Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

HS-kysely: Enemmistö luopuisi palkankorotuksista työpaikkojen lisäämiseksi

Kuva: Jari Soini
palkkaleikkurisoinijari

Suomalaisten enemmistö olisi valmis luopumaan palkankorotuksista vuodeksi, jotta työpaikkoja saataisiin lisää, kertoo Helsingin Sanomien kysely.

Vastaajista 68 prosenttia katsoo, että palkankorotuksista luopuminen on paras tapa alentaa yritysten kustannuksia. Toiseksi eniten kannatusta saivat työajan pidentäminen kolmella päivällä sekä lomarahojen leikkaaminen kolmanneksella kaikilta työssäkäyviltä.

Vain kuusi prosenttia sanoi, ettei mikään heikennys käy.

Laajimmin leikkaukset hyväksyvät yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Eniten niitä vastustavat nuoret ja työväestö. Miehet kannattavat heikennyksiä huomattavasti enemmän kuin naiset.

TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista tässä kuussa.

Keskustelua aiheesta

Kirja: Kekkonen vaikeni terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen

kekkonensepposaves16468

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastava Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.

Tuore kirja: Suomessa suuri hämmennys valtionyhtiöiden ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Suomessa vallitsee suuri hämmennys siitä, miten valtion pörssiyhtiöihin pitäisi suhtautua. Talouspiireissä valtaosa ei pidä yritystoimintaa valtion tehtävänä. Toiset taas tähdentävät, ettei arvokkaasta omaisuudesta pidä missään nimessä luopua. Näkemyserot ovat ideologisia.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että valtio on passiivinen omistaja, joka ei puutu pörssiyritystensä toimintaan. Esimerkiksi valtion omistajaohjaus on patistanut pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia aktiivisempaan otteeseen vasta äskettäin.

uomen johtaviin taloushistorioitsijoihin kuuluva Markku Kuisma käy uudessa kirjassaan Valtion yhtiöt – nousu ja tuho (Siltala 2016) läpi yritysten syntyvaiheita ja kehitystä. Kirjan mukaan valtion yritysten perustaminen ja kehitys sisältää monenlaisia vaiheita, joissa ideologiset periaatteet heittivät häränpyllyä. Kaikkein selvimmin tämä näkyy metsäteollisuusyhtiö Enso Gutzeitin (nykyisin Stora Enso) synnyssä.

Juuri itsenäistynyt Suomen valtio osti enemmistön Gutzeitista lokakuussa 1918. Päätöksen teki niin sanottu pankkiirisenaatti. Senaattia johtaneella Juho Kusti Paasikivellä oli kaksoisrooli, sillä hän oli myös oston kätilöineen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja.

Paasikivi ja kumppanit olivat ideologialtaan tiukkoja yksityisen liike-elämän kannattajia, mutta ideologia sai väistyä käytännön syiden tieltä.

Saksalaisten ja brittien kiinnostus Suomen metsiä ja metsäteollisuutta kohtaan oli torjuttava. Oman lisänsä toi Paasikiven ja muiden suomalaismielisten pyrkimys lyödä kiilaa ruotsinkieliseen suurteollisuuteen, mihin suomenkielinen yksityinen pääoma ei riittänyt.

Kuisma päätyy päätelmissään puolustamaan valtionyhtiöitä. Hän huomauttaa, että valtionyhtiöt kuten Outokumpu, Neste ja Kemira ovat monipuolistaneet Suomen taloutta tavalla, johon yksityinen pääoma ei kyennyt eikä halunnut.

Yhtiöille ominaista on ollut yritysjohdon näkemyksellisyys ja itsenäisyys.

Kuisma myös varoittaa tuhoamasta valtionyrityksiä ohimenevien ideologioiden huumassa.

Yle: Keskustataustainen Nuorisosäätiö jälleen viranomaisten syyniin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskustataustaisesta Nuorisosäätiöstä on alettu viime vuosina tehdä kovan rahan rakennuttajaa, vaikka sen tarkoitus on edistää nuorten edullista asumista, kertoo Yle uutiset laajassa selvityksessään.

Nuorisosäätiö aikoo Ylen mukaan kaksinkertaistaa asuntojensa määrän lähivuosina ja suunnittelee tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

Säätiön varsinainen tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä voittoa vaan tukea nuorten itsenäistymistä sekä tehdä nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yle uutisten mukaan Nuorisosäätiö olisi myös sijoittanut vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.  Säätiötä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ohjeiden mukaan yleishyödyllinen tuen saaja saa sijoittaa varojaan, mutta se pitää tehdä turvallisesti.

Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.

– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo Ylelle.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ara selvittävät nyt Nuorisosäätiön toimintaa. Viranomaisia kiinnostaa myös kiinteistösijoitusyhtiö, joka on käynyt asuntokaupoilla samassa kohteessa Nuorisosäätiön kanssa.

Ylen mukaan sijoitusyhtiön taustalla todellisina vallankäyttäjinä ovat Nuorisosäätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen. Nämä eivät antaneet haastattelua Ylelle.

AVAINSANAT

Akava maan hallitukselle: Lopettakaa korkeakoulutettujen työttömien passivoiminen!

koulutussparf

Akava vaatii tiedotteessaan maan hallitusta lopettamaan korkeakoulutettujen työttömien passivoimisen. Sen mukaan työllisyyden edistämisessä tarvitaan uusia avauksia muun muassa työttömyysetuuksien käytössä. Työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tämä pitäisi järjestön mukaan jo hallituksen ensi vuoden budjetissa.

– Normien purkaminen voitaisiin aloittaa aktiivisten kansalaisten valvonnan vähentämisestä. Korkeakoulutetut tuntevat itse hyvin osaamistarpeensa, ja työttömän tärkein työväline on hänen oma osaamisensa, joten sen kehittäminen työnhaun ohella on työttömälle kaikkein tehokkainta ajankäyttöä, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava katsoo, ettei tarkoituksena ei ole, että työttömyystuella voisi opiskella automaattisesti kokonaan uuden tutkinnon. Korkeakoulutetut haluavat lähtökohtaisesti työllistyä mahdollisimman pian. Samalla he ovat kuitenkin valmiita käyttämään työttömyysaikaa hyväkseen saadakseen työuralle uusia eväitä.

– Korkeakoulutetut ovat käyttäneet runsaasti hyväkseen mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti. Nyt näyttää siltä, että työttömien opiskelua ollaan jopa vaikeuttamassa, eikä tässä ole mitään järkeä tai logiikkaa, ainakaan työllistämisen kannalta, Mielityinen sanoo.

Akava esittää lisäksi, että työttömien työllistämisessä ryhdytään käyttämään nykyistä laajempaa palveluiden tuottajien joukkoa. Järjestön mukaan räätälöityjä työllisyyspalveluita myös yksityisiltä palvelutuottajilta tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän, koska jo yli kolmannes korkeakoulutetuista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.

– Akavan kärkitavoitteiden joukossa on saada työttömyysturvan oheen uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työministeri on asettanut Akavan ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat selvittämään itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämisestä.

AVAINSANAT

Puolukkapulla, hölskytyskurkkuja, karitsanmakkaraa – Tässä Suomen 100-vuotisjuhlien menu

Waving Finnish Flag
Suomi Suomen lippu Helsinki Kauppatori kesä taivas liehua maisema

Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi on suunniteltu nimikkomenu, jota tarjoillaan juhlavuoden 2017 aikana Suomen ulkomaanedustustoissa. Kaikissa ruokalajeissa on mukana Suomen puhdas luonto ja sen antimet villiruoasta viljaan.

Suunnittelussa on huomioitu maamme pitkä ruoka- ja juomakulttuuri ja suomalaiset maut. Menun ovat suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas.

Menu julkistetaan 24.8.2016 suurlähettiläskokouksen yhteydessä MTK:n tarjoamalla lounaalla. Sen valmistavat Suoman ulkomaanedustustojen kokit, jotka ovat viikon ajan kurssilla Helsingissä.

– Juhlamenu on suunniteltu siten, että se voidaan toteuttaa eri kulttuuriympäristöissä ja eri maissa, joissa raaka-aineiden saatavuus voi olla vaihtelevaa, sanoo Arto Rastas.

Suomi 100 -juhlamenu saa ihmiset syömään yhdessä ja vie suomalaista ruoka- ja juomakulttuurisanomaa myös maailmalle.

Suomi 100 -menu sisältää alkupalat, jotka nautitaan siman kera. Alkuruoan lohi on graavattu ja sen jälkeen aromisoitu tervapastilleista valmistetulla emulsiolla. Kalan kera on vihreää perunasalaattia, hölskytyskurkkuja ja punajuurisosetta. Pääruoan raaka-aineina ovat karitsan ulkofilee, kauralla täytetty kaalikääryle sekä männynkerkällä maustettu karitsanmakkara. Tumma maustepippurikastike viimeistelee kokonaisuuden.

MTK ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö, ELO-säätiö ovat jo vuoden ajan koonneet toimijoita yhteen yhteisen Suomi 100 -juhlavuoteen kuuluvan #syödäänyhdessä -hankkeen taakse.

Ulkoministeriö on mukana ja vie ruoka- ja juomakulttuurin sanomaa ruokadiplomatian keinoin eteenpäin

Suomi 100 -menu on ulkoministeriön tiedotteen mukaan helposti muunneltavissa eri tilaisuuksiin. Ruoat voi tarjoilla niin kotioloissa kuin isoissa edustustilaisuuksissakin. Menun ruokalajien valmistuksesta tehdyt opetusvideot sisältävät myös reseptit.

Katso kuvia ruoista tästä

Suomi 100 -menu

  • Suomalaiset suupalat: Riimisuolattua naudanfileetä, tyrnihilloa; Metsäsienisalaattia ruissipsillä; Piparjuurimoussea ja savustettua muikkua, kirjolohenmätiä; Puolukkapulla
  • Tervamarinoitua lohta, tillikurkkuja ja vihreää perunasalaattia
  • Karitsan ulkofileetä, kauralla täytetty kaalikääryle, lammasmakkaraa ja maustepippurikastiketta
  • Britakakku