Hollande teki muutoksia hallitukseen – Ranskan ulkoministeriksi ex-pääministeri

Kuva: Lehtikuva
Presidentti Francois Hollande teki muutoksia hallitukseen.

Ranskan ulkoministeriksi nimitettiin torstaina Jean-Marc Ayrault. 66-vuotias Ayrault on Ranskan entinen pääministeri.

Sujuvaa saksaa puhuvan Ayraultin toivotaan vahvistavan Ranskan ja Saksan suhteita, ja myös Ranskan etujen ajoa Euroopan unionissa.

Presidentti Francois Hollande teki myös muita muutoksia hallitukseen. Asuntoministerin virkaan nimitettiin vihreiden Emmanuelle Cosse.

Ministerimuutoksia pidetään Hollanden keinona piristää suosiotaan ennen ensi vuoden presidentinvaaleja.

Hollanden kannatus on ollut alamaissa, ja hän on Ranskan epäsuosituimpia presidenttejä. Ministerimuutosten arvioidaan olevan hänen keinonsa hankkia kannatusta etenkin punavihreältä laidalta.

LM: Ex-ministeri: “Sain myönteisiä terveisiä Moskovasta”

Kuva: Lehtikuva

Vuoden 2007 kohua herättänyt “Venäjä, Venäjä, Venäjä” -puhe toi myönteistä palautetta Moskovasta, silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) sanoo Lännen Medialle. Hänen mukaansa Venäjältä ei tullut puheesta mitään kritiikkiä.

– Sain myönteisiä terveisiä Moskovasta. Heitähän olisi loukannut, jos olisin vähätellyt heitä. Totesin venäläisten palaavan voimapolitiikkaan. Hehän olivat siitä ylpeitä, Häkämies sanoo.

Häkämies piti syyskuussa 2007 Washingtonissa puheen, jossa hän sanoi, että Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Varsinkin oppositiopuolue SDP kritisoi eduskunnassa Häkämiehen puhetta.

Keskustelua aiheesta

Espoon demareilla koossa jo 77 kunnallisvaaliehdokasta – “Lista saadaan täyteen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
guzeninaflander
Maria Guzeninasta povataan jälleen Espoon demareiden ääniharavaa.

Espoon sosialidemokraatit kokoontuivat lauantaina 17.9 vaalistarttiin. Työväen Akatemiassa julkaistiin  77 henkilön lista ensimmäisistä Espoon Demareiden ehdokkaista kunnallisvaaleissa 2017.

—  Tämä on vasta alkusoittoa. Tulemme vaaleihin täydellä tarmolla ja täydellä 112 ehdokkaan listalla, lupaa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Joni Vainikainen

Listalla on tällä hetkellä 36 nais- ja 39 miesehdokasta kattavasti eri puolilta Espoota. Ehdokkaiden tausta ja ammattirakenne on monipuolinen, aakkosjärjestyksessä asiakkuuspäälliköstä aina ympäristökemistiin. Mukana on niin opiskelijoita kuin eläkeläisiä.

Demareiden ääniharavana useissa vaaleissa toiminut kansanedustaja Maria Guzenina on hänkin listalla. Maria on tyytyväinen vaalityötä starttaaviin ehdokkaisiin.

– Olen ollut aktiivinen hyvien ehdokkaiden etsimisessä. Meillä on poliittisessa päätöksenteossa mukana laaja kirjo eri alojen osaajia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan rakenteita ja haluavat edistää omalla panoksellaan yhteisen Suomen vastuullista rakentamista. Tämä on tärkein syy sille, että meillä on elinvoimainen kansanliike, joka nauttii ihmisten laajaa luottamusta. Elinvoimaisen kansanliikkeeseen kuuluu myös ovien pitäminen auki uusille päättäjille, jotka vahvistavat joukkovoimaamme entisestään. Olen ylpeä kaikista ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistuvista ehdokkaistamme, Guzenina sanoo.

Espoon demareiden valtuustoryhmästä suurin osa asettuu ehdolle myös tulevissa vaaleissa. Nykyisestä valtuustoryhmästä kuusi varsinaista ja kahdeksan varajäsentä on jo täyttänyt ehdokassuostumuslomakkeen. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Hellström pitää tätä hienona näyttönä ryhmän sitoutuneisuudesta.

— Vuonna 2012 valittu demarien valtuustoryhmä on pitänyt muun muassa lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten puolia pian neljä vuotta. Tuloksia on saatu aikaan kovalla työllä ja hyvällä yhteistyöllä muiden vähempiosaisista vastuuta ottaneiden puolueiden kanssa.  Iso kiitos ryhmän puolesta kahdelle aikaisemmalle ryhmänjohtajalle Markku Sistoselle ja Maria Guzeninalle.

