HS: Aseistettuja varusmiehiä ja reserviläisiä rajalle?

Kuva: Kari Hulkko

Hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä on alettu pohtia aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten käyttöä rajavartioiden apuna, kertoo Helsingin Sanomat.

Taustalla on huoli itärajan kautta Suomeen saapuvista pakolaisista. Lehden tietojen mukaan asiasta on toistaiseksi vasta keskusteltu. Mahdollisten lainmuutosten valmistelu kuuluu sisäministeriölle.

Toimenpide edellyttää lainmuutoksia, sillä nykylain mukaan Puolustusvoimat ei voi antaa aseellista apua Rajavartiolaitokselle rauhan aikana.

Uhkana on, että itärajaa vartioivat rajavartijat ja poliisivoimat eivät riitä, jos turvapaikanhakijoita alkaa tulla koko rajan pituudelta.

– Lainsäädännön muutos tarvitaan. Lainsäädäntömme ei ole tämän hetken mahdollisten tilanteiden tasalla, sanoo virkamieslähde HS:lle.

Maahanmuuttoryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeri Petteri Orpo (kok.). Ryhmään kuuluvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Valtiosihteerit toimivat tarvittaessa heidän sijaisinaan.

Ministeriryhmän jäseninä ovat myös Anu Vehviläinen (kesk.), Juha Rehula (kesk.), Olli Rehn (kesk.), Hanna Mäntylä (ps.), Jari Lindström (ps.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Keskustelua aiheesta

LM: Asema-aukion uusnatsilla yhteys vihajulkaisu Magneettimediaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta epäilty uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen on Magneettimedia-verkkojulkaisun taustalla, uutisoi Lännen Media lauantaina.

Magneettimedia-julkaisu tunnetaan äärioikeistolaisista ja juutalaisvastaisista kirjoituksistaan.

Lännen Media kertoo, että Magneettimedia ilmoittaa julkaisijakseen Pohjoinen perinne ry:n.

Yhdistystä hallinnoi Suomen vastarintaliike, ja Torniainen on sen puheenjohtaja. Lännen Media sai tiedon kytköksestä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä.

Lännen Median haastatteleman äärioikeistotutkija Tommi Kotosen mukaan puheenjohtajuus vahvistaa, miten keskeinen Vastarintaliikkeen toimija Torniainen on, eikä hän ole vain rivikatuaktiivi.

Tuhannet marssivat rasismia vastaan — vastamielenosoituksista kaksi poliisin talteen

Kuva: Lehtikuva

Eri puolilla Suomea on vastustettu tänään rasismia mielenosoituksissa. Helsingin puoliltapäivin alkaneeseen Peli poikki -mielenosoitukseen oli alkuvaiheesa saapunut poliisin arvion mukaan yli 6 000 ihmistä.

Järjestäjien mukaan mielenosoituksessa halutaan rikkoa hiljaisuus, joka mahdollistaa rasismin sekä äärioikeiston kasvun ja toiminnan. Rasisminvastaisia mielenosoituksia  järjestettiin myös ainakin Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Helsingissä vastamielenosoitus, “suomalaisvastaista rasismia” vastustava protesti keräsi Kansalaistorin liepeille joitakin kymmeniä ihmisiä. Myös Rajat kiinni -liikkeen oli tarkoitus järjestää vastamielenosoitus Kolmen Sepän patsaalla, mutta poliisi kertoi estäneensä tämän rauhallisin keinoin. Syynä oli yhteenoton riski Peli poikki -mielenosoittajien kanssa.

Rajat kiinni -mielenosoitus siirtyi lopulta muutamien mielenosoittajien voimin Narinkkatorille.

Poliisi otti näissä vastamielenosoituksissa kiinni kaksi ihmistä. Toinen kiinniotoista tehtiin Kolmen Sepän patsaalla, toinen Kansalaistorin reunamilla.

Poliisin mukaan kiinni otetut eivät totelleet poliisin antamaa poistumiskäskyä ja heidät otettiin kiinni rikokselta ja häiriöltä suojaamiseksi. Kiinniotoissa ei poliisin mukaan tarvittu voimakeinoja.

Sipilä Ylelle: Hallitus muuttaa äärijärjestölakeja

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistui Kuopion Emme suostu pelkäämään -mielenosoitukseen. Hän kertoi tapahtumassa Ylelle, että hallitus muuttaa äärijärjestöjä koskevia käytäntöjä ja lakeja. Sipilän mukaan päätöksiä on luvassa ja niistä kerrotaan maanantai-iltana.

