Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Hölmöläisen peiton jatkamiset ei ole mikään ratkaisu” – Teollisuusliitto karsastaa “veroporkkanoita”

Teollisuusliiton valtuusto on parhaillaan koolla Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Kilpailukykysopimukseen liittyvien 24 lisätyötunnin poisto näyttää muodostuvan hankalimmaksi rastiksi, kun Teollisuusliitto neuvottelee ensimmäistä kertaa 33 työehtosopimuksen sisällöstä syksystä lähtien. Näin arvioi liiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Marja Luumi

Demokraatti

Urakkaa ei helpota yhtään sekään, että vanha Metalliliitto vuonna 2016 kikystä sopiessaan laati allekirjoituspöytäkirjan, jossa oli mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen. Se tapahtui lokakuussa viidellä sopimusalalla. Lisätyön pitäisi päättyä vuoden lopussa yli 100 000 työntekijältä.

Tästä nousi suuri häly työnantajaleirissä.

– Teknologiateollisuudelle tämä näyttää olevan kohtuullisen vaikea pala. He tiesivät etukäteen, että sopimus on meille määräaikainen kolme vuotta. Sen ei olisi pitänyt tulla isännille yllätyksenä, Aalto hymähtää.

Teollisuusliiton keskeinen tavoite syksyllä alkavalla liittokierroksella on hänen mukaansa 24 tunnin lisätyöajan poisto.

– Lisätunnit on saatava poistetuksi myös niiltä aloilta, missä ne ovat sopimuksen sisällä.

“Työnantajapuoli on tehnyt myös tiukat linjaukset.”

Lisää aiheesta

Aalto on seurannut, mihin näitä 24 tuntia on käytetty Teollisuusliiton työpaikoissa. Joissain ne on otettu “pekkasista” pois. Joissakin lisätunteja ole otettu käyttöön ollenkaan. Tietyissä työpaikoissa niitä on käytetty koulutukseen tai henkilökunnan hyvinvoinnin edistämiseen.

– Jotkut ovat ottaneet yhteyttä, ettei kikystä saa luopua missään nimessä, koska heiltä lähtee kolme kylpyläpäivää, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen heittää.

Teknologiateollisuudessa on laskettu hintaa kiky-päivien vaikutuksesta palkkoihin. Työnantajaliiton mukaan se on 1,4 prosenttia.

– Jos ajatellaan leikkisästi, että palkankorotukset olisivat vaikkapa kahden prosentin luokkaa, siitä pitää vääntää ensin tuo 1,4 prosenttia pois, niin maksettavaksi jää 0,6 prosenttia. Tällaisella ajatuksella kikkaillaan, Aalto huomauttaa.

Ilmassa on jo ollut uhkauksia “kiky II:sta”, jos lisätyötunnit päätyvät historiaan.

– Näyttää siltä, että työnantajapuoli on tehnyt myös tiukat linjaukset. Arvioin, että työehtosopimukseen haetaan muita muutoksia, joilla pienennettäisiin vastaava määrä kustannuksia, Aalto arvioi.

Lehtonen epäilee, että työnantajan asenteessa korostuu ideologia.

– Kilpailukykysopimuksen 24 lisätyötuntia oli niin historiallinen juttu, että he haluavat pitää siitä kiinni konstilla millä tahansa.

“Mitä toimia se vaatii, se jää nähtäväksi.”

Aalto ei avaa vielä sitä, mitä on mahdollisesti luvassa, jos neuvottelukierroksella ei lisätyötunneista päästä eroon.

– Meidän tavoitteemme on, että ne lähtevät kaikilta meidän sopimusaloiltamme. Mitä toimia se vaatii, se jää nähtäväksi. Tietysti toivomme, että saamme sen hoidetuksi nätisti neuvotteluissa.

Lehtonen näkee työnantajan toiminnassa ristiriitaisuutta.

– Eteläranta päästi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n, Rakennusliiton, Suomen elintarviketyöläisten liiton ja muutaman muun 24 tunnin lisätyön ulkopuolelle kokonaan.

– Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, etteivät lisätyötunnit näytä olevan kaikilla aloilla niin tärkeitä asioita – tuskin siis meidänkään aloillamme, Aalto huomauttaa.

Teollisuusliiton johtokaksikko arvioi, että neuvottelukierroksella pöydälle noussevat työajan ja palkkaratkaisun lisäksi muun muassa luottamusmiehen oikeus tiedonsaantiin, kun työnantaja haluaa lisätä edelleen paikallista sopimista.

“Meidän laskelmamme pohjautuvat palkanmaksuvaraan.”

Aalto painottaa, että tulevan hallituksen mahdollisilla “veroporkkanoilla” ei ole vaikutusta siihen, mitä Teollisuusliitto liittokierrokselta hakee.

– Me emme kyllä rakenna tes- tai palkankorotustavoitteitamme sen pohjalle, mitä kulloinkin hallitus lupaa veroporkkanaksi. Meidän laskelmamme pohjautuvat palkanmaksuvaraan.

Hänen mukaansa palkankorotusten kompensointi veronalennuksilla ei yleensä johda mihinkään positiiviseen.

– Jos tuloveroa alennettaisiin tavalla tai toisella, se johtaisi siihen, että jotain muuta veroa nostetaan. Hölmöläisen peiton jatkamiset ei ole mikään ratkaisu.

Työllisyysrahasto arvioi äskettäin, että työttömyysvakuutusmaksua voitaisiin alentaa. Aalto arvioi, että se voisi antaa hallituksen pöytään liikkumatilaa.

– Mutta meidän kannaltamme sillä ei olisi vaikutusta palkankorotustavoitteisiin, hän painottaa.

Äänekkäimmät terveiset Teollisuusliiton johtokaksikolta hallitusneuvotteluihin liittyvät aivan muuhun.

– Älkää tehkö päätöksiä, jotka vaikuttavat kielteisesti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn.

Aaltoa on ihmetyttänyt myös se, mikä on Etelärannan työnantajien suurin huolenaihe hallitusohjelmaneuvotteluissa.

– Se on laittomat lakot tai poliittiset mielenilmaukset, joita pitäisi rajoittaa. Kuinkas paljon näitä oikeasti on ollut? Kuinka iso joukko niihin osallistui, ja kuinka monta päivää paloi, Teollisuusliiton puheenjohtaja kysyy retorisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE