältä löytyvien kahden bodyn nepparit on syytä tarkistaa.

Vuoden 2017 äitiyspakkauksessa on kaksi bodya, joiden nepparit saattavat irrota. Kela pyytää kaikkia äitiyspakkauksen saaneita tarkistamaan harmaa-valkoraidallisen bodyn ja aakkosbodyn nepparikiinnityksen.
Tarkistus pitää tehdä sen jälkeen, kun bodyt on pesty ensimmäisen kerran. Jos nepparit irtoavat, tuote pitää poistaa heti käytöstä. Pienet irtoavat osat voivat aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran.

Kelan mukaan korvaavan tuotteen saa olemalla yhteydessä Logistikas Hankinta Oy:hyn.

Kela on saanut reklamaatioita kahdesta viime vuoden äitiyspakkauksessa olevasta bodysta. Paksun sauman vuoksi bodyjen nepparit eivät ole kiinnittyneet kankaaseen riittävän tiukasti, minkä vuoksi ne saattavat irrota.
Kela jakaa vuosittain noin 35 000 äitiyspakkausta.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Tykkylumesta päästiin – seuraavaksi kuura katkoo sähköt tuhansilta

Kuva: lehtikuva / ritva siltalahti
Kuura on kaunista, mutta tuhioisaa. Talvinen näkymä Vantaanjoen Mustakoskelle Vantaalla 11. tammikuuta 2018.

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.

– Huomenna on todennäköisesti vielä kylmiä lämpötiloja, ehkä 15–20 asteen pakkasia maan etelä- ja keskiosissa.

Sitten sää alkaa lauhtua siten, että torstaina on varmaan korkeimmillaan neljää tai viittä plusastetta, Tollman kertoo.
Sää jatkuu etelässä lauhana loppuviikon, mutta maan pohjoisosassa jatkuu talvinen pakkaskeli.

Tollmanin mukaan etelän vesisateet voivat tehdä teistä liukkaat.

Isoimmat lumikuormat vuosikymmeniin

Sääolot aiheuttavat vaikeuksia liikenteen lisäksi myös sähköyhtiöille. Esimerkiksi Kainuun alueella toimiva sähköyhtiö Loiste varoittaa asiakkaitaan mahdollisesta suurhäiriöstä viikon puolivälistä lähtien.

Loisteen käyttöpäällikön Ismo Reinikan mukaan yhtiö varautuu siihen, että jopa 5 000 asiakasta voi jäädä sähköttä. Loisteen mukaan viime lauantaina oli myös suurhäiriötilanne, jonka aikana sähköttä oli 600 asiakasta.
Yhtiö kertoo, että eniten vikoja aiheuttaa nopeasti muodostuva kuura.

– Kuuran paino johtimilla on jo niin raskas, että sähkölinjojen rakenteet pettävät, Loiste tiedottaa.
Reinikka kertoo talven olleen poikkeuksellisen hankala, ja myös muilla sähköyhtiöillä olleen ongelmia.

– Lunta on satanut enemmän kuin aiemmin. Normaalisti joulun ja uudenvuoden maissa käy plussakeli, joka puhdistaa puut, mutta sitä ei ole käynyt tänä talvena. Lumi painaa paljon lankoja sekä puita, jotka taipuvat johtokadun ulkopuolelta ja painuvat lankoihin, Reinikka sanoo STT:lle.

– Meidän verkkoalueemme asukkaat ovat puhuneet, ettei olisi ainakaan 50 vuoteen ollut tällaisia lumikuormia alueella.

Yhtiö on varautunut mittavasti mahdollisiin ongelmiin.

– On varattu urakoitsijaedustajia, metsäkoneita, kaivinkoneita, helikopterivarauksia on tehty ja omaa henkilökuntaa varataan, Reinikka kertoo.

(STT)

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Tenojoen vesistöstä historiallisen pieni lohisaalis – uusi sääntö leikkasi kalastusmatkailijoiden määrää 70 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tenojoen vesistöstä saatiin historiallisen pieni lohisaalis kalastuskaudella 2017, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Saalis oli vajaat 61 tonnia, ja se jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Luken mukaan saaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet, vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen Suomen puolen lohisaalis jakautui pääosin paikallisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden kesken. Paikalliset kalastajat saivat lohisaaliista 49 prosenttia ja kalastusmatkailijat 46 prosenttia. Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät saivat puolestaan noin viisi prosenttia.

Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolelle.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiemmista vuosista. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2 500 kalastusmatkailijaa, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000.

Näin ollen myös Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis pieneni. Kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin saaliin kaudella 2017, kun vuotta aiemmin saalis oli vajaat 22 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin saaliin, mikä tarkoitti kaksin-kolminkertaista kasvua aiemmista vuosista. Syy voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi, kun uusi kalastussääntö rajoitti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.

Korjattu otsikosta Terijoki Tenojoeksi.

Lähisuhdeväkivallan auttavaan puhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 8 000 kertaa

Kuva: LEHTIKUVA / JUSSI HELTTUNEN

Reilu vuosi sitten avattuun lähisuhdeväkivallan auttavaan Nollalinja-puhelimeen tuli tammi-joulukuussa lähes 8 000 puhelua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki. Palvelun tultua tunnetummaksi joulukuussa puheluita tuli jo enemmän kuin niihin pystyttiin vastaamaan, noin 33 puhelua päivässä.

– Tuolloin noin puoleen puheluista pystyttiin linjalla vastaamaan. Tammikuussa Nollalinja sai lisää resursseja ja nyt pystymme palvelemaan entistä paremmin, Hietamäki kertoo.

Auttavaan puhelimeen voivat soittaa läheisessä ihmissuhteessaan väkivaltaa tai uhkaa kokeneet tai heidän läheisensä. Suurin yksittäinen syy soittaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin käyttämä väkivalta.

Valtion rikosuhrimaksuilla kustantamassa palvelussa soittajia auttavat sosiaali- ja terveysalan ihmiset, joista monet ovat tehneet pitkään väkivaltaan liittyvää työtä.

Nollalinjalle soittaminen on ilmaista ja luottamuksellista, eikä siitä jää jälkeä puhelinlaskuun.

Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille.

Vuodesta 2012 asti tehdyssä rikosuhritutkimuksessa on selvitetty naisten ja miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuosittain naisista kertoo kokevansa parisuhdeväkivaltaa reilusta neljästä reiluun viiteen prosenttiin ja miehistä reilusta kahdesta reiluun kolmeen prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vähintään kymmenettuhannet Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt kokevat vuosittain parisuhdeväkivaltaa.

– Näin pieni vaihtelu on luottamusvälien sisällä. Voidaan sanoa, että määrä on pysynyt tasaisena, kertoo tutkija, suunnittelija Petri Danielsson Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ilmiötä on tutkittu aiemminkin, mutta eri tavalla. Aiemman tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivalta vaikuttaa pysyneen lähestulkoon samalla tasolla sitten 1980-luvun.

Jos katsoo poliisin tilastoja, näyttää siltä, että parisuhdeväkivallan määrä nousi välittömästi vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen. Tuolloin lähisuhteessa tapahtuneesta lievästä pahoinpitelystä tuli yleisen syytteen alainen rikos. Parin vuoden päästä lähisuhdeväkivalta laski poliisin tilastoissa merkittävästi.

– Poliisin tilastot eivät ole kuitenkaan tässä hyvä mittari. Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille ja poliisin tilastoihin päätyvät pääasiassa vakavat tapaukset.
Danielssonin mukaan suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta on kuitenkin lievää väkivaltaa, joten kyselytutkimus on luotettavampi tapa mitata ilmiötä.