Sipilän mukaan asiaa on selvitetty sisäministeri Paula Risikon (kok.) johdolla viikon verran. Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen kieltämistä alettiin vaatia jyrkemmin sen jälkeen, kun liikkeen mielenilmauksessa Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneen epäillyn pahoinpitelyn uhri kuoli.

Tapauksen takia on vangittu todennäköisin syin pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäiltynä Vastarintaliikkeen aktiivi.

Helsingin rasisminvastaisessa tapahtumassa puhui presidentti Tarja Halonen.

SDP:stä tapahtumaan Helsingissä osallistui muun muassa puolueen varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Puheenjohtaja Antti Rinne oli estynyt ulkomaantyömatkan vuoksi, mutta hän lähetti tapahtumaan osallistuville videoidun tervehdyksen. Useita sd-kansanedustajia oli mukana eri kaupungeissa.

Pääkaupungin mielenilmaukseen saapuivat myös kokoomuslaiset valtiovarainministeri Petteri Orpo, sisäministeri Paula Risikko sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson osallistuivat. Tapahtumassa oli mukana myös useita järjestöjä.

Ei autolla pääkaupungin keskustaan

Helsingissä järjesttiin tänään alkuiltapäivästä myös sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustava Aito avioliitto -mielenosoitus sekä hieman myöhemmin pohjoissyyrialaisen Rojavan autonomiaa puolustava Näpit irti Rojavasta -mielenosoitus.

Helsingin poliisista ei kommentoitu, paljonko poliiseja on kaupungilla paikalla seuraamassa mielenosoituksia, mutta poliisi aikoi olla läsnä keskustassa näkyvästi.

Poliisi kehotti välttämään autolla liikkumista Helsingin keskustassa iltapäivällä.

Juttua on muokattu SDP:n osallistujien ja aikamuotojen osalta klo 19.25.

Keskustelua aiheesta

D-Studio: Mitä väkivaltaisille uusnatseille pitäisi tehdä? Vihasivustoja vastaan kamppaillut Hanna Huumonen vastaa

Uusnatsien tilaisuudessa Helsingin Asema-aukiolla pahoinpideltiin kaksi viikkoa sitten mies, joka kuoli viikkoa myöhemmin.

Suomen vastarintaliikkeeseen kuuluvaa miestä epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Tapaus on herättänyt keskustelua poliittisen väkivallan noususta ja tarpeesta kieltää äärijärjestöt ja niiden tunnusten käyttö.

D-Studio pohtii aihetta Sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtajana tutuksi tulleen Hanna Huumosen kanssa, joka tunnetaan myös kampanjastaan verkossa ilmestyviä vihasivustoja vastaan. Huumonen siirtyy SDP:n europarlamentaarikon Liisa Jaakonsaaren avustajaksi Brysseliin ensi kuussa.

Pitäisikö Suomen vastarintaliike kieltää? Mikä on Sipilän hallituksen vastuu? Ovatko perussuomalaiset tehneet selväksi, miten se suhtautuu äärioikeiston toimintaan?

D-Studio on Demokraatin poliittinen keskusteluohjelma verkossa.

Demokraatin kysely: TE-toimistojen johtajat kertovat, mitä mieltä ovat työttömien pakkohaastatteluista

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus tihentää työttömien määräaikaishaastatteluja. Ne tehtäisiin poikkeuksetta kolmen kuukauden välein. Demokraatti kysyi TE-toimistojen johtajilta, miten työvoimapalvelujen tehostamisesta selvitään.

Huolta johtajissa herättää etenkin työntekijöiden vähyys mutta myös uudistuksen kiire, joka heijastuu vastauksissa monenlaisina epävarmuustekijöinä. Esimerkiksi Ruotsin työvoimatoimistoissa ahertaa kuusinkertainen määrä työntekijä Suomeen verrattuna.

Jatkossa velvoittavan työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan hallituksen mukaan tehostetusti. Rikkomuksista säädetyt sanktiot
työttömille toimeenpannaan täysimääräisinä. Julkisuudessa onkin alettu puhua jo pakkohaastatteluista.

Maassamme on 15 TE-toimistoa. Peräti 10 toimiston johtajista vastasi Demokraatin kyselyyn.

– Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä kaikkien hakijoiden säännöllisiin 3 kuukauden välein tehtäviin haastatteluihin, Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari toteaa.

Samankaltainen tilanne on esimerkiksi Etelä-Savossa TE-toimiston johtajan Sirkka Rytkösen mukaan. Hän kertoo, henkilöstövähennysten olleen suuria ja samalla taantuma työntää paljon asiakkaita TE-palveluihin.

