HS: Megasuositulle kirjailijalle Kirsti Manniselle puoli vuotta ehdollista veropetoksista

Helsingin Sanomat kertoi Kirsti Mannisen tuomiosta ensimmäisenä. Kuvakaappaus HS:n sivuilta.

Kirjailija ja käsikirjoittaja Kirsti Manninen on saanut HS:n mukaan törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen Tuusulan käräjäoikeudessa. Häntä ei asetettu liiketoimintakieltoon.

Tuomion mukaan Mannisen yritys on maksanut hänelle perusteettomia kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Mannisen mukaan kilometrikorvaukset esimerkiksi Lapin-matkoilta olivat todellisia, mutta kalenterimerkintöjen epäselvyyden vuoksi päivämäärissä oli virheitä, lehti kirjoittaa.

Vältetyn veron kokonaismäärä oli runsaat 21 000 euroa. ”Menettelyä ei myöskään verottajalle aiheutettu vahinko huomioon ottaen voida pitää vähäisenä siitäkään huolimatta, että Kirsti Manninen on korvannut vahingon”, tuomiossa kerrotaan.

Tuottelias ja monipuolinen Manninen (s. 1952) on julkaissut yli sata teosta, osin kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hän on myös TV1:n parhaillaan esittämän Presidentti-sarjan toinen käsikirjoittaja.

Päätöksentekö valitusprosessista on Mannisen puolustuksella kesken.

Keskustelua aiheesta

Kirjavisassa de La Bruyère: Inhimillisten tapojen preparoija

Juhlan jälkeen krapula? Kovin harva kykeni kynnelle tällä viikolla, vaikka visatoimituksesta sinkoiltiin kuninkaallisia vihjeitä. No, myönnetään, ei se tehtävä ihan helppo ollut.

Kolme sentään vastasi. Kaksi tiesi. Toinen heistä oli Kaarina Suonio.

”Kirjailija on ranskalainen Jean de La Bruyère (1645–1696). Teos on Luonnekuvia eli tämän vuosisadan tapoja, jonka on suomentanut J. A. Hollo.

Luonnekuvia on oikeastaan la Bruyeren ainoa teos, jota hän jatkuvasti korjaili ja täydensi. Toimittaessaan yhdeksättä laitosta kirjailija kuoli aivoverenvuotoon. La Bruyère oli Aurinkokuninkaan hovissa kuninkaan lapsenlapsen opettajana. Hovissa hän ei viihtynyt mutta saattoi siellä kartuttaa havaintojaan ihmisluonnosta. Luonnekuvat ovat tarkkanäköisiä, eivät kovin ystävällisiä ja useimmat päteviä tänäänkin.”

Myös Veli-Pekka Salminen on tähän Ludvig XIV:n palkolliseen perehtynyt.

”Erilaisten luonteiden tyypittely oli varsin suosittua 1600-luvun kirjallisuudessa. On aina arvokasta ja ihailtavaa, kun selvänäköinen kirjoittaja kykenee rohkeasti uuttamaan olennaista ydintä oman aikakautensa totunnaisuuksista. Jean de La Bruyère oli tällainen inhimillisten tapojen preparoija. Hänen tekstiään voi luonnehtia esseemäiseksi, siinä on satiiria ja se kiteytyy usein aforistiseksi.

Luonteenpiirteiden havannoinnilla on toki pitkä kirjallinen historia, kreikkalaiseen Theofrastokseen asti. La Bruyèren Luonnekuvia saatiin suomeksi melko vikkelästi, 270 vuoden kuluttua. Theofrastoksen teoksen ’Kharakteres’ kääntymiseen kielellemme meni noin 2 250 vuotta (Pentti Saarikosken suomennos). – Klassikoiden kanssa seurustelemisesta voi imeä suhteellisuudentajua…”

Tuleekohan tästä tapa, pähkäilee Eero Reijonen, kun joutuu jo toisen kerran visaurallaan vastaamaan sokkona eli ilman ao. opusta.

”Nyt tavattiin visiirin vihjaukset tosi tarkkaan. Eniten visailijaa pohditutti termi ’kuuluisa kuningas, ja hänen hovinsa’… n. 1600-luvun puolivälin tienoissa. Ranskan Aurinkokuningas täytti ilman muuta kriteerin ja tietenkin Molieré hovikirjailijana. No, vasta viime keväällähän ’Saituri’ taisi esiintyä kirjavisassa. ’Ihmisvihaaja’ piti kuitenkin, jo nimensä vuoksi, tsekata.

Muita kuuluisia mesenaatti-opettaja kombinaatioita tuli uudelleen pohdintaan… Ruotsin Kristiina ja aikalais-Postin mieliasiakas, Descartes-poloinen, joka paleltui hengiltä pohjolan kylmyydessä….
Näin paljon pitkitettyäni vedin esille viimeisen piilokortin. Pakastani löysin enää Thomas Hobbesin, juopon, riidanhaluisen ja muutoinkin virkaheiton papin pojan, joka 92-vuotta kestäneen elämänsä aikana tapasi moniakin kruunupäitä.”

Hyvä haku, mutta eipä ollut Hobbesin ”Leviathan, eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta”, jonka Tuomas Aho on suomentanut 1999.

Kaarina Suoniolle palkinto, ja sitten suunta kohti uusia ulapoita. Josko siellä tärppäisi paremmin.

Viikon 46 sitaatti

Kirjailijallamme on tasavuosisynttärit kahden ja puolen viikon päästä, ja niitä hän juhlii maassa, josta visakirjailijoita on tullut 25 vuoden aikana aika harvakseen, alta kymmenen. Mutta tämä onkin sitten oikein trilogia, joka möi kotimaassaan huimat neljännesmiljoona kappaletta ja sai hyvän vastaanoton muuallakin Euroopassa.

Kenestä on kyse, mikä teos? Vastaukset viimeistään 21.11. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”– Tästä tulee yksinkertaisesti aivan upea! Himskatti vieköön!
– Ei noi saa sanoa. Ajattele kissoja. Te tunturiapinat ette ossa edes…
– Sanotaan sitten helvetti soikoon! Helvede oikein tanskalaisittain. Vain sinun vuoksesi, ymmärräthän. Herkän sielusi vuoksi. Pitelepä tätä, pikku ystäväni.

Oli oikeastaan luojan lykky, että toimistosta oli lähetetty tämä nuori typerys auttamaan näyteikkunan laitossa. Nuori poika, jolla ei ollut minkäälaista luovaa rohkeutta yrittää tuputtaa omia ideoita tai muutosehdotuksia.”

 

 

Keskustelua aiheesta

Arvio Finlandia-ehdokas Hanna Haurun romaanista: Kun jäinen vesi polttaa

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Hanna Haurun romaani Jääkansi on yksi kuudesta Finlandia-ehdokkaasta.

 

Lyhyen proosamuodon intensiivisyys- ja taloudellisuusennätys taitaa kuulua kirjailija Hanna Haurulle.

Tekijä kaihtaa kaikenlaista ylimäärää, kirjallisten timanttien hiontaan kelpaa materiaaliksi mikä vain, halpakin. Teoksissa on vahva yhteys ja sukulaisuus toisiinsa kuin sisarusparvella ikään.

Tinkimättömyys ja peloton päinkatsominen ovat tyylin peruspilareita. Haurulta riittää ymmärrystä maailman potkimille. Hän on harjaantunut keskittymään ja keskittämään.

Kirjoja lukee yhtä aikaa vaikuttuneena ja puistatusta tuntien. Tuntuu siltä, että tekijä ei jätä mitään sanomatta kirjojen lyhykäisyydestä huolimatta.

Hämähäkin kutomat verhot ikkunoissa

Romaanin tytär elää pohjoisessa Suomessa, rupisessa mökkipahasessa. Kodin lattialla ”kuollut vihta ja hämähäkit ovat kutoneet uudet verhot riekaleiksi hituneiden tilalle”.

Tytär on äitinsä kanssa asemalla vastassa sodasta palaavaa isää. Isän sijaan junasta laskeutuu vieras mies, äidin uusi mies. Isä on kaatunut ja tulossa laatikossa myöhemmin.

KIRJAT

Hanna Hauru: Jääkansi

Like 2017, 117 s.

Alkaa uusi elämä. Tytär sysätään nurkkaan onnen karstaisessa hehkussa, uuden perheen uusi lapsi saa alkunsa ensimmäisenä yönä. Tytär nimittää miehen Pahaksi. Mies on sodan pahasti vaurioittama. Vain isästään tyttärellä on kauniit muistot ja iso kaipuu. Isän tyttö.

