HOK-Elannon lahjusjutun pääkäsittely alkaa – ex-kiinteistöjohtajan syytetään 800 000 euron lahjuksista – puolustus: Normaalia sponsorointia

Kuva: Aleksi Vienonen

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään HOK-Elantoon liittyvän laajan lahjusjutun pääkäsittely.

HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa syytetään lahjusten ottamisesta. Syyttäjän mukaan Jari Leivo otti osuuskunnan liikekumppaneilta lahjuksia yhteensä liki 800 000 euron arvosta ja vastineeksi suosi niitä toimessaan.

Syyttäjän mukaan lahjuksilla Leivo rahoitti kahden tyttärensä hevosurheilu-uraa. Rahoja käytettiin muun muassa hevosten ostamiseen, tallipaikkamaksuihin sekä ratsastusvalmentajan palkkioihin, syytteissä sanotaan.

Leivoa syytetään lahjuksen ja törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2005–2012.

– Leivon tekoa on pidettävä törkeänä, koska Leivon itselleen tai toiselle pyytämä ja vastaanottaman etujen arvo on huomattava ja koska teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, syyttäjä sanoo haastehakemuksessa.

HOK-Elantoa ei epäillä jutussa rikoksista.

Leivo: Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita

Leivo on kiistänyt syytteet. Hänen mukaansa kyse oli normaalista huippu-urheilun sponsoroinnista, josta HOK-Elanto tiesi ja siihen myös osallistui.

– Syyte on perusteeton ja vakavasti virheellinen sekä teonkuvauksen että rikoshyötyvaatimuksen osalta, Leivo sanoi viime viikolla antamassaan tiedotteessa.

Leivo on korostanut, että kaikki rahat ovat menneet tyttärien sponsorointiin eikä hän ole henkilökohtaisesti saanut niistä mitään etua.

– Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita. Prosessi on yhteiskunnallisesti täysin turha — kysymys on erittäin vanhoista (pääosin vanhentuneista) asioista, joissa ei ole mitään rikollista.

Leivon mukaan hänellä ei myöskään ole ollut itsenäistä päätäntävaltaa syytteissä mainituista sopimuksista, vaan päätökset tehtiin osuuskunnan hallituksessa.

Lahjuksista tuomittu Forma-Futuran omistaja myös syytteessä

Leivon lahjomisesta syytettynä on yhteensä 13 ihmistä. Lisäksi syyttäjä vaatii yhteisösakkoja neljälle yritykselle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Yksi syytetyistä on arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistaja Leila Tuominen, joka kesäkuussa tuomittiin käräjillä kahden vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen Vantaan ex-apulaiskaupunginjohtajan Jukka Peltomäen lahjomisesta. Käräjätuomio ei ole lainvoimainen, koska juttu on menossa hovioikeuteen.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura antoi Leivolle yli 112 000 euroa vuosina 2005–2012. Vuosina 2006–2013 Forma-Futura teki syyttäjän mukaan HOK-Elannolle suunnittelutöitä yhteensä yli 970 000 euron arvosta.

– Leivo on kiinteistöjohtajana voinut päättää ja osallistua sen päätöksen tekemiseen, milloin suunnittelutoimeksianto annetaan Leila Tuomisen edustamalle Forma-Futuralle, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä vaatii Tuomiselle vankeusrangaistusta ja seitsemän vuoden liiketoimintakieltoa. Forma-Futuralle vaaditaan vähintään 250 000 euron yhteisösakkoa.

Tuominen ja Forma-Futura kiistävät syytteet ja sanovat, että kyse oli ”tavanomaisesta” urheilusponsoroinnista.

– Forma-Futura on saanut sponsoroinnista vastikkeeksi mainosnäkyvyyttä. Sponsoroimisen ja Leivon palvelussuhteen välillä ei ole ollut mitään liityntää tai vaikuttamispyrkimystä, yritys sanoo käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa.

Rakennusyhtiöille vaaditaan satojentuhansien yhteisösakkoja

Syytettyinä ovat myös suuret rakennusyhtiöt Skanska Talonrakennus ja Caverion (entinen YIT-kiinteistötekniikka). Törkeästä lahjomisesta syytteessä ovat Skanskan entinen toimitusjohtaja Juha Hetemäki, nykyinen toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sekä kaksi muuta yhtiön työntekijää.

