”Hölynpölyä” – Medvedev kuittasi väitteet rajan tahallisesta vuotamisesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Rajaan liittyvät kysymykset nousivat pääosaan pääministerien Juha Sipilä ja Dmitri Medvedevin tapaamisessa.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kiistää epäilyt, että turvapaikanhakijoiden tulo Venäjältä Suomeen olisi Venäjän politiikkaa.

– Tällaiset väitteet ovat ihan hölynpölyä, sanoi Medvedev.

Venäjän ja Suomen rajan vuotamisesta kysyttiin Medvedeviltä lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin hänen ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaamisen päätteeksi.

– Jos puhumme niistä henkilöistä, jotka tulevat Venäjän puolelta Suomeen emmekä voi estää heitä matkustamasta, niin sellaisia pakolaisia on korkeintaan tuhat. Teidän länsirajanne kautta on saapunut yli 30 000 pakolaista. Ongelman syyt ovat niissä tapahtumissa, jotka ovat meneillään Lähi-idässä, sanoi Medvedev.

Sekä Sipilä että Medvedev vakuuttivat, että rajaan liittyviin kysymyksiin kiinnitetään huomiota. Ne olivat yksi tämänpäiväisen tapaamisen keskustelunaiheista.

– Totesimme, että yhteistyömme rajalla on toiminut vuosikymmeniä erittäin hyvin, sanoi Sipilä.

Teidän länsirajanne kautta on saapunut yli 30 000 pakolaista.

– Laittoman maahantulon kanavan sulkeminen on kummankin maan etujen mukaista. Yhteistoiminnalla voimme estää erilaisten ongelmien ja uhkien aiheutumisen kummankin maan sisäiselle turvallisuudelle, sanoi Sipilä.

Pääministerit aikovat keskustella rajakysymyksistä vielä puhelimitse ensi viikolla.

Sipilä ja Medvedev keskustelivat tapaamisessaan myös Suomen ja Venäjän taloudellisista suhteista. Venäjä on Suomelle edelleen tärkeä kauppakumppani, vaikka maiden välinen kauppavaihto onkin laskenut voimakkaasti.

Esillä oli myös Syyrian ja Ukrainan tilanne. Sipilä totesi Suomen olevan täysin sitoutunut EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan, siis myös Ukrainan tilanteesta johtuviin pakotteisiin.

Medvedev ja Sipilä tapasivat nyt ensimmäisen kerran. Sipilä kutsui Medvedevin vastavierailulle Suomeen. Edellisen kerran Suomen ja Venäjän pääministerit tapasivat lokakuussa 2013.

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Kuva: Lehtikuva
Kim Jong-nam pystyi hyökkäyksen jälkeen puhumaan virkailijoille Kuala Lumpurin lentokentällä.

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.