Tytär on kymmenvuotias, mutta äiti ei ole jaksanut laittaa häntä vielä kouluun. On kuin onnettomassa perheessä kaikki myöhästyisi tai jäisi kokonaan toteutumatta.

Uuden isän kanssa tehty tytär syntyy, mutta pian ”kunnan täti” hakee hänet lätistä emakon nisiä imemästä.

Sairaalan maailmassa

Kun tytär pääsee sairaalaan työhön, valoisa tulevaisuus ei aukene sieltäkään. Oksennus tulee ensimmäisinä päivinä jätösämpäreitä tyhjentäessä.

Köyhyys on jokapäiväistä huushollissa, mielipaha uhkaa. Nälkä on lähtemätön, ”lakaisin muurahaiset ja nuolin oksan makeaa ihoa”.

Murheen matkasta Hauru löytää kuitenkin myös kaunista. Toisen lapsen nimi on ”herkkä kuin lapsi itse”, ajattelee tytär. Eikä äiti enää vihaa häntä. Hän ymmärtää, että äiti häpeää omaa kotiaan. Äiti pidättelee hymyä, ettei kontrolli pettäisi. Tytär on uusista kengistä niin kiitollinen että kurkkua puristaa eikä kiittämään pysty.

Sairaala merkkaa perheen monin tavoin. Pakkopaita, kuume, hourailu ja kärsimys tulevat tutuiksi, kipu ja murheet eivät jätä. Ei minua ollut mökissä koskaan ollutkaan, tytär miettii ohitettua lapsuuttaan. Hänen oma lapsensakin on annettu vanhemmalle pojalle leluksi, kunnes molemmat viedään. Tytär, äiti, on maannut hangessa selviytyäkseen kaikesta.

Ei sitä menoa kestä Paha, eikä kestä tytär. Metsä ja järvi ovat ainut lohtu, petollisia nekin. Nyt tyttären silmissä on tukahdutettu hiljaisuus.

Lyyristä herkkyyttä ja totuudellista kohtalonomaisuutta

Hanna Hauru kertoo tarinaansa koruttomasti, mitään kätkemättä.

Kirjassa on lyyristä herkkyyttä ja totuudellista kohtalonomaisuutta. Romaani antaa kylmää kyytiä mutta ei jätä kylmäksi.

Tyyli on hioutunut kuin lehdet ja kuori olisi oksasta riivitty. Luonto on eläjilleen armoton, kuoleman katse kylmä ja karkea. Kieli on säästeliäs ja ilmeikäs. Sattumat pujottautuvat helminä tarinan lankaan.

Luonto helpottaa, se pelastaa kuolemalta ja lopulta elämältä. Kirjailijalla on aiheittensa raskaudesta huolimatta myötätunnon katseita ja hiljaisia ajatuksia. Ylivoima vain on niin valtava, että sen alle hautautuu.

Vähäistä autetaan vähäisin elein, pienin huomioin. Siihen tarvitaan kirjailijan hallitsema lähes sanaton mieli.

Matti Saurama

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Riitaisa esiraati sai aikaan kiintoisan ja tuhdin Finlandia-listan

Kuva: Lehtikuva

2529. Siinä sivumäärä, joka Elisabeth Rehnillä on koluttavana ennen kuin voi ratkaista, kuka saa tämän vuotisen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Kaksi kuudesta ehdolle asetetusta romaanista vie tuosta lukemasta reilusti yli puolet, mutta ehkäpä Rehn on ne kaukoviisaana ehtinyt lukea jo ennakkoon. Ne näet olivat mielestäni jo ennakkoon hyvin vahvat ehdokkaat listalle, siis Miki Liukkosen ”O” ja Jaakko Yli-Juonikkaan ”Jatkosota-extra”.

Juha Hurmettakin olen odotellut listalle vuosien varrella ja nyt aika oli viimein kypsä. Teatterimieheksi aina tituleeratun, mutta omintakeisen proosan komeasti hallitsevan Hurmeen suomalaista kulttuurihistoriaa pitkältä aikaväliltä koluava ”Niemi” voi olla vahvoilla Rehnin lopullisessa ratkaisussa.

Esiraadin listalle päässeistä yksikään ei ole aiemmin ollut edes ehdolla.

Kaiken kaikkiaan kuusikko on niin monimuotoinen, että ennakkosuosikkeja on turha lähteä syvemmin pohtimaan, vaikka kuinka stereotyyppisesti ajattelisi Elisabeth Rehnin persoonaa ja hänen taustojaan. Etenkään, kun listalla ei, aika poikkeuksellisesti, ole yhtään suomenruotsalaista kirjailijaa, ei edes Kjell Westötä, jonka ”Rikinkeltainen taivas” (”Den svavelgula himlen”) on ollut yksi tämän syksyn ylistetyimmistä romaaneista.

Jos Westö olisi ehdolle päässyt, Rehn olisi voinut tehdä ”lipposet” eli valita voittajaksi palkinnon jo kerran aiemmin saaneen kirjailijan. Näinhän on ainoan kerran käynyt 2005, kun Paavo Lipposen valinta oli Bo Carpelanin ”Kesän varjot” (”Berg”). Seuraavan vuoden voittaja olikin sitten nimenomaan  Westö.

Mutta nyt tuplavoittajasta ei todellakaan ole ”vaaraa”, sillä Aleksis Salusjärven johtaman esiraadin listalle päässeistä yksikään ei ole aiemmin ollut edes ehdolla.

Helppo nakki Väyryselle, mutta entä muille?

Ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Salusjärvi korosti poikkeuksellisen  vahvasti raadin  olleen erimielinen: ”Riitasointuja syntyi paljon, kun jonkun kirjan nostattamat reaktiot eivät useinkaan saaneet samankaltaista vastakaikua kanssalukijoissa.”

Aika mutkikkaasti ilmaistu, että omista suosikeista on pidetty kiinni viimeiseen asti. Liekö puheenjohtajan ääni ratkaissut montakin pattitilannetta, kun ehdokaslista tuntuu kovasti Salusjärven näköiseltä. Poetiikan puolesta monesti puhuneen kulttuurikriitikon johtamassa raadissa lauluntekijätaustaisen Tommi Liimatan, lyyrikkona aloittaneen ja uljaasta lauseestaan tunnetun Liukkosen tai kiteytettyä lyhytproosaa paljon kirjoittaneen Hanna Haurun nouseminen valittujen joukkoon ei ole yllätys.

Vaikka sitten olisi isompien tai pienempien riitelyjen kautta syntynyt, tämänvuotinen kuusikko on kokonaisuutena kiinnostavampi kuin monet edeltäjänsä. Konkareiden ja niin sanottujen kiintiökirjojen (no, on siellä yksi esikoinen, Cristina Sandun ”Valas nimeltä Goliat”) puuttuminen tekee sekstetistä kutkuttavan. Voi olla, että kirjakauppiaat eivät hypi korkealle ilmaan tämä lista kädessään, mutta katsotaan tätä asiaa uudestaan joulumyynnin kiihtyessä, jolloin Rehn on valintansa tehnyt. Se tapahtuu 29.11

Yli 2 500 sivua kahdessa ja puolessa viikossa… hmm. Helppo nakki Väyryselle, mutta entä muille? Toivottavasti Rehn on tosiaan jo muutaman teoksen ehtinyt joukosta ennalta lukea.

”Halusimme löytää teräviä ehdokkaita” – kirjallisuuden Finlandiaa tavoittelee kuusi teosta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Juha Hurme, Hanna Hauru, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat on julkistettu. Palkintoa tavoittelevat muun muassa Juha Hurme teoksella Niemi, Miki Liukkonen romaanilla O ja Jaakko Yli-Juonikas teoksella Jatkosota-extra.

Muut ehdokkaat ovat Hanna Haurun Jääkansi, Tommi Liimatan Autarktis ja Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat.

Palkinnon saajan valitsee ministeri, ihmisoikeuksien puolustaja Elisabeth Rehn. Voittaja julkistetaan 29. marraskuuta.

Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi ja jäseninä entinen kirjakaupan päällikkö Eva Uggla ja tuottaja Heidi Backström.

Salusjärvi kertoi julkistamistilaisuudessa, että raadin kolme jäsentä lähestyivät kirjoja aivan eri näkökulmista.

– Eva Uggla on kirjakauppiaana lukemisen suuri ystävä. Hän osaa hahmottaa tekstejä hyvin erilaisten lukijoiden näkökulmista. Heidi Backström tunnistaa tuottajana loistavasti sellaiset teokset, jotka tuovat uusia näkökulmia kirjallisuuteen ja kulttuuriin laajemminkin. Minä taas keskityin teosten kieleen, ja innostun uusista tavoista kirjoittaa proosaa.