Maria Guzeninalla on takana jo kolmet kunnallisvaalit, mutta väsymystä ei ole havaittavissa

— Muistan elävästi ensimmäiset kuntavaalini vuonna 2004. Olen edelleen yhtä innoissani kuntapoliittisesta vaikuttamisesta. Valtuustossa päätetään hyvin konkreettisista, ihmisten hyvinvoinnin ja elämän sujuvuuden kannalta tärkeitä asioita. Kokemuksesta voin sanoa, että uutteralla työllä valtuustossa saa myös tuloksia aikaan, Guzenina sanoo.

 

 

Hallitus pohtii tänään väkivaltaisten äärijärjestöjen kieltämistä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Peli poikki -rasisminvastainen mielenosoitus keräsi 15 000 ihmistä Helsingin Senaatintorille.

Hallitus kokoontuu pohtimaan väkivaltaisten äärijärjestöjen ja niiden tunnusten kieltämistä. Hallituksen periaatepäätöksen jälkeen sisäministeri Paula Risikko (kok.) jatkaisi sen selvittämistä, mitä lainsäädäntöä kieltäminen vaatisi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoi lauantaina, että hallitus linjaa maanantaina tavoitteekseen äärijärjestöjen ja niiden tunnusten kieltämisen. Hänen mukaansa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asiasta samaa mieltä.
– Ongelmaa eli väkivaltaa, vihapuhetta ja rasismia ei voi lailla poistaa olemasta, mutta lainsäädännöllä kieltäminen on vahva signaali yhteiskunnalta, että emme näitä hyväksy, Orpo sanoi lauantaina.

Kiellosta on keskusteltu, koska uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Helsingin Asema-aukiolla reilut kaksi viikkoa sitten pahoinpidelty mies kuoli myöhemmin.

Trump ja täystuho? Kysyimme suomalaisilta talousasiantuntijoilta, mitä öykkäröivän tv-tähden valinta presidentiksi tarkoittaisi

Suomalaiset talousvaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi uhkaisi myös Suomen taloutta. Toisaalta moni vastanneista uskoo, ettei Trump lopulta kykenisi tai haluaisikaan toteuttaa kaikkia kampanjalupauksiaan ja -uhkauksiaa.

Demokraatin kyselyyn vastasi kaikkiaan seitsemän tunnettua talousasiantuntijaa: kuusi pääekonomistia ja erikoistutkija. Lähetimme kyselyn myös Suomen Pankkiin, mutta pankki ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Kysyimme, minkälaisia vaikutuksia presidenttikisan kahden ehdokkaan valinnoilla olisi maailman-, Euroopan ja Suomen talouteen. Kysely tehtiin sähköpostitse 7.9–12.9.

USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi vastauksessaan, että Trumpin voitto kasvattaisi markkinaepävarmuutta.

– Kohentunut riski vaikuttaisi markkinoihin ympäri maailmaa lyhyellä aikavälillä. Brexit-äänestyksen luoma markkinamyllerrys on hyvä esimerkki, ei ihan vastaavasta, mutta kuitenkin samantyyppisestä tilanteesta.

Schaumanin mukaan suurimmat pidemmän aikavälin riskit liittyvät kuitenkin enemmän politiikkaan kuin talouteen. Hänkin epäilee, ettei Trump saa läpi kaikkea, josta hän on kampanjansa aikana puhunut.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo, että Trumpin todellista politiikkalinjaa on äärimmäisen vaikea arvioida, koska esitykset, linjat ja näkemykset ovat muuttuneet populistiehdokkaalle tyypilliseen tapaan vaalikamppailun aikana. Tämä luo epävarmuutta sekä markkinoilla että yrityksissä.

– Protektionismin lisääntyminen olisi myrkkyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pienille avoimille talouksille, kuten Suomelle. Suomen tilannetta vaikeuttaisi vielä entisestään oman valuutan tuoman paineventtiilin puuttuminen tällaisen iskun sattuessa. Suomi on erityisen altis iskuille lisäksi sen vuoksi, että finanssipoliittista pelivaraa on syöty runsaasti finanssikriisin jälkeen, ja ikäsidonnaiset menot ovat lisääntymässä lähivuosina.

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Suomen talous on tällä hetkellä erittäin haavoittuvainen kaikille ulkoisille vientikysyntään vaikuttaville shokeille.

– Huonoimmassa vaihtoehdossa Trumpin politiikka nostaisi USA:n lainakorkoja, jolla olisi heijastusvaikutuksensa globaaliin korkotasoon ja valuuttoihin. Trumpin valinnan voisi olettaa kiihdyttävän USA:n inflaatiota ja nostavan korkotasoa, mikä pitäisi USA:n dollarin vahvana. Tämä valuuttavaikutus olisi Euroopalle myönteinen asia, tosin ainut sellainen.

Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä arvioi, että Trumpin valinta olisi Suomelle huonompi vaihtoehto kuin monelle muulle maalle.

– Ensinnäkin USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät. Toiseksi, Yhdysvaltain alentunut kansainvälinen kauppa muiden maiden kanssa johtaisi osaltaan alentuneeseen kauppaan Suomen ja kolmansien maiden välillä. Suomen talous on kiistatta herkkä kansainvälisiin shokeille.

Valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään.

Synkimpiä madonlukuja kuuluu Nordean ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tunnetaan suorasanaisuudestaan. Hänen mukaansa ”maailma menee sekaisin”, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja.

– Silloin alkaa kauppasota ja Yhdysvaltojen inflaatio pomppaa samalla, kun julkisen talouden kestävyys menee kuralle.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio on vakavana. Hän väläyttää ”totaalikaaosta maailmantaloudessa”. Silti myös hän sanoo olevansa varma, että Trumpin ministereiksi ja neuvonantajiksi päätyisi tätä järkevämpiä ja maltillisempia henkilöitä.

– Suomelle suuria riskejä olisivat todennäköisimmin maailmankaupan entistäkin heikompi kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunnan vesittyminen. Ensin mainittu vaikutus näkyisi melko nopeasti viennin ja työllisyyden heikkenemisenä.

Toimihenkilökeskusjärjestön pääekonomisti Ralf Sund korostaa kuitenkin, että valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään. Toisin sanoen kampanjointia on kampanjointia.

– Trump joutuu kuitenkin noudattamaan keskeisiä vaalilupauksiaan johonkin mittaan, ja se merkitsee maailmankaupan hidastumista ja esimerkiksi TTIP-vapaakauppasopimuksen romuttamista.

Hänkin pitää Trumpin valinnan vaikutusta etumerkiltään varmasti negatiivisena, Suomeen erityisesti.

– Tätä vaikutusta vahvistaa tietysti se, että taloudellisesti on menetetty vuosikymmen. Suomi on tämänkin vuoksi verrokkimaita haavoittuvampi.

TÄTÄ KYSYIMME

1) Minkälaisia välittömiä ja/tai pitkäaikaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla voisi olla nykytiedon valossa maailman­talou­teen? Uhkakuvat tai mahdollisuudet?
2) Entä minkälaisia seuraamuksia tai riskejä tällä olisi Suomeen? Onko pitkää taantumaa elänyt Suomi erityisen haavoittuva odottamattomille vaikutuksille?
3) Minkälaisia vaikutuksia Hillary Clintonin valinnalla olisi maailman- ja Suomen talouteen Jatkaako Yhdysvallat tässä ta­pauksessa nykyisen presidentin Barack Obaman linjoilla?

Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto ei horjuttaisi kehyksiä samalla tavalla yhdenkään talousasiantuntijan mielestä.

– Hän on konsensushakuinen ja varsin pragmaattinen poliitikko, ja valinnalla ei olisi juurikaan vaikutuksia Suomen talouteen, arvioi Suomen Yrittäjien Mika Kuis­manen.

Nordean Aki Kangasharjun mukaan Clintonin valinta olisi ”non-event”, eräänlainen antikliimaksi, jolloin talous jatkaisi nykyrataansa.

– Clinton todennäköisesti jatkaisi likimain Barack Obaman linjoilla, tiivistää Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus.

Handelsbankenin Tiina Helenius huomauttaa kuitenkin, että Clintoninkin suhde globalisaatioon ja kauppasopimuksiin on muuttunut vaalikamppailun aikana kriittisemmäksi, ehkä vastauksena Bernie Sandersin kannattajien globalisaatiokritiikkiin.

Saman on havainnut Palkansaajien Heikki Taimio.

– Vastoin Obaman kantaa Clinton on asettunut vastustamaan investointisuojan sisältävää TTIP-sopimusta, mikä merkitsisi sen lopullista kaatumista ja olisi myönteistä Suomen kannalta. Muuten hän on vapaakaupan kannalla eikä muodostaisi uhkaa Suomen ulkomaankaupalle.

Keskustelua aiheesta

“Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaati tänään blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan. Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Väyrysen mukaan nyt näyttää siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa Väyryselle omassa blogissaan.

— Väyrynen horisee. Suomessa ei ole ulko- ja  turvallisuuspoliittista salaliittoa. Punamultamiehet ovat laajemminkin nähneet pikku-ukkoja.

Soinin mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Ulkoministeri sanoo, että linja käy ilmi turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on eduskunnassa käsittelyssä.

— Suomessa näyttää olevan laajaa turhautumista vanhemmissa valtiomiehissä. Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.