Syytteiden mukaan Leivo sai Skanska Talonrakennukselta yli 63 000 euroa vuosina 2006–2012. Vuosina 2005–2013 Skanska Talonrakennus urakoi HOK-Elannolle rakennushankkeita yhteensä yli 133 miljoonan euron edestä.

Syyttäjä vaatii Skanska Talonrakennukselle vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa. Yhtiö kiistää syytteet.

– Skanskan sponsorointi on kohdistunut kansainvälisesti menestyvään ratsastusjoukkueeseen. Sponsorointi on ollut avointa ja vastikkeellista — Skanska on saanut sponsoroinnin avulla näkyvyyttä eikä se ole ollut Leivolle ja tämän perheelle osoitettua oikeudetonta etua, yhtiö sanoo vastauksessaan.

Caverionin toimitusjohtajaa Jarno Hacklinia vastaan on nostettu syyte perusmuotoisesta lahjonnasta elinkeinotoiminnassa. Sen lisäksi myös Caverionille vaaditaan vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa.

Syytteen mukaan YIT-kiinteistötekniikka antoi vuosina 2007–2012 Leivolle yhteensä yli 73 000 euroa. Vuosina 2006–2012 YIT laskutti HOK-Elannolta rakennushankkeita yhteensä yli 24 miljoonan euron arvosta.

Caverion on kiistänyt syytteen. Sen mukaan se on toiminut urakoitsijana HOK-Elannon kohteissa jo ennen sponsoroinnin alkamista ja myös sen jälkeen.

– Maksetuilla sponsorointituilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön urakointiin HOK-Elannon kohteissa, yhtiö sanoo.

Maria Rosvall, STT

 

 

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta

Kaikkien aikojen lottopotti tarjolla ensi viikolla

Loton arvonnassa ei löytynyt kierroksella 46/2017 täysosumia, joten ensi viikolla täysosumille on jaossa 14,3 miljoonaa euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin Loton potti.

Lotossa oli edellisen kerran ennätyspotti kierroksella 24/2017, jolloin 14,2 miljoonan euron potin nappasi 50 osuuden nettipelaajaporukka. Kullakin osuudella voitti 284 000 euroa.

6+1 –tuloksia löytyi tällä kierroksella kaikkiaan kuusi kappaletta. Voittajat kuittaavat voitoistaan 48 167,30 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 46/2017) on 10, 14, 16, 22, 25, 34 ja 38.Lisänumero on 5 ja tuplausnumero 16. Ensi viikolla (kierros 47/2017) jaossa ennätyspotti 14,3 miljoonaa euroa.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 8769159. Jokerista ei löytynyt täysosumaa. 6 oikein –tuloksia oli kolme, joista osa tuplattuina. Voittajat saavat 20 000 ja 40 000 euroa voitoistaan.

Lomatonnin voittorivi on Ateena 19. Lomatonneja meni jakoon 24 kappaletta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Melkein neljännesmiljoona matkusti tänään metrolla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Matinkylän metroasema Espoossa.

Metron matkustajamäärä kivunnee tänään 220 000:een, arvioi Helsingin seudun liikenne HSL. Ennen uutta länsimetro-osuutta matkustajamäärä on lauantaisin ollut noin 140 000–150 000 matkustajaa.

HSL arvioi alustavasti, että länsimetron avauduttua normaalilauantain matkustajamäärä tulee olemaan 180 000 matkustajaa.

HSL:n alueella avautui tänään kahdeksan uutta metroasemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Espoon Matinkylästä aamulla kello 5.09 lähtenyt ensimmäinen vuoro oli tupaten täynnä.

Länsimetro aloitti kivuttomasti – ”Täällä on karnevaalitunnelmaa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Matkustaja Kampissa.

Länsimetron ensimmäinen vuoro suhahti matkaan – metro täyttyi uteliaista – Historiallisen vuoron kuljettajan mukaan matka kului karnevaalitunnelmassa
Länsimetron ensimmäisen matkustajavuoron kuljettaja Keijo Koistinen kertoo STT:lle, että länsimetron ensimmäinen ajo on sujunut ”yllättävän hyvin”. Espoon Matinkylästä kohti Helsingin Vuosaarta tänään kello 5:09 lähteneellä vuorolla on ollut Koistisen mukaan ihan karnevaalitunnelmaa. Koistisen mukaan hän oli yllättynyt väenpaljoudesta, mikä myös aiheutti huolta mahdollisista viivästyksistä vuorossa. Koistisen mukaan kaikki on silti sujunut ilman ongelmia.
Koistinen kiittelee muun muassa metron kyytiin hypänneitä ihmisiä vuoron sujuvuudesta.

– Hyvin ovat matkustajat ängenneet junaan eivätkä ole olleet ovien välissä tai mitään muutakaan. Kaikki ovat käyttäytyneet hyvin. Vähän on karnevaalimeininki, Koistinen kuvailee.

Maria Guzenina odotti länsimetron avautumista Matinkylässä. Länsimetro aukesi liikenteelle Espoossa lauantaiaamuna.

Tavallisen työvuoron tänään tekevä Koistinen ajaa koko päivän uutta linjaa.

– Ensimmäisessä lähdössä oli niin paljon ihmisiä, että oli vähän kuin olisi ruuhka-aikana ajanut, Koistinen sanoo.

Innokkaimmat leiriytyivät aseman lähistölle jo perjantaina

Matinkylän asemalle oli jo ennen aamuviittä saapunut arviolta pari sataa ihmistä ja aseman sisäänkäynnille jonotettiin.

Joukko Espoon Olarin lukion opiskelijoita kertoi tulleensa Matinkylän aseman edustalle jo perjantaina iltapäivällä viiden jälkeen.

– Yöllä meillä oli teltta pystyssä ja pelasimme Twisteriä, Sauli Sillanpää kertoi.

Vantaalainen Juhani Lehtonen halusi päästä mukaan metrohuumaan heti ensimmäisten joukossa. Läpi yön kestänyt jonotus ei haitannut, kun metro viimein nytkähti liikkeelle.

– Hyvä fiilis, juna on täynnä kuin turusen pyssy. Nyt porhalletaan kohti Vuosaarta, Lehtonen iloitsi.

Kyytiin hyppäsi lisää ihmisiä Espoon asemilta. Aalto-yliopiston asemalla Otaniemessä metroa tervehti teekkariorkesteri Retuperän WBK.

Espoon kaupunginjohtaja hyvillään avajaispäivän viimein koitettua

Täydessä junassa tunnelma oli kuin vappuna. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä oli ilahtunut, että metron avajaismatkalle oli saapunut suuri joukko ihmisiä.

– Teekkarihenkisyys, joka tässä nyt näkyy, lämmittää sydäntä, Mäkelä kuvaili STT:lle.

– Tuntuu hyvältä, että saadaan tämä iso investointi seudun asukkaiden ja asiakkaiden käyttöön. Saadaan asukkaiden arki sujumaan.

Espoon kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) puolestaan piti hetkeä historiallisena.

– Etenkin, kun on saanut itse olla mukana laittamassa tätä liikkeelle aikoinaan äänestyksessä. Äänestin silloin metron puolesta.

Uusi metro matkaa kahdella linjalla

Metroa ajetaan kahdella linjalla, jotka kulkevat Matinkylästä Vuosaareen ja Espoon Tapiolasta Helsingin Mellunmäkeen.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella avautui kahdeksan uutta metroasemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Asemien kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä, ja lisäksi asemien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota matkustajien turvallisuuteen.

Metron uusi osuus kulkee kokonaisuudessaan maan alla.

Länsimetron liikennöinnin alku on viivästynyt monta kertaa. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Toisen vaiheen rakentaminen jo aloitettu

Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot päättivät länsimetron rakentamisesta toukokuussa 2008, ja rakentaminen alkoi Helsingin Ruoholahdessa marraskuussa 2009.

Länsimetro on Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin ja valtion yhteishanke. Valtion osuus rakennuskustannuksista on 30 prosenttia, ja loppuosan maksavat kaupungit omilla alueillaan syntyvien rakennuskustannusten perusteella.

Kaupunkien kesken kustannukset jakautuvat niin, että Espoo maksaa reilut 70 ja Helsinki vajaa 30 prosenttia.

Hankkeen loppukustannusarvio on noin 1,2 miljardia euroa, mikä on satoja miljoonia alkuperäistä arviota suurempi.

Ensi vuosikymmenellä metrorata jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen. Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen on jo aloitettu louhintatöillä. Toisen vaiheen yhteydessä rakennetaan myös uusi maanalainen metrovarikko Espoon Sammalvuoreen.

Heta Hassinen, Kerttu Heikura, Salla Salmela, STT

 

Ursa: Lapin tulipallosta putosi maanpinnalle vähintään kymmeniä kiloja meteoriitteja – ”Tämä on tällainen yksinäinen sankari”

Kuva: lehtikuva/tony bateman
Yö muuttui päiväksi, kun tulipallo näyttäytyi revontulikameralle.

Lapin torstai-iltainen tulipallo on ollut poikkeuksellisen valovoimainen, kertoo Tähtitieteellisen yhdistys Ursa. Sen mukaan Suomen alueella on kuvattavissa yhtä valovoimaisia meteoreja korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavan arvion mukaan ilmakehään osunut kappale oli kooltaan hieman alle puolimetrinen, jos kyse oli pallomaisesta kivimeteoriitista. Suurin maastoon pudonnut kappale voisi siten olla noin kymmenkiloinen.
– Tämän verran tavaraa putoaa Suomessa maan pinnalle arviolta ehkä kerran viidessätoista vuodessa, sanoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Tulipallon kirkkaus viittaa sen verran isoon kokoon, että siitä todennäköisesti on myös päätynyt jotain maanpinnalle. Toisaalta kappaletta ei havaittu avaruudessa etukäteen, mikä on kuitenkin tavallista pienempien asteroidien kohdalla.

– Esimerkiksi muutaman metrin kokoisia kappaleita havaitaan ihan vasta, kun ne ovat oikeastaan hollilla.

– Onneksi ne eivät ole myöskään kovin vaarallisen kokoisia, Liljeström korostaa.

Näkyi jopa kahdeksan sekuntia

Kirkas tulipallo nähtiin Pohjois-Suomen taivaalla torstai-iltana kello 18.40. Havaintojen mukaan sen putoamiseen liittyi jylinää, pamauksia ja ikkunoiden tärinää. Pohjoisimman Suomen lisäksi havaintoja tehtiin myös Norjan puolella.

Tulipallo näkyi taivaalla suhteellisen kauan, sillä yhdessä havainnossa ajaksi oli arvioitu kahdeksan sekuntia. Usein tavalliset tähdenlennot kestävät alle sekunnin.

Parhaillaan eletään aikaa, jolloin Leonidien tähtiparven tähdenlentoja näkyy yleisesti aamuyöllä. Liljeström ei usko, että torstain havainto liittyisi niihin. Tulipallo nähtiin jo illalla ja se tuli ihan eri suunnasta kuin Leonidien tähdenlennot.

– Tämä on tällainen yksinäinen sankari, joka on mennyt siellä avaruudessa.

Tarkkaa putoamisaluetta selvitellään Ursassa yhä, mutta alustavasti se asettuu Inarinjärven ympäristöön.

– En ole kuullut vielä siitä, arvioidaanko meteoriitin räjähtäneen ja millä korkeudella. Mitä korkeammalla räjähtää, sitä laajemmalle voi ryöpsähtää pienempiä kappaleita, Liljeström kertoo.

Talousfolioon ja jääkaappiin

Vielä ei ole tiedossa, mitä materiaalia pudonnut kappale on, eli onko se kiveä vai metallia. Varsinkin harjaantumattoman etsijän saattaa olla vaikea erottaa pudonneita meteoriitteja muista kivistä. Jos kuitenkin epäilee löytäneensä tuoreen meteoriitin kappaleen, Liljeström kehottaa ottamaan sen talteen ja merkitsemään löytöpaikan huolellisesti.

Kappaleeseen ei ole syytä koskea sormiin, vaan esimerkiksi talousfolion avulla. Näytettä tulisi säilyttää puhtaassa astiassa mielellään jonkun kosteudensitojan, vaikkapa kissanhiekan, kanssa. Kappale pitäisi pitää viileässä kuten jääkaapissa tai mieluummin pakastimessa siihen asti, kunnes sen voi toimittaa esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukseen. Torstain putoamiseen liittyvät löydökset voi raportoida myös Ursalle.

– Tällaiset tuoreet pudokkaat voivat olla sillä tavalla kiinnostavia, etteivät ne vielä ole täysin maapallon olojen saastuttamia, vaan niistä voi saada arvokasta tutkimustietoa asteroideista, Liljeström sanoo.

Liisa Kujala, STT