Salusjärvi kuvaili työtä luultua vaikeammaksi.

– Riitasointuja syntyi paljon, kun jonkun kirjan nostattamat reaktiot eivät useinkaan saaneet samankaltaista vastakaikua kanssalukijoissa. Riitaisuuden lisäksi olimme raivokkaan rehellinen raati, joka ei kaihtanut tuoda lukukokemustaan esille keskusteltavaksi ja ruodittavaksi.

Hänen mukaansa keskustelut koskivat etupäässä sitä, mitkä ovat Finlandia-palkinnon kriteerit.

– Miten romaaneja ylipäätään voi lukea suhteessa toisiinsa? Taidettahan tulisi kokea teos kerrallaan eikä ilmiönä.

Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se auttaa elämässä eteenpäin.

Salusjärvi korosti, että realistisen proosan perinne on Suomessa vahva. Samaten suomalaisia kirjailijoita kiehtoo erityisesti Suomen lähihistoria.

– Jos tänä vuonna ilmestyneestä proosakirjallisuudesta valitsee sattumanvaraisesti yhden teoksen, se sijoittuu todennäköisimmin jatkosodan aikaan, ja tarinalla on heterodiegeettinen kertoja sekä suljettu loppu.

Valintalautakunnan puheenjohtaja muistutti, että taiteen kokeminen on henkilökohtaista.

– Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se auttaa elämässä eteenpäin ja sen ääreen palaa elämän käännekohdissa. Tämä oli työmme lähtökohta. Mietimme myös, minkälaisille ihmisille mikäkin kirja on tärkeä, minkälaista maailmankatsomusta teokset edustavat, ovatko havainnot riittävän kiinnostavia ja tarkkoja. Moraalisesta selkärangasta annoimme lisäpisteitä.

Salusjärven mukaan raati arvosti myös niitä kirjoja, jotka saivat itkemään – sekä uudenlaisia ääniä kirjallisuudessa.

– Lopulta työmme kilpistyi sellaisen päätöksen tekemiseen finalisteista, jonka kanssa voimme elää – sillä lähtökohtaisesti tällaisessa raatityössä ei voi välttää epäonnistumista. Silti vältimme kompromissien tekemistä. Halusimme löytää teräviä ehdokkaita, Salusjärvi perusteli.

Viime vuonna palkinnon sai Jukka Viikilä romaanistaan Akvarelleja Engelin kaupungista.

Finlandia-kirjallisuuspalkinto on perustettu vuonna 1984. Ensimmäisen palkinnon sai Erno Paasilinnan teos Yksinäisyys ja uhma.

Kirjavisa juhlii 25 vuoden taivaltaan: työläiskirjallisuuden perusteos siivitti uudelle neljännesvuosisadalle

Se oli siihen aikaan, kun isoisä Suomeen hiihti.

Tai sittenkin vähän myöhemmin, koska Daniel Katzin tuon niminen esikoisromaani oli ilmestynyt jo 1969.

Mutta ainakin se oli sihen aikaan, kun Leena Krohnin ”Matemaattisia olioita ja jaettuja unia” Finlandia-palkinnon voitti – ehdolla olleiden Pentti Holapan, Jarkko Laineen, Tua Forsströmin ja Tytti Parraksen nenän edestä. Sihen aikaan, syvimmän laman keskellä, 200 000 markan Ars Fennica -kuvataidepalkintokin meni tanskalaiselle Per Kirkebylle. Mutta onneksi siihen aikaan, kun leipä oli tiukassa, sirkushuveja riitti: maan katsotuin elokuva oli  ”Uuno Turhapuro, Suomen tasavallan herra presidentti”. Vuoden parhaana jussitettiin lamahengessä ”Tuhlaajapoika”.

Oikeasti presidenttinä oli Mauno Koivisto, mutta siihen aikaan USA:ssa istuva presidentti hävisi, kun Bill Clinton rökitti marrasvaaleissa George Bushin (sen vanhemman).

Se oli siihen aikaan, kun Suomen kommunistinen puolue hakeutui konkurssiin ja punainen Suomen Työväen Säästöpankki fuusioitettiin valkoiseen Kansallis-Osake-Pankkiin.

Mutta siihen aikaan tapahtui suurempiakin: Raamattu pantiin uusiksi, siis suomennos. Jumalasta seuraavaksi alkoi siihen aikaan nousta Teemu Selänne, joka aloitti syyskuussa ensimmäisen kautensa NHL:ssä ja lopetti sen tulokkaiden kaikkien aikojen piste-ennätykseen (76 + 56).

Se aika oli syksy 1992. Ja siihen aikaan Demarin kulttuurimestari Tapani Suominen eli ts sai kuningasajatuksen soveltaa Suomen oloihin erään tanskalaisen laatulehden ideaa kirjallisesta visailusta. Hänen kisällinsä rb innostui ylen suuresti, visailufriikki kun oli.

Syntyi Kirjavisa, joka – näin turhaa vaatimattomuutta kartellen – hakee yhä vertaistaan: interaktiivinen, leikkimielinen, keveästi korkeakirjallinen sivistyksellinen tunnistus- ja tietokilpailu.

Tähän aikaan, kun 25 vuotta on visailtu, on käyty läpi yli 750 kirjailijaa ja kirjaa. Tolkuton luku. Kirjavisan perusperiaate, että sama kirjailija ei esiinny kahta kertaa (paitsi tänä tuplajuhlavuonna on kerrattu vanhojakin), on pitänyt aika hyvin.

Pentti Saarikoskella se alkoi. Toivo Pekkasesta jatketaan eteenpäin. Samalla idealla, samassa otsarypyttömässä hengessä.

Tämän jutun lopusta löytyy vielä lista kaikista visassa 25 vuoden aikana esiintyneistä kirjailijoista. Vai ovatko kaikki siinä? Perustellut täydennysesitykset osoitteseen kirjavisa@demokraatti.fi

”Edelleenkin työläiskirjallisuutta parhaimmillaan”

Työväen puhallinorkesteri on virittänyt soittimensa. Juhlapuhuja ja lausuntaesityksen pitäjä ovat avanneet äänensä. Ansiomerkkitoimikunta on tehnyt päätöksensä. Aloitetaan siis tilaisuus: Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa Kirjavisa 25 -vuoden päätapahtumaan.

Visakonkari Juhani Niemi saa pitää juhlagaalan ensimmäisen lausuntaesityksen.

”Kaukaa ei tarvinnut edes etsiä, kun jo kädessä oli kolmen teoksen yhteisnide, nimittäin Toivo Pekkasen ’Tehtaan varjossa’, ’Musta hurmio’ ja ’Mies ja punapartaiset herrat’. Sitaatti löytyy Pekkasen läpimurtoromaanista Tehtaan varjossa. Kirja on osittain elämäkerrallinen kuvaus työläispojan, Samuel Oinon, nuoruudesta ja kehitysvuosista. Tehtaan varjossa on hyvä ja lukemisen arvoinen kirja, kasvutarina sinänsä ei vanhene koskaan, tapahtumat ja miljööt vain vaihtuvat. Todennäköisesti Pekkasen lukuinnon seurauksena Oinon parhaiden kavereiden nimet olivat Frans ja Eemil.

Pekkanen loi työläisnäkökulmasta teoksissaan terävää ja inhimillisen lämmintä kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Hän nousi satamatyöläisestä ja sepästä suomalaisen kirjallisuuden kärkeen ja akateemikoksi asti. Pekkasen opinnot käsittivät kansakoulun ja ammattikoulun, mutta sen vastapainoksi hän luki paljon. Koko elämän kestävää itsensä kehittämistä ja opiskelua. Vaikeuksista huolimatta.”

Kokeneinta kaartia on myös seuraava puhuja, Sirpa Taskinen.

”Tehtaan varjossa (1932) on tietysti niitä klassikoita, joiden ensimmäinen lause pitäisi osata ulkoa. Tässä tapauksessa prologi mutkistaa hieman tilannetta, koska siinä määritellään kirjan tapahtuma-aika: kesä 1918. Paikkana on Kotka, jonka halki vihjeessä mainittu katu edelleenkin vie. Nuori työläispoika Samuel Oino aikoo kasvattaa itsestään ihmisen’ ja tutustuu kirjojen maailmaan. Kirjaa pidetään osittain omaelämäkerrallisena.

Toivo Pekkanen (1902–1957) oli ensimmäinen työläiskirjailija, joka hyväksyttiin yli luokkarajojen. Matti Kurjensaari arvelee, että tämän syynä oli osittain se, että hän sopeutui maltillisesti vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Mutta olihan hänellä myös painavaa sanot\htavaa.”

Seuraavaksi vuoroon tämän vuosituhannen visa-ahkeroitsijoihin kuuluva Pertti Vuorela.

”Asuin aikoinani Kotkassa, jossa akateemikko Toivo Pekkasen muistoa vaalitaan edelleen monin tavoin. Pääkirjastossa on kirjailijan nurkkaus, jonne on tuotu hänen kotoaan esineistöä. Arvo Siikamäen tekemä muistomerkki ’Tahdon voimaa’ löytyy Kotkansaaren Kirkkopuistosta. Kirjailijan mukaan on nimetty myös koulu ja puisto.

Tehtaan varjossa on edelleen työläiskirjallisuutta parhaimmillaan. Vanhahtavasta kielestä huolimatta teksti kertoo realistisesti 1930-luvun alun tehdaskaupungin työläisistä ja heidän arjesta.”

”Hämmästyin tekstin selkeyttä”

Raila Rinne muistelee ammoisia tv-hetkiä.

”Tutustuin Pekkaseen ja Oinoon kauan sitten, kun mustavalkoinen tv-elokuva Tehtaan varjossa sai jopa vanhempani seuraamaan sitä vakavina. Yleensä heillä oli iltaisinkin paljon maatilan askareita, mutta jokin tässä Rauni Mollbergin 1969 ohjaamassa elokuvassa heitä kosketti. Toki se kiinnosti itseänikin, maalaiskylässä yksinäisyyttä potenutta teinityttöä. Muistan silloin myös lukeneeni kirjan – samaa hotkimisvauhtia kuin kymmeniä muitakin.
Kun Kirjavisan haastamana nyt lainasin kirjan Helsingin pääkirjastosta, sain käsiini pehmeäksi selatun ja paljon alleviivaillun varastokappaleen, joka on 9. painos vuodelta 1963. – – –

Hämmästyin tekstin selkeyttä ja raikkautta vielä nyt, kun sen kirjoittamisesta kohta on kulunut jo 90 vuotta. Herkästi ja tarkasti Pekkanen kuvailee nuoren ihmisen hapuilua, etsintää ja mielialojen vaihtelua. Uskoisin nuoren lukijan nykyäänkin paljolti samastuvan Samueliin, vaikka hänelle on toki helpompaa sekä löytää tietoa että ilmaista tunteitaan.”

Ilpo Pietiläkin muistaa kirjan jo 1960-luvulta kouluvuosiltaan.

”Toivo Pekkanen itse kertoo kuolinvuotenaan 1957 julkaistussa Uuden Suomen haastattelussaan omasta kirjailijan tehtävästään seuraavin sanoin: ’Minua ei ole kiinnostanut halu tuottaa lukijoille pelkkää henkistä nautintoa, minua on kannustanut pyrkimys saada heidät ikään kuin hetkeksi pysähtymään jonkin sellaisen kohtalon tai yhteiskunnallisen probleeman eteen, jota olen pitänyt tärkeänä, katselemaan sitä kuin uudelta näkökulmalta, miettimään sen syvintä ongelmaa.’”

Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on teoksesta poikkeuksellinen muisto.

”Tähän Tehtaan varjossa kirjaan liittyy meidän perheessämme tarina, joka tulee mieleen aina näin kirjamessujen aikaan. Meillä on kirjahyllyssä mieheni kotkalaisen kodin perintönä seisemänosainen kirjasarja ’Toivo Pekkasen teokset’, muistopainos vuodelta 1957. Siitä puuttui kuitenkin yksi kirja, joka oli perheen toisen koululaisen mukana kulkeutunut Kotkan lyseoon noin viisikymmentä vuotta sitten ja jäänyt sille tielle.

Muutama vuosi sitten olimme mieheni kanssa Helsingin kirjamessujen antikvaarisella osastolla. Siellä eräs kotkalainen näytteilleasettaja viimeisteli juuri hyllyään ja mikä sieltä löytyikään, Pekkasen teosten kyseisen painoksen osa kaksi. Muita osia ei ollut myynnissä. Emme muistaneet, mikä osa meiltä puuttui, mutta kun hinta oli vain muutaman euron, niin päätimme ostaa sen.

Sitten kotiin ja jännityksellä kirjahyllyn luo ja se oli juuri se puuttuva osa! Olisi hauska tietää, oliko se peräti se sama kirja, joka Kotkan lyseoon katosi. Jos se oli sama kirja, niin toivoisi, että se osaisi kertoa, missä se on viettänyt lähes viisikymmentä vuotta.”

Pekkanen, Lipponen ja Sorsa

Eero Reijonen kirjoittaa juhlan kunniaksi ennätyspitkän vastauksen,  tässä  valittuja paloja.

”Pikainen Toivo Pekkas -gallup nuorisopainotteisissa synttärikemuissa osoitti puhdasta nollaa. Vaihtarina annettu Linnan Väpi oli useimmille tuttu. Tuoreen leffan takia kai. No, ei tässä tietovajeessa ollut mitään ihmeellistä, sillä meillä 1960-luvun koulussa ei kukaan, ei edes se perinteinen eturiviin istutettu toivoton jäynämaakari, välttynyt törmäämästä Toivo Pekkaseen. Tarjolla oli Lapsuuteni tai Tehtaan varjossa, minulle osuivat molemmat.

Ei se pakkopulla suoraan sanottuna juuri kenellekään, ei tällekään nöösipojalle, maistunut. No, Iso Kivikin saatiin Torkkelinmäen kivikolossin pakkoluennassa kutistumaan silmissä pelkäksi stemuksi… Vänrikki Stoolista pidin, siis jo 15-vuotisna (salaa).

Jos ihan luterilaisen rehellisiä ollaan, niin renttuileva työläiskirjailija Hannu Salama se houkutteli tulevan visailijan aikanaan Pekkasta lukemaan. Harri Salminen, Salaman alter ego, laittoi Sepänsälliä ’Ollissa ja Orvokissa’ kunnolla ruotuun; nuoren Toivon ansaittu kiukku ja kauna olisi Pispalan miehen mielestä pitänyt kohdistaa yhteiskunnallisemmin kuin mitä Pekkanen teki. No, Hannu Salama, Itäkeskuksen asukiksi nyt viimein päässyt, arvostaa kuitenkin Pekkasta omaleimaisena pioneerina, ja hän itse hoitaa sen kiukkupuolen – ainakin vuoteen 2018 asti – vielä vanhoilla päivilläänkin ja vielä ihan omasta sapesta voimansa saavalla kaunakoneella.  ’Itseoppineet ovat oppineita, kaikki muut ovat opetettuja.’ Kai se lause Salamaankin suurin piirtein istuu. Mietteen sorvanneen Erno Paasilinnan uran se kattaa kuta kuinkin ja Toivo Pekkaseen lause sopii täydellisesti.

Tehtaan varjossa vierailin nyt jälleen, kun juhlavisa niin edellytti, noin kahden kymmenen vuoden tauon jälkeen. No, myönnetään, kyllähän tämä Kotkan työkaluviilaja aina uusintatyöstämisellä paremmalta tuntuu. Vanhempi visakallo osaa erottaa jo yksityiskohtiakin,esimerkiksi nähdä Samuel Oinon takaa muitakin henkilöitä…. Niin kuin Toivo Pekkasen koko kirjailijauran ihannehahmon, Helmisen. Aatteellinen ja oikeamielinen Helminen, ykkösketjun demari, jolle kävi niin kuin kaimalleen Raipelle Tampereen Ilveksessä- ei ollut lopulta ketään kelle syöttää.

Juhlapäivä pisti visakallon miettimään Pekkasen ja kotoisan demaripuolueen suhdetta vähän tarkemmin. Visakallo vetäisee, näin juhlan kunniaksi, arvion siitä, minkä takia muutamat suuret demarivaikuttajat Pekkasta arvostivat.  Johtavista demareista Kalevi Sorsa kuului Toivo Pekkasen ihailijoihin ja Paavo Lipponen on sitä edelleenkin.

Sorsa vieraantui visakirjailijasta vuosikausiksi, mutta Pekkasen aivoinfarktin jälkeiset modernistiset teokset, mm. ” Mies ja punapartaiset herrat” sekä ” Lähtö matkalle”, miellyttivät leveäkrakaista piippumiestä, kuten myös jopa modernismin kauhukakara Pentti Saarikoskea…Sorsa oli 50-luvulla todella ajan hermolla, koska ’kuolleista nousseen’ Pekkasen lisäksi hän oli ensimmäinen toimittaja, joka haastatteli Väinö Linnaa, heti ”Tuntemattoman” ilmestyttyä. Siitähän tuli megahitti yhdessä aamupäivässä. Kalevi Sorsa oli itsekin taitelija luonnoltaan, kai elämänsä loppuun asti. Hän mittasi Pekkasta ensisijaisesti kollegana. Tehtaan varjossa oli Sorsan Kalestakin mestariteos, mutta sen jälkeen ei tosiaan pariin kymmeneen vuoteen taiteilijalta tullut mitään kiinnostavaa. Kunnes ihan äkisti ilmestyy, kuin kumpujen yöstä, modernisti Pekkanen. Kertaalleen haudattu, ainoa vanhan, pystyyn kuolleen ikäluokan taiteilija, jota modernistitkin todella arvostivat. ’Vahinkomodernistiksi’ Hesarin arvostelija Matti Mäkeläkin Pekkasta nimittää. Kyllä Sorsa taiteellisuutensa keskellä realismin tajusi.

Kalevi Sorsa se myös laittoi liikkeelle maailmaan parhaan Pekkas-kielikuvan. Kale  ennusti nuorena kirjallisuusmiehenä: ’Kun tehtaan piiput kaatuvat, niin ne jotka ovat sitoneet itsensä niihin kiinni, kaatuvat mukana.’ Pekkanen ei sitonut, eikä Sorsakaan… ja hyvin pysyivät toverit pystyssä. Tuskin Sorsakaan olisi muuten jaksanut yli toista vuosikymmentä pääministerinä. Tänä aikana kehitettiin Härmässä peruskoulu ja päivähoito ja laadittiin kansanterveyslaki. Tämä nykyinen insinööri on ollut vallassa vain pari vuotta ja rapiat, mutta se on onnistunut jo pahasti vaurioittamaan perustuksia. Suomalaisia ollaan hyvää kyytiä jakamassa taas hyväosaisiin ja vähäosaisiin. Toivo Pekkasen nuoruutta voi kohtapuoleen ymmärtää astumalla ovesta ulos kadulle. Onneksi joukkoviestintä on tehostunut, Suomessahan se on maailman riippumattominta mediaympäristö…

Perskeles, muistelen, että  Kalevi Sorsa tienasi opiskelurahojaan Työväen Sanomalehtien Tietotoimistossa. Herravarjele, onko meidän aikanamme ollut olemassa jotain niin kummallista?! Nythän meillä ei ole täyspäiväistä työväkeä ja Sanomalehdetkin ovat saattohoidossa. Eikä pätkätyöläinen kai muuta kaipaakaan kuin pätkälehteä, viikonloppuluettavaa.

Sitten on vielä Paavo Lipponen, Kuopion leveäharteinen voimakauhoja, vesipallossakin. Jo Paavon omien lausuntojenkin perusteella voi kuvitella, että Lipponen näkee Pekkasessa myös omaa arvomaailmaansa edustavan, suorasanaisen ja harkitsevan totuudenpuhujan, kaltaisensa erakkomaisen pohdiskelijan, vaikka Moosekseksi haukuttaisiinkin. Tarvittaessa myös omien puoluetoverienkin pinnaa ja ideologisia rajoja kokeilevan, jopa ylittävän vääntäjän.

Politiikoistamme Paavo Lipponen on visakallon arvioissa eniten Pekkasmainen. ’Hiki tulee herraksi opetellessa’ kirjoittaa akatemiakäsittelyyn ja frakkiin hankalasti mahtuva Pekkanen Ester Kaukoselle, uskolliselle ja viattomalle muusalleen. Paavo Lipponenkin tunsi tarinan ja ainakin frakin osalta samaistui siihen täysin.

Lipponen arvostaa Pekkasta myös urheilutoverina. No, ei se boxarin urheilu-ura hääppöinen ollut, toisin kuin Toivon veli Kallella, Suomen uimahyppy-valiolla. Pari matsia muistaa Pekkas-Akatemia rehtori Matti Mäkeläkin. Toisesta Toivo ajettiin ingomaisesti ulos kehästä passiivisuuden tähden ja toisesta taiteilija kannettiin kehästä tyrmättynä. Minusta tämä jotenkin sopii Toivo Pekkasen cv:hen. Tarina tosin jatkuisi niin, että kolmannessa matsissa Topi helvetin moisella sisullaan tyylitteli ylivoimaisen pistevoiton.”

”Uuden lukemisen se ansaitsee”

Orvo Vitikainen kelailee aiempaa Pekkas-visaa.

”En muista vastanneeni vuoden 1997 samaa teosta koskeneeseen visaan, joten tässä: Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa. Muistamattomuutta kiusallisemmaksi kasvoi kirjaa nyt selaillessani epävarmuus siitä, olinko sitä lukenut lainkaan. Samuel Oinon tunnistin kyllä kirjailijan toisena minänä, mutta romaanin kehityskertomuksen ja yhteiskunnallisen pohdiskelun yksityiskohdat eivät herättäneet muistikuvia. Olisinko vain nähnyt Rauni Mollbergin neliosaisen televisioelokuvan vuodelta 1969, vai ’lukenut’ kirjan aikoinaan juonihakuisesti, pohdiskelevien osuuksien yli hyppien? Niin tai näin, uuden lukemisen se nyt ansaitsee!”

Loppuun vielä Veli-Pekka Salmisen mukava muistelo kuluneilta vuosilta.

”Debytoin Kirjavisassa aika tarkalleen silloin, kun visa oli nelivuotias. Olin (tavallaan) mukana myös helmikuussa 1977, jolloin Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa oli edellisen kerran framilla. Siellä vastailivat mm. Irmeli Panhelainen ja Veikko Huuska. Sulo A. Savo esitti, että visassa pitäisi keskittyä pelkästään työväenkirjallisuuteen. Etanapostin lisäksi oli visaan näköjään mahdollista osallistua tuolloin faksilla.

Vartti vuosisadasta tulee nyt täyteen, joten mielinpä ottaa esiin joitakin kulttuurihistoriallisia näkökohtia. 1990-luvulla muistan kertaalleen noutaneeni konkreettisen palkintopullon lehden toimituksesta Paasivuorenkadulta. Ei kuitenkaan varmaan käynyt kontoon, että pitkämatkalaistenkin olisi pitänyt tehdä niin? Putelin minulle ojentaessaan toimituspäällikkö melkein anteeksi pyydellen lausui arvionsa, ’kyllä sen pitäisi olla ihan kelvollista viiniä’. Olihan se! – – –

Käsittääkseni visassa ei ole vielä esiintynyt kirjailijaa, joka olisi syntynyt 1992 jälkeen. Tuokin vielä nähtäneen. Lähellä käytiin äskettäin: Pajtim Statovicin syntymävuosi on 1990.
Lopuksi haluan lähettää sinnikkäälle ja kekseliäälle visaisännälle onnittelut vuosikymmenten viikottaisista kulttuuriteoista!”

Kiitos VPS… ei, kun Puna-Mustat… ei, kun jaksamisesta seurassamme. Ja kiitos myös viikon muut oikein vastanneet, Vesa Kautto, Unto Vesa, Ossi Lehtiö, Jouko Grönholm, Matti Kärkkäinen. Ja kiitos aktiivisuudesta Matti J. Laine, vaikka veikkaus Kalle Päätalosta meni ohi. Kiitos myös Pekkasensa tunnistaneelle Tapani Suomiselle.

Ja kiitos kaikille teille sadoille vastaajille, jotka visaan ovat ottaneet osaa vuosien varrella… Nythän tämä menee ihan Oscar-kiittelyksi, joten stop! Viikon varsinainen palkinto Eero Reijoselle ja juhlaviikon erityispalkinnot arvottuna Unto Vesalle ja Orvo Vitikaiselle sekä visan elämäntyöpalkinto (taas se Oscar-gaala: Academy Honorary Award!) Suomiselle – kirjoja kullekin. (rb)

Viikon 45 sitaatti *

Keskelle yhä vain syvenevää kaamosta tulee välkähdys keväästä. Tosin tämä kevätruno ei ole kaikkein valoisin ja toiveikkain, mutta kaunis kuin mikä. Niin kuin rakastetun runoilijan liian suppeaksi jäänyt koko tuotanto. Tämän asteriskitehtävän kirjailija esiintyi visassa ensi kerran 21 vuotta sitten.
Siis kuka, mistä kokelmasta runo? Vastaukset viimeistään 14.11. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet,
kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois,
ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä.
Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää. Vesi on vaiti.
Vanha kuusi valvoo ja muistelee
valkoista pilveä, jota se on suudellut unessa.”

Kirjavisan kirjailijat 1992-2017

A

Aaltonen, Hilja FIN

Aaltonen, Remu FIN

Aapeli (Simo Puupponen) FIN

Acerbi, Giuseppe ITA

Achebe, Chinua NIG

Adams, Douglas GBR

Adams, Richard GBR

Agricola, Mikael FIN

Ahlqvist, August FIN

Aho, Hannu FIN

Aho, Juhani FIN

Ahokainen, Ester FIN

Ahti, Risto FIN

Aisopos GRE

Akvinolainen, Tuomas ITA

Ala-Harja, Riikka FIN

Alakoski, Susanna SWE

Alanko, Ismo FIN

Alberoni, Francesco ITA

Aldridge, James AUS

Alho, Olli FIN

Allen, Woody USA

Allende, Isabel CHI

Almodovar, Pedro ESP

Alopaeus, Marianne FIN

Almqvist, C.J.L. SWE

Amis, Kingsley GBR

Anderson, Sherwood USA

Andersson, Claes FIN

Andersson, Dan SWE

Andric, Ivo JUG

Angel Asturias, Miguel GUA

Anhava, Helena FIN

Anhava, Tuomas FIN

Arijoutsi (Heikki Marttila) FIN

Aronpuro, Kari FIN

Arrabal, Fernando ESP

Asimov, Isaac USA

Asp, Isa FIN

Aunta, Heikki FIN

Atwood, Margaret CAN

Aumasto, Marjaana FIN

Austen, Jane GBR

Auster, Paul USA

Autio, Orvokki FIN

B

Bach, Richard USA

Bagh, Peter von FIN

Baldwin, James** USA

Ballard, J.G. GBR

Balzac, Honore de FRA

Barnes, Julian GBR

Barrie, J.M.V GBR

Bassani, Giorgio ITA

Baudelaire, Charles FRA

Beckett, Samuel IRE

Bellman, Carl Michael SWE

Ben Jelloun, Tahar MAR

Bergman, Ingmar SWE

Bergroth, Kersti SWE

Bernanos, Georges FRA

Bernstein, Carl*** (&Woodward, Bob) USA

Bisquit (Seppo Ahti) FIN

Blixen, Karen DEN

Bloch, Robert USA

Blyton, Enid GBR

Boccaccio, Giovanni ITA

Borchert, Wolfgang GER

Borges, Jorge Luis

Bowles, Jane USA

Boyd, William GBR

Brecht, Bertolt GER

Brink, André RSA

Brontë, Charlotte GBR

Brontë, Emily GBR

Brookner, Anita, GBR

Brown, Christy IRE

Bruun, Staffan FIN

Bukowski, Charles USA

Bulgakov, Mihail RUS

Burgess, Anthony GBR

Burnett, F. H. GBR

Burroughs, William S. USA

Böll, Heinrich GER

C

Cain, James M. USA

Cajancer, Paavo FIN

Calvino, Italo ITA

Cameron, Peterr USA

Camus, Albert FRA

Canetti, Elias GBR

Canth, Minna FIN

Capek, Karel CZE

Capote, Truman USA

Carlson, Kristina FIN

Carpelan, Bo FIN

Carroll, Lewis GBR

Carvalho-Neto, Paulo BRA

Celine, Louis-Ferdinand FRA

Cellini, Benvenuto ITA

Chandler, Raymond USA

Chaplin, Charles USA

Charriere, Henri FRA

Chatwin, Bruce GBR

Christie, Agatha GBR

Churchill, Winston

Cocteau, Jean FRA

Coelho, Paulo GBR

Coetzee, J.M. RSA

Colliander, Tito FIN

Collodi, Carlo ITA

Conrad, Joseph GBR

Conroy, Pat USA

Cooper, James Fenimore USA

Craven, Margaret USA

Cunningham, Michael USA

D

Dahl, Roald USA

Dahlgren, Eva SWE

Dali, Salvador ESP

Darwin, Charles GBR

Daudet, Alphonse FRA

Davies, Robertson CAN

Defoe, Daniel GBR

Delblanc, Sven SWE

DeLillo, Don USA

Dickens, Charles GBR

Dickey, James USA

Diderot, Denis FRA

Diktonius, Elmer FIN

Doctorow, E.L. USA

Donleavy, J.P. IRE

Donner, Jörn FIN

Donoso, Jose CHI

Dostojevski, Fedor RUS

Doyle, Arthur Conan GBR

Dumell, Matts FIN

Durrell, Lawrence GBR

Duras, Marguerite FRA

Dylan, Bob USA

Dürrenmatt, Friedrich SWI

Döblin, Alfred GER

Dörrie, Doris GER

E

Eco, Umberto ITA

Ehrenburg, Ilja RUS

Ekelöf, Gunnar SWE

Ekman, Kerstin SWE

Ellroy, James USA

Eloy Martinez, Tomas ARG

El Saadawi, Nawal EGY

Ende, Michael GER

Enquist, Per-Olov SWE

Enqvist, Kari FIN

Erkko, J.H. FIN

Etto, Jorma FIN

F

Fagerholm, Monika FIN

Faldebakken, Knut NOR

Faulkner, William USA

Fellini, Federico ITA

Fitzgerald, F. Scott USA

Finne, Jalmari FIN

Flaubert, Gustave FRA

Fleming, Ian GBR

Ford, Richard USA

Forster, E.M. GBR

Fowles, John GBR

France, Anatole FRA

Fredriksson, Marianne SWE

Fried, Anne FIN

Fuentes, Carlos MEX

Fuller, Samuel USA

Färding, Leif FIN

G

Galsworthy, John GBR

Ganivet, Angel ESP

Garcia Marquez, Gabriel COL

Gardell, Jonas SWE

Garreta, Anne FRA

Genet, Jean FRA

Gide, André FRA

Gogol, Nikolai RUS

Golding, William GBR

Gontsharov, Ivan RUS

Gordimer, Nadine RSA

Gorki, Maxim RUS

Gottlund, K.A. FIN

Gotus, Olaus Magnus SWE

Grass, Günter GER

Graves, Robert GBR

Greene, Graham GBR

Grossman, David ISR

Grossman, Vasili RUS

Guillou, Jan SWE

H

Haakana, Veikko FIN

Haanpää, Pentti FIN

Haavikko, Paavo FIN

Haavio, Jaakko FIN

Haley, Alex USA

Hammett, Dashiell USA

Handke, Peter GER

Hardwick, Neil FIN

Hardy, Thomas GBR

Harms, Daniil RUS

Harris, Joanne GBR

Harrison, Jim USA

Hasek, Jaroslav CZE

Hassi, Satu FIN

Hassinen, Pirjo FIN

Haukio, Jenni FIN

Heinimäki, Jaakko FIN

Heilala, Eeva FIN

Helismaa, Reino FIN

Hellaakoski, Aaro FIN

Helleman, Jarl FIN

Heller, Joseph USA

Hemingway, Ernest USA

Heporauta, Elsa FIN

Hietamies, Heikki FIN

Hietamies, Laila FIN

Higgins, Aidan IRE

Highsmith, Patricia USA

Hijuelos, Oscar USA

Hikmet, Nazim TUR

Hinton, S. E.

Hirvilammi, Teemu FIN

Hirvonen, Elina FIN

Hitler, Adolf GER

Hoeg, Peter DEN

Hoffmann, E. T. A. GER

Holappa, Pentti FIN

Hollo, J.A FIN

Holm, Carl Johan SWE

Holmberg, Kalle FIN

Homeros GRE

Hornby, Nick GBR

Hotakainen, Kari * FIN

Hrabal, Bohumil CZE

Hugo, Victor FRA

Huldén, Lars FIN

Huovi, Hannele FIN

Huovinen, Veikko FIN

Hurme, Juha FIN

Huuskonen, Taisto FIN

Huxley, Aldous GBR

Hyry, Antti FIN

Hämäläinen, Helvi FIN

Hämäläinen, Simo FIN

Hänninen, Anne FIN

I

Idström, Annika FIN

Ilf, Ilja*** (&Petrov, Jevgeni) RUS

Inkala, Jouni FIN

Inoue, Yasushi JAP

Into, Markku FIN

Irving, John USA

Irving, Washington USA

Isherwood, Christopher USA

Issakainen, Sakari FIN

Istanmäki, Sisko FIN

Itkonen, Juha FIN

Itkonen, Jukka FIN

Ivalo, Santeri FIN

 

J

Jackson, Charles R. USA

Jahvetti (Yrjö Kilpeläinen) FIN

Jalava, Antti FIN

Jalonen, Olli FIN

Jalonen, Riitta FIN

James, Henry GBR

Jansson, Lars FIN

Jansson, Tove FIN

Jersild, P.C. SWE

Jevtushenko, Jevgeni RUS

Joensuu, Matti Yrjänä FIN

Joenpelto, Eeva FIN

Joenpolvi, Martti FIN

Johnson, Eyvind SWE

Jokinen, Seppo FIN

Jotuni, Maria FIN

Joyce, James IRE

Joszef, Attila HUN

Juvonen, Helvi FIN

Jylhä, Yrjö FIN

Järnefelt, Arvid FIN

Järvelä. Jari FIN

Järviluoma, Artturi FIN’

Jääskeläinen, Markus FIN

K

Kaatra, Kössi FIN

Kafka, Franz CZE

Kaila, Tiina FIN

Kaipainen, Anu FIN

Kajava, Viljo FIN

Kallas. Aino FIN

Kaplinski, Jaan EST

Karhumäki, Urho FIN

Karjalainen, Elina FIN

Kassila, Matti FIN

Katajavuori, Riina FIN

Katz, Daniel FIN

Kaukonen, Tauno FIN

Kauppinen, Heikki FIN

Kauranen, Anja * FIN

Kazantsakis, Nikos GRE

Kehlmann, Daniel GER

Kejonen, Pekka FIN

Kekkonen, Sylvi FIN

Kekkonen, Urho FIN

Kellberg, Aarno FIN

Kertész, Imre HUN

Kesey, Ken USA

Kianto, Ilmari FIN

Kihlman, Christer FIN

Kilpi, Eeva FIN

Kilpi, Volter FIN

Kipling, Rudyard GBR

Kirstinä, Väinö FIN

Kivi, Aleksis FIN

Kivikk’aho, Eila FIN

Kivikas, Albert EST

Kivimaa, Arvi FIN

Knausgård, Karl Ove NOR

Knight, Eric USA

Knutsson, Gösta SWE

Kohout, Pavel CZE

Koivisto, Sesse FIN

Koivukari, Tapio FIN

Kojo, Viljo FIN

Konkka, Anita FIN

Konrad, György HUN

Kontio, Kari*** (&Nevanlinna, Tuomas) FIN

Kontio, Tomi FIN

Koraani

Korhonen, Riku FIN

Korpela, Jorma FIN

Koskela, Unto FIN

Koskenniemi, V.A. FIN

Kozinski, Jerzy USA

Kramsu, Kaarlo FIN

Krohn, Leena FIN

Krohn, Sven FIN

Kross, Jaan EST

Kundera, Milan CZE

Kunnas, Kirsi FIN

Kupiainen, Unto FIN

Kuprin, Aleksandr RUS

Kureishi, Hanif GBR

Kurjensaari, Matti FIN

Kylliäinen, Antti FIN

Kylätasku, Jussi FIN

Kyrö, Tuomas FIN

Kähkönen, Sirpa FIN

Känkänen, Juhani FIN

Kästner, Erich GER

L

Laakso. Toivo FIN

La Bruyére, Jean de FRA

Laclos, Choderlos de FRA

Lagerlöf, Selma SWE

Lagerqvist, Per SWE

Lahtela, Markku FIN

Laine, Jarkko FIN

Laine, Sirkka FIN

Lampedusa, Giovanni FIN

Lardot, Raisa FIN

Larin-Kyösti (Kyösti Larsson) FIN

Lander, Leena FIN

Larni, Martti FIN

Lassila, Maiju FIN

Laukkarinen, Liisa FIN

Lawrence, D.H. GBR

Laxness, Halldor ICE

Lee, Harper USA

Lehtinen, Lasse FIN

Lehtinen, Torsti FIN

Lehtola, Erkka FIN

Lehtola, Jyrki FIN

Lehtolainen, Leena FIN

Lehtonen, Joel FIN

Lehväslaiho, Reino FIN

Leikola, Anto FIN

Leino, Eino FIN

Leinonen, Maaria FIN

Leonard, Elmore USA

Lepokorpi, Erkki FIN

Leppänen, Glory FIN

Lermontov, Mihail RUS

Leskinen, Juice** FIN

Lessing, Doris GBR

Levi, Primo ITA

Levola, Kari FIN

Lewis, C.S. GBR

Lewis, Sinclair USA

Lidman, Sara SWE

Liehu, Rakel FIN

Liksom, Rosa FIN

Lindgren, Astrid SWE

Lindsten, Leo FIN

Lin Jutang CHN

Linkola, Pentti FIN

Linna Väinö FIN

Linnankoski, Johannes FIN

Lodge, David GBR

Loe, Erlend NOR

Lo-Johansson, Ivar SWE

London, Jack USA

Loos, Anita USA

Lundán, Reko FIN

Lundberg, Ulla-Lena FIN

Lönnrot, Elias FIN

Löytty, Jaakko FIN

M

Macchiavelli, Niccolo ITA

Mahfouz, Naguib EGY

Mailer, Norman USA

Makine, Andreï FRA

Malamud, Bernard USA

Mallet-Joris, Francoise FRA

Mandelstam, Osip RUS

Mankell, Henning SWE

Mann, Thomas GER

Manner, Eeva-Liisa FIN

Mannerkorpi, Juho FIN

Manninen, Otto FIN

Mao Tse-Tung CHN

Martel, Yann CAN

Martinson, Harry SWE

Marttila, Satu FIN

Masters, Edgar Lee USA

Mattson, Gunnar FIN

Maupassant, Guy de FRA

Mauriac, Francois FRA

Maurier, Daphne du GBR

McEwan, Ian GBR

McCarthy, Cormac USA

Melleri, Arto * FIN

Melville, Herman USA

Merenmaa, Martti FIN

Meri, Veijo FIN

Meriluoto, Aila FIN

Merimée, Prosper FRA

Mikkola, Marja-Liisa FIN

Miljoona, Pelle FIN

Miller, Henry USA

Milne, A.A. GBR

Milosz, Czeslaw POL

Moliere (Poquelin, Jean-Baptiste) FRA

Montaigne, Michel de FRA

Montsarrat, Nicholas GBR

Morante, Elsa ITA

Moravia, Alberto ITA

Morrison, Toni USA

Mukka, Timo K.** FIN

Munoz Molina, Antonio ESP

Munthe, Axel, FRA

Munro, Alice CAN

Murakami, Haruki JAP

Murdoch, Iris GBR

Musil, Robert AUT

Musset, Alfred de FRA

Mustapää, P. FIN

Mykle, Agnar NOR

Münchhausen, Paroni von GER

Munthe, Axel SWE

Murakami, Haruki JAP

Mäkelä, Hannu FIN

Mäkelä, Matti FIN

Mäki, Reijo FIN

Mäkinen, Kari FIN

Mörö, Mari FIN

N

Nabokov, Vladimir USA

Naylor, Gloria USA

Neruda, Pablo CHI

Nesbö, Jo NOR

Nicolson, Nigel GBR

Niemi, Mikael SWE

Nieminen, Kai FIN

Nieminen, Pertti FIN

Nietzsche, Friedrich GER

Nin, Anaïs FRA

Nooteboom, Cees HOL

Noponen, Alpo FIN

Nousiainen, Miika FIN

Novalis (Friedrich von Hardenberg) GER

Nummi, Lassi FIN

Nykänen, Harri** FIN

O

Ojaharju, Jorma FIN

Oksanen, Aulikki FIN

Oksanen, Sofi FIN

Olli (Nuorteva, Väinö) FIN

Olsson, Hagar FIN

Ondaatje, Michael CAN

Onerva, L. FIN

Origo (Lompolo, Jouni FIN

Otonkoski, Lauri FIN

Ovidius, Publius ITA

Oz, Amos ISR

P

Paasilinna, Arto FIN

Paasilinna, Erno FIN

Paavolainen, Olavi FIN

Pakkala, Teuvo FIN

Pakkanen, Jukka FIN

Pakkanen, Kaija FIN

Palmgren, Reidar FIN

Palmgren, Raoul FIN

Palo, Jorma FIN

Palo, Tauno FIN

Paloheimo, Eero FIN

Paloheimo, Matti FIN

Paloheimo, Oiva FIN

Palolampi, Erkki FIN

Paraske, Larin FIN

Parkkinen, Pekka FIN

Parland, Oscar FIN

Paronen, Samuli FIN

Parras, Tytti FIN

Parvela, Timo FIN

Pasolini, Pier-Paolo ITA

Pasternak, Boris RUS

Paton, Alan J. RSA

Pekkanen, Toivo * FIN

Pelevin, Viktor RUS

Peltola, Sirkku FIN

Peltonen, Juhani * FIN

Peltoniemi, Jusa FIN

Pennanen, Eila FIN

Pennanen, Jarno FIN

Perec, Georges FRA

Persson, Leif GW SWE

Petofi, Sandor HUN

Petrarca, Francesco ITA

Phillips, Jayne Anne USA

Pirandello, Luigi ITA

Pitkänen, Ilkka FIN

Pimenoff, Veronica FIN

Pimiä, Ilmari FIN

Plath, Sylvia USA

Platon GRE

Poe, Edgar Allan USA

Pohjanpää, Lauri FIN

Polameri, Veikko FIN

Polkunen, Mirjam FIN

Polttila, Brita FIN

Potter, Dennis GBR

Proulx, Annie USA

Proust, Marcel FRA

Puig, Manuel ARG

Pulkkinen, Matti FIN

Pulla, Armas J. FIN

Pursiainen, Terho FIN

Pusa, Timo FIN

Pushkin, Aleksandr RUS

Puzo, Mario USA

Pylkkönen, Maila FIN

Päivärinta, Pietari FIN

Pälsi, Sakari FIN

Päätalo, Kalle FIN

Q

Quasimodo, Salvatore ITA

R

Raamattu

Raittila, Anna-Maija

Raittila, Hannu

Rasa, Risto FIN

Rauhala, Niilo FIN

Reed, John USA

Rekola, Mirkka** FIN

Remarque, Erich Maria GER

Renoir, Jean FRA

Rey, Marcos BRA

Rhys, Jean DOM

Rielke, Rainer Maria GER

Rimbaud, Arthur FRA

Rinnekangas, Reijo FIN

Rintala, Paavo FIN

Ropponen, Markku FIN

Roth, Philip USA

Rotterdamilainen, Erasmus (HOL)

Roy, Arundhati IND

Runeberg, Fredrika FIN

Runeberg, Johan Ludvig FIN

Ruohonen, Laura FIN

Rushdie, Salman FIN

Ruusuvuori, Juha FIN

Ruuth, Alpo FIN

Rönkä, Matti FIN

Röyhkä, Kauko FIN

 

S

Saarikoski, Pentti FIN

Saaritsa, Pentti FIN

Saastamoinen, Tyyne FIN

Sagan, Francoise FRA

Saint-Exupery, Antoine de FRA

Saisio, Pirkko FIN

Salama, Hannu * FIN

Salakka, Hannu FIN

Salinger, J.D. USA

Salmén, Leif FIN

Salmi, Vexi FIN

Salminen, Hellevi FIN

Salminen, Johannes FIN

Salminen, Sally FIN

Salo, Arvo FIN

Salokannel, Anja FIN

Samooja, Anja FIN

Samprun, Jorge SPA

Sandemose, Aksel DEN

Sandburg, Carl USA

Sapfo GRE

Saramago, Jose POR

Sariola, Esa FIN

Sariola, Mauri FIN

Saroyan, William USA

Sarraute, Natalie FRA

Schier, Marjatta FIN

Schildt, Runar FIN

Schlink, Bernhard GER

Schmitt, Eric-Emanuel GER

Schoultz, Solveig von FIN

Schreck, Jyri FIN

Schulberg, Budd USA

Sebald, W.G.

Selby, Hubert USA

Selja, Sirkka FIN

Selmer-Geeth, H. FIN

Seppälä, Juha FIN

Seppänen, Unto FIN

Shakespeare, William GBR

Shelley, Mary GBR

Shephard, Sam USA

Siekkinen, Keijo FIN

Siekkinen, Raija FIN

Siikala, Helinä FIN

Siljo, Juhani FIN

Sillanpää, F.E. FIN

Simenon, Georges FRA

Simon, Claude FRA

Sinclair, Upton USA

Sinervo, Aira FIN

Sinervo, Elvi FIN

Singer, Isaac B. USA

Sipra (Maire Tolonen) FIN

Siri, Juha FIUN

Sirola, Harri FIN

Sjón (Sigurdsson, Sigurjon) ICE

Sjöwall, Maj ***(&Wahlöö, Per) SWE

Skiftesvik, Joni FIN

Skvorecky, Josef CZE

Solstad, Dag NOR

Solzenitshyn, Aleksandr RUS

Statovci, Patjem FIN

Stein, Gertrude USA

Steinbeck, John USA

Stenberg, Eira FIN

Stendhal FRA

Stenius, Yrsa FIN

Stevenson, Robert L. GBR

Stone, Irving USA

Stout, Rex USA

Strindberg, August SWE

Strugatski, Boris & Arkadi*** RUS

Styron, William

Suosalmi, Kerttu-Kaarina FIN

Syrjä, Juhani FIN

Säisä, Eino FIN

Södergran, Edith FIN

T

Tabermann, Tommy FIN

Tabucchi, Antonio ITA

Tacitus, Publius ITA

Talvi, Jussi FIN

Talvio, Maila FIN

Tamminen, Petri FIN

Tammsaare, A.H. EST

Tan, Amy USA

Tanizaki, Junichiro JAP

Tapio, Marko FIN

Tapper, Harri FIN

Tartt, Donna USA

Thackerey, William GBR

Theroux, Paul USA USA

Thompson, Hunter S. USA

Thoreau, Henry D. USA

Tiainen, Arja** FIN

Tiihonen, Ilpo FIN

Tikka, Eeva FIN

Tikkanen, Henrik FIN

Tikkanen, Märta FIN

Toibin, Colm IRE

Tolkien, J.R.R. GBR

Tolstoi, Leo RUS

Tournier, Michel FRA

Townsend, Sue GBR

Tranströmer, Tomas SWE

Traven, B. USA

Trumbo, Dalton USA

Tshehov, Anton RUS

Tunström, Göran SWE

Turgenjev, Ivan RUS

Turkka, Jouko FIN

Turkka, Sirkka ** FIN

Turtiainen, Arvo FIN

Turunen, Heikki FIN

Tuuri, Antti FIN

Tuulio, Tyyni FIN

Twain, Mark USA

Tynni, Aale FIN

U

Undset, Sigrid NOR

Updike, John USA

Uris, Leon USA

Uskela, Kaarlo FIN

Uurto, Iris FIN

V

Vala, Katri FIN

Valpas, Edvard FIN

Valtonen, Jussi FIN

Vammelvuo, Anja FIN

Vargas Llosa, Mario PER

Varis, Tuula-liina FIN

Vartio, Marja-Liisa FIN

Vartti, Riitta FIN

Venho, Johanna FIN

Verne, Jules FRA

Vieno, Jukka FIN

Viinikainen, Antero FIN

Viita, Lauri * FIN

Villa, Kyllikki FIN

Virtanen, Rauha S. FIN

Voltaire FRA

Vonnegut, Kurt USA

Vuorela, Einari FIN

Väisänen, Hannu FIN

 

W

Walker, Johnny (alias Haukinen, Pekka) FIN

Wallace, Lew USA

Wallin, G.A. FIN

Wallraff, Günther GER

Waltari, Mika FIN

Waltari, Satu FIN

Warburton, Thomas FIN

Waugh, Evelyn GBR

Weldon, Fay GBR

Welsh, Irvine GBR

West, Nathanael USA

Westerberg, Caj FIN

Westö, Kjell FIN

Wharton, Edith USA

Wharton, William USA

Whitman, Walt USA

Wiesel, Elie USA

Wilde, Oscar IRE

Wilder, Thornton USA

Winckelmann, Barbara FIN

Wodehouse, P. G. GBR

Wolf, Christa GER

Wolfe, Tom USA

Woolf, Virginia USA

Wordsworth, William GBR

Wright, Richard USA

Wuori, Matti FIN

Y

Yorcenar, Marguerite FRA

Ylikangas, Heikki FIN

Z

Zilliacus, Benedict FIN

Zola, Emile FRA

Å

Ågren Gösta FIN

 

Yhdellä tähdellä (*) merkityt nimet ovat vuoden 2017 aikana tarkoituksellisesti visassa toiseen kertaan esiintyneitä kirjailijoita.

**-merkityt ovat tahattomasti tuplattuja kirjailijoita.

***-merkityissä teoksella on ollut kaksi kirjoittajaa.

Keskustelua aiheesta