Tarvitsemme ehdottomasti lisäresursointia suoriutuaksemme.

Hallituksen uudistuksen toimeenpano aiotaan tehdä tarvittaessa tulosperusteisena ostopalveluna. Se on jo vahvistettukin, että 17 miljoonan euron lisärahasta suurin osa päätyy yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille.

Tuohimaa-Karin mukaan ostopalveluiden lisäys kasvattaa huomattavasti viranomaistehtäviä, johon nykyisetkään resurssit eivät riitä.

Palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kertoo, että toimistolla on ollut aika ajoin viivettä nykyistenkin haastattelujen toteutuksessa.

– Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto tulee ehdottomasti tarvitsemaan lisäresursointia tehtävästä suoriutuakseen.

Juntusen mukaan ostopalvelut ovat tarpeenmukaisia, mutta nykyisellä TE-toimiston henkilöstömäärällä näin olennaista palveluprosessin muutosta ei ole mahdollista toteuttaa. Viranomaistyön ja ostopalveluna tuotettavan tytön rajanvedon olisi oltava selkeä.

Juntunen huomauttaa myös, että muutoksesta seurannevat lakimuutokset vaativat oman aikansa.

– Vuoden 2017 alku on jo lähellä.

Ei oltais hengissä ilman.

Hallitus on siirtymässä työvoimapalveluissa monituottajamalliin vuonna 2019. Yksityisten toimijoiden roolia laajentamalla se luo pohjan maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki toteaa, että kolme ja puoli vuotta on ajettu sisään monikanavaista palvelua sekä omatoimisuuteen ja luottamukseen perustuvaa työnhakua. Myös digipalvelu on nousussa.

Erityisesti Vaasan seudulla työttömyys on kasvanut. Samaan aikaan TE-toimiston henkilökuntaa on vähennetty kolmanneksella.

– Ei oltais hengissä ilman näitä monikanavaratkaisuja, Riihimäki painottaa.

Nykyisillä työttömien työnhakijoiden määrillä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus tekisi 50 000–60 000 määräaikaishaastattelua ensi vuonna. Se ei ole RIihimäen mukaan mahdollista.

Tulosperusteisten ostopalvelujen hankinta palvelujen täydentäjänä on hänestä ok jossain määrin. Tosin hän näkee vaaraksi sen, että ostopalvelujen hankinta keskittyy isoille valtakunnallisille toimijoille.

– Palveluntuottajien pitää myös tuntea koko meidän palvelurepertuaarimme, että niiden kysymysten kanssa ei edelleen ohjata meille uudelleen. Kukas perehdyttääkään sitten?, Riihimäki kyselee.

Suuria lisäselvittelyjä vaatii hänen mukaansa myös se, kuinka viranomaistehtäviin kuuluvat asiat pystytään hoitamaan järkevästi.

– Lakiin kirjattuja velvoitepykäliä ja niiden seurantaa ei voi yksityistää – ainakaan vielä. Asiakasrekisterimme käyttö ei tietosuojasyistä ole mahdollista palveluntuottajille, Riihimäki jatkaa.

Yllättävä kuvio!

Eniten häntä harmittaa uudistuksen tiukka aikataulu ja hosuminen.

Myös se hämmentää, että hänen mukaansa 17 miljoonan lisämääräraha on tulossa TE-palveluiden toimintamenomomentille. Siltä maksetaan esimerkiksi henkilöstön palkat ja tilat. Tähän mennessä momentin rahoja ei ole käytetty ostopalveluihin.

– Yllättävä kuvio! Vaikka ostopalvelujen toteuttaminen saadaan (saadaanko?) järkevällä tavalla mietityksi, ehdottomasti tarvitsemme palkkarahaa oman henkilöstömme lisäämiseen, vähintäänkin nuo viranomaistehtävät ja kirjaukset, Riihimäki muotoilee.

Myöskään Pohjois-Karjalan TE-toimiston johtaja Riitta Oikarinen ei pidä “haastattelujen tekemistä kaikille työttömille  haastattelujen vuoksi” kolmen kuukauden välein järkevänä.

Hän vaatii asiakkaan palvelutarpeen ja monikanavaisten palveluvälineiden ja -mallien hyödyntämistä 100 %:sti ja sähköisen palvelun kehittämistä.

Jos Oikarinen saisi päättää, hän käyttäisi 17 miljoonan lisämäärärahasta 50 prosenttia suoraan lisäresursseihin TE-toimistoihin korvaamaan aiempien vuosien eläkepoistumaa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan TE-toimiston henkilöstöresurssit ovat lähinnä eläköitymisen vuoksi vähentyneet 2010–2014 yli 30 % ja vähenevät vuoden 2018 loppuun mennessä vielä 20 %.

30 % lisämäärärahasta Oikarinen ohjaisi sähköisen palvelualustan kehittämiseen ja vain 20 % ostopalveluihin tulosperusteisesti.

Tarvitaan rohkeita kokeiluja.

Niin ikään haastattelujen kanssa jo paraikaa vallitsevien kriteerien kanssa kipuilevasta Pohjois-Savon TE-toimistosta vaaditaan uuden teknologian ja uusien palvelumallien kehittämistä edelleen. Johtaja Soile Lahti mainitsee muun muassa etähaastattelut ja mobiilipalvelut.

Hänen mukaansa ostopalvelut voivat täydentää julkisia työllisyyspalveluita siellä, missä on toimivat markkinat.

Lahti käyttäisi 17 miljoonan lisämääräahan räätälöityyn kombinaatioon ostopalveluita, jotka kilpailutetaan huolellisesti ja palvelukokonaisuus harkiten.  Osin hän lisäisi julkisen TE-palveluiden tuotannon resursseja sekä sähköisten haastatteluiden ja mobiiliteknologiapalveluiden kehittämistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Hän olisi myös halukas tukemaan rohkeita kokeiluja, jotka toisivat uusia tapoja tuottaa vaikuttavia TE-palveluja.

Satakunnan TE-toimiston johtajan Juhani Sundellin mukaan kolmen kuukauden määräajoin tehtävät haastattelut edellyttäisivät hänen alueellaan vähintäänkin määräaikaishaastattelujen kaksinkertaistamista nykyisestä.

– Jos haastattelujen laatukriteerit asetetaan korkealle, niin silloin se vie myös aikaa enemmän ja ajallisesti puhutaan vielä suuremmasta resursointitarpeesta, Sundell sanoo.

Pelkät haastattelut ei paras lääke työllistymiseen.

Hän muistuttaa, että työ- ja elinkeinohallinto on käyttänyt ostopalveluja työllistymistä edistävien toimien hankinnassa. Näin on tehty esimerkiksi ammatilisessa koulutuksessa, yhteishankintakoulutuksessa, valmennuksissa ja erilaisissa osaamiskartoituksissa.

Yhtä lailla ostopalveluilla on voitu huomioida erilaisia kohderyhmiä. Sundellin mielestä näillä toimilla voidaan olla työllistävää vaikutusta toisin kuin pelkillä haastatteluilla.

– Ilmeisesti myös haastattelujen toteuttaminen ostopalveluina edellyttäisi jo nykyisellään riittämättömien henkilöresurssien enenevää käyttöä hakijatietojen kirjaamistehtäviin TE-toimistojen tietojärjestelmään, mikä puolestaan heikentäisi TE-palvelujen toimivuutta kokonaisuudessaan.

Sundell kohdentaisi kolmen kuukauden välein toteutettavista haastatteluista rahaa myös TE-toimistojen virkailijoiden palkkaamiseen.

Kovin samanlainen on virsi myös Hämeen TE-toimistossa. Pelkästään haastattelemiseen keskittymällä hallituksen esittämistä vaateista voitaisiin selvitä, mutta toimintamalli ei toisi parasta mahdollista hyötyä työllistymiselle.

Johtaja Harri Jokisen mukaan palvelujen hankkimista ulkopuolelta tarvitaan, koska lisämäärärahalla ei tultane palkkaamaan lisähenkilöstöä TE-palveluihin. Hän pyytää miettimään, mihin kohtaan prosessia palvelua hankitaan. Jokisen mukaan haastattelut ovat hankala kohta koska, asiakkaiden henkilötietoja ei voi luovuttaa ulkopuolisille toimijoille.

– Lisämäärärahan käyttö TE-palveluiden henkilöstön vahvistamiseen voisi sinänsä olla yksinkertaisin ja tehokkain tapa toteuttaa haastattelutehtävä, mutta se ei kuitenkaan liene nyt se toteutettava malli, vaan ulkopuolisin hankinnoin valmistaudutaan tuleviin aikoihin.

Toteutettavissa tietyin edellytyksin.

Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari toteaa, että vaikea työmarkkinatilane Pirkanmaalla edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä haastattelujen toteuttamiseksi. Käynnissä onkin ostopalveluna hankittu asiakkaan valinnanvapauden mahdollistava palvelusetelikokeilu.

– Kokeilujen tulokset ovat lupaavia ja asiakkaat ovat olleet palveluun varsin tyytyväisiä. Yksityiset palveluntuottajat ovat kumppaneitamme palveluntuotannossa, Saari sanoo.

Hän uskoo, että hallituksen mallista voi tulla hyvä. Se kuitenkin edellyttää digitalisaation hyödyntämistä, toimivia asiakaslähtöisiä malleja, kumppanuuksia eri toimijoiden kesken sekä byrokratian vähentämistä.

– Pelkkä haastattelu itsessään ei ole tarkoituksenmukainen, sen yhteydessä asiakkaille tulee olla myös tarjottavaa, työtä, koulutusta ja palveluja, Saari jatkaa.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki toteaa, että mikäli 3 kukauden välein tehtävät haastattelut suoritettaisiin TE-toimistojen nykyresurssein, kaikkien asiakkaiden palveluote muuttuu samankaltaiseksi. Syvällistä yksilöllistä tukea tarvitsevien olisi todennäköisesti tarpeen hakea nykyistä tiiviimpää kumppanuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Koska nykyisin avoimena olevat työpaikat ja TE-hallinnon aktivointitoimet eivät riitä kaikille, Säynätmäen mukaan tarvitaan myös uusia työllistymistä edistäviä palveluja sekä hallituksen kaavaileman passiivituen käyttöä aktiivitukena palkkatukena, starttirahana ja liikkuvuusavustuksessa.

Hänen mukaansa myös kokeiltava perustulomalli voisi tuoda osalle asiakkaista mahdollisuuden yhdistää työtuloja ja sosiaaliturvaa toimeentulon turvaamiseksi.

– Hyöty on siis sidoksissa asiakkaalle käytettävissä oleviin vaihtoehtoisiin palveluihin, joita tulee pystyä laajentamaan ja monipuolistamaan nykytilanteeseen verrattuna. Uskon, että tehtävä olisi hoidettavissa edellä kuvatuilla edellytyksillä, Säynätmäki sanoo.

Hän uskoo, että eri toimijoiden roolit voidaan määrittää niin, että ostopalvelut tuovat lisäarvoa työnvälitykseen. Työhallinto ostaa jo nyt merkittävän määrän erilaisia koulutuksia, valmennuksia ja asiantuntija-arvioita yksityiseltä sektorilta.

– Yksityisen sektorin työllistämistoiminta on ollut viime vuosina yksi eniten kasvavista toimialoista, Säynätmäki sanoo.

Tuleeko Eero Heinäluomasta SDP:n pormestariehdokas Helsinkiin? — “Lupaan miettiä, natsaisiko”

Kuva: Kari Hulkko

Ensi kevään kuntavaalien jälkeen uusi kaupunginvaltuusto ottaa vallan myös Helsingissä. Samalla pääkaupungin johtamismalli menee uusiksi.

Nykyisten kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria. Asiasta päätettiin maaliskuussa.

Pormestari valittaneen niin, että puolueet nimeävät ennen vaaleja omat ehdokkaansa pormestariksi. Lopullisen valinnan tekee valtuusto, mutta suurimman puolueen ehdokas on vahvoilla.

Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit esittää piirihallitukselle, että sosialidemokraatit asettaisi pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman.

— Heinäluomalla on kiistattomat näytöt suurten organisaatioiden johtamisesta. Hän valovoimainen persoona, perustelee Mirka Vainikka Demokraatille.

Vainikka korostaa myös Heinäluoman inhimillisyyttä ja hänen panostaan ruohonjuuritason työssä Itä-Helsingissä.

Eduskunnasta perjantaina tavoitettu Heinäluoma kommentoi asiaa Demokraatille tuoreeltaan.

— Pormestarista tulee erittäin tärkeä Helsingin kaupungin tulevien ratkaisujen tekijä. Pidän tärkeänä, että sosialidemokraatit Helsingissä asettaa oman pormestariehdokkaansa. Ehdokkuuden kautta demarit voivat tehdä omia ajatuksiaan tunnetuiksi.

Heinäluoma sanoo arvostavansa sitä, että hänen nimensä on otettu esiin. Oma kanta ei kuitenkaan ole valmis tässä vaiheessa.

— Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia omiin ajatuksiini ja suunnitelmiini. Vielä ei ole vastausta. Tämä ehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen.