HOK-Elannon lahjusjutun pääkäsittely alkaa – ex-kiinteistöjohtajan syytetään 800 000 euron lahjuksista – puolustus: Normaalia sponsorointia

Kuva: Aleksi Vienonen

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään HOK-Elantoon liittyvän laajan lahjusjutun pääkäsittely.

HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa syytetään lahjusten ottamisesta. Syyttäjän mukaan Jari Leivo otti osuuskunnan liikekumppaneilta lahjuksia yhteensä liki 800 000 euron arvosta ja vastineeksi suosi niitä toimessaan.

Syyttäjän mukaan lahjuksilla Leivo rahoitti kahden tyttärensä hevosurheilu-uraa. Rahoja käytettiin muun muassa hevosten ostamiseen, tallipaikkamaksuihin sekä ratsastusvalmentajan palkkioihin, syytteissä sanotaan.

Leivoa syytetään lahjuksen ja törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2005–2012.

– Leivon tekoa on pidettävä törkeänä, koska Leivon itselleen tai toiselle pyytämä ja vastaanottaman etujen arvo on huomattava ja koska teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, syyttäjä sanoo haastehakemuksessa.

HOK-Elantoa ei epäillä jutussa rikoksista.

Leivo: Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita

Leivo on kiistänyt syytteet. Hänen mukaansa kyse oli normaalista huippu-urheilun sponsoroinnista, josta HOK-Elanto tiesi ja siihen myös osallistui.

– Syyte on perusteeton ja vakavasti virheellinen sekä teonkuvauksen että rikoshyötyvaatimuksen osalta, Leivo sanoi viime viikolla antamassaan tiedotteessa.

Leivo on korostanut, että kaikki rahat ovat menneet tyttärien sponsorointiin eikä hän ole henkilökohtaisesti saanut niistä mitään etua.

– Huippu-urheilu ei ole mahdollista ilman sponsoreita. Prosessi on yhteiskunnallisesti täysin turha — kysymys on erittäin vanhoista (pääosin vanhentuneista) asioista, joissa ei ole mitään rikollista.

Leivon mukaan hänellä ei myöskään ole ollut itsenäistä päätäntävaltaa syytteissä mainituista sopimuksista, vaan päätökset tehtiin osuuskunnan hallituksessa.

Lahjuksista tuomittu Forma-Futuran omistaja myös syytteessä

Leivon lahjomisesta syytettynä on yhteensä 13 ihmistä. Lisäksi syyttäjä vaatii yhteisösakkoja neljälle yritykselle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Yksi syytetyistä on arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistaja Leila Tuominen, joka kesäkuussa tuomittiin käräjillä kahden vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen Vantaan ex-apulaiskaupunginjohtajan Jukka Peltomäen lahjomisesta. Käräjätuomio ei ole lainvoimainen, koska juttu on menossa hovioikeuteen.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura antoi Leivolle yli 112 000 euroa vuosina 2005–2012. Vuosina 2006–2013 Forma-Futura teki syyttäjän mukaan HOK-Elannolle suunnittelutöitä yhteensä yli 970 000 euron arvosta.

– Leivo on kiinteistöjohtajana voinut päättää ja osallistua sen päätöksen tekemiseen, milloin suunnittelutoimeksianto annetaan Leila Tuomisen edustamalle Forma-Futuralle, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä vaatii Tuomiselle vankeusrangaistusta ja seitsemän vuoden liiketoimintakieltoa. Forma-Futuralle vaaditaan vähintään 250 000 euron yhteisösakkoa.

Tuominen ja Forma-Futura kiistävät syytteet ja sanovat, että kyse oli ”tavanomaisesta” urheilusponsoroinnista.

– Forma-Futura on saanut sponsoroinnista vastikkeeksi mainosnäkyvyyttä. Sponsoroimisen ja Leivon palvelussuhteen välillä ei ole ollut mitään liityntää tai vaikuttamispyrkimystä, yritys sanoo käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa.

Rakennusyhtiöille vaaditaan satojentuhansien yhteisösakkoja

Syytettyinä ovat myös suuret rakennusyhtiöt Skanska Talonrakennus ja Caverion (entinen YIT-kiinteistötekniikka). Törkeästä lahjomisesta syytteessä ovat Skanskan entinen toimitusjohtaja Juha Hetemäki, nykyinen toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sekä kaksi muuta yhtiön työntekijää.

Syytteiden mukaan Leivo sai Skanska Talonrakennukselta yli 63 000 euroa vuosina 2006–2012. Vuosina 2005–2013 Skanska Talonrakennus urakoi HOK-Elannolle rakennushankkeita yhteensä yli 133 miljoonan euron edestä.

Syyttäjä vaatii Skanska Talonrakennukselle vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa. Yhtiö kiistää syytteet.

– Skanskan sponsorointi on kohdistunut kansainvälisesti menestyvään ratsastusjoukkueeseen. Sponsorointi on ollut avointa ja vastikkeellista — Skanska on saanut sponsoroinnin avulla näkyvyyttä eikä se ole ollut Leivolle ja tämän perheelle osoitettua oikeudetonta etua, yhtiö sanoo vastauksessaan.

Caverionin toimitusjohtajaa Jarno Hacklinia vastaan on nostettu syyte perusmuotoisesta lahjonnasta elinkeinotoiminnassa. Sen lisäksi myös Caverionille vaaditaan vähintään 300 000 euron yhteisösakkoa.

Syytteen mukaan YIT-kiinteistötekniikka antoi vuosina 2007–2012 Leivolle yhteensä yli 73 000 euroa. Vuosina 2006–2012 YIT laskutti HOK-Elannolta rakennushankkeita yhteensä yli 24 miljoonan euron arvosta.

Caverion on kiistänyt syytteen. Sen mukaan se on toiminut urakoitsijana HOK-Elannon kohteissa jo ennen sponsoroinnin alkamista ja myös sen jälkeen.

– Maksetuilla sponsorointituilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön urakointiin HOK-Elannon kohteissa, yhtiö sanoo.

Maria Rosvall, STT

 

 

Ensimmäinen ehdokas ilmoittautui arkkipiispan vaaliin

Kuva: LEHTIKUVA / TIMO MÄKIPÄÄ

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaaliin ilmaantui maanantaina ensimmäinen virallinen ehdokas, kun valitsijayhdistys jätti rovasti, teologian tohtori Heli Inkisen (kuvassa) vaaliasiakirjat tuomiokapituliin Turussa.

Inkinen, 59, on vihitty papiksi vuonna 1989. Hän toimii tällä hetkellä organisaation ja johtamisen yliopisto-opettajana Åbo Akademin ekonomian laitoksella.

Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu alkoi maanantaina ja päättyy 27. marraskuuta.

Ehdokkuudestaan ovat kertoneet myös Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa, nykyinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola ja Porvoon piispa Björn Vikström.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta ja mahdollinen toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1. maaliskuuta.

Pellenaamareista tehty taas ilmoituksia: ”Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kuvan tilanne on lavastettu.

Viime syksynä pelkoa aiheuttaneesta pelleilmiöstä on ollut merkkejä myös tänä vuonna, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisista.

Poliisin mukaan syyskuun aikana on tehty yksittäisiä ilmoituksia pellenaamaria käyttävistä ihmisistä ainakin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Klovninaamariin pukeutuneita on nähty muun muassa koulun ja päiväkodin luona.

Poliisista kerrotaan, että lapset ovat tehneet ilmoitukset hätäkeskukselle, joka on puolestaan välittänyt ne poliisille.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta toivoo, ettei tänä syksynä nähdä samanlaista ilmiötä kuin viime vuonna.

– Nyt viikonloppuna ei ole tullut havaintoja, mutta voi olla, että Halloween taas pompsauttaa ne.

– Riskit näissä ovat suuret. Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä. Lapset eivät uskalla mennä kouluun. Muistan, että lapset olivat viime syksynä aika peloissaan ja asiaa jouduttiin käsittelemään kouluissa paljon, Pikkarainen sanoo.

Pikkaraista huolettaa se, että pelottelulla voi olla myös fyysisiä seurauksia.

– Joku pyöräilijä voi loukata esimerkiksi päänsä pahasti, jos hän kaatuu klovnin hypätessä jostain pyörän eteen. Ajattelemattomalla toiminnalla voi olla kovat seuraukset, se minua eniten huolestuttaa.

Pikkarainen muistuttaa, että tahallaan pelottelu voi täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit.

– Jos joku oikein pelästyy siitä, ja kokee oman hengen ja terveyden olevan vaarassa, voivat laittoman uhkauksen tunnusmerkit toteutua.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Media.

”Hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli ristiriitaisia viestejä” – tutkija moittii jälkipyykkiä Turun iskussa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Turun kauppatori täyttyi muistokynttilöistä ja kukista puukotusiskun jälkeen.

Rauhallinen kriisiviestintä ei onnistunut viranomaisilta ja päättäjiltä Turun puukotusiskun jälkeen, arvioi Helsingin yliopiston kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala. Hän puhui Terrorismiin liittyvät pelot ja niiden hallinta -seminaarissa Helsingin yliopistolla.

– Jopa hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli keskenään ristiriitaisia viestejä, kun vaadittiin nopeita lainsäädäntömuutoksia, Hakala sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa esimerkiksi poliisin partioiden varustaminen konepistooleilla voi myös lietsoa pelkoa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää miettiä, mikä viesti milläkin toiminnalla halutaan lähettää ja kenelle. Kun halutaan lähettää potentiaalisille terroristeille viesti siitä, että varustautumista lisätään, samalla tullaan lisänneeksi kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Hakala kertoi.

Tilaisuudessa puhuneen terrorismitutkija Leena Malkin mukaan terrori-iskut aiheuttavat aina painetta näyttäville toimille. Hänen mukaansa terroriteolle ominaista on myös se, että iskun jälkeen uhan alla elämisestä tulee uusi normaali.

Esimerkiksi Lontoon vuoden 2005 iskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelko oli läsnä vielä useita kuukausia iskun jälkeen ja ihmiset muuttivat käyttäytymistään.

– Isku aiheuttaa pelkoa uusista iskuista, ja tyypillisesti jopa kauaskantoisia ja radikaaleja toimenpiteitä ollaan valmiita hyväksymään, Malkki sanoi.

Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi.

Hakalan mukaan nykyisessä mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä kaikkialla, symbolisilla viesteillä on korostunut merkitys. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että viestintää ovat kaikki viranomaisten toimet, eivät vain harkitut julkilausumat ja tiedotustilaisuudet.

– Seurausten hallinta on myös iskun vaikutusten minimoimista, mitä paniikinomainen toiminta ei palvele, Hakala sanoi.

Malkin mukaan iskun herättämä pelko toimii välineenä terrorismin tavoitteille, psykologiselle vaikuttamiselle, huomiolle ja yhteiskuntien horjuttamiselle.

– Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi iskun jälkeen. Terrorismi koetaan arvaamattomana, jolta suojautuminen on vaikeaa, Malkki sanoi.

Vaikka pelko on normaalia, Malkki muistuttaa että siitä voi tulla myös ongelma, jos pelko kasvaa sellaisiin mittoihin, että se alkaa tuottaa haitallisia reaktioita.

– Esimerkiksi kaksoistorneihin Yhdysvalloissa vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneen sijaan autolla, mikä taas aiheutti liikenneonnettomuuksien lisääntymistä.

Hakala muistuttaakin, että viranomaisten ja päättäjien tulisi varautua vastaaviin tilanteisiin ja miettiä, miten kriisiviestintä hoidetaan siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän häiriöitä yhteiskunnalle.

Miina Sillanpäälle haetaan pysyvää liputuspäivää: ”Soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi”

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Miina Sillanpään elämäntyötä juhlittiin näyttelyllä eduskunnan kirjastossa viime helmikuussa. Avajaisissa olivat muun muassa (vasemmalta) Miina Sillanpään seurasta Kirsti Rissanen, presidentti Tarja Halonen, piispa Irja Askola ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

Miina Sillanpään seura hakee Suomen ensimmäiselle naisministerille Miina Sillanpäälle (sd.) vakituista liputuspäivää. Hänen ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin ensimmäisen kerran viime vuonna lokakuun 1. päivänä kertaluonteisesti.

Liputus liittyi Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Liputusta suositellaan myös tänä vuonna.

Miina Sillanpään seuran hakemusta pysyvästä liputuspäivästä tukee lähes 40 tahoa, muun muassa kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia.

Hakemuksessa korostetaan, että juuri 1.10.1906 tulivat Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille, täydet poliittiset oikeudet.

Miina Sillanpäällä oli seuran mukaan tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Hän oli muun muassa Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään seuran mielestä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi olisi hyvä ajankohta korostaa hänen työtään lasten ja nuorten turvallisen elämän, tasa-arvon, vanhustyön ja kuluttajaliikkeen puolesta.

– Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi. Hän oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Ensikotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla, hakemuksessa perustellaan.

Miina Sillanpään seura järjestää torstaina avoimen seminaarin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja elinvoimasta tulevaisuudessa. Puhujina ovat muun muassa sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääjohtaja Reijo Karhinen.

Poliisi: Eduskuntatalon edessä itseään puukottaneet olivat turvapaikanhakijoita

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Poliiseja ja ambulanssi eduskunnan edustalla Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017. Helsingin poliisi oli saanut hälytyksen puukotuksesta.

Eduskuntatalon portailla itseään perjantaina puukottaneet miehet olivat turvapaikanhakijoita, vahvistaa tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth Helsingin poliisista. Hänen mukaansa teon motiivi liittyy turvapaikkaprosessiin.

Miehet ovat syntyneet vuosina 1995 ja 1998.

Tapauksesta on ilmoitettu Maahanmuuttovirastolle, jonka kanssa tilannetta selvitellään. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro miesten kansallisuuksia.

Miehet pääsivät sairaalasta lauantaina, joten he eivät loukkaantuneet kovin vakavasti.

AVAINSANAT