HS: Nokian Renkaiden nykyjohto myi 600 000€ optiot ennen vilpin paljastumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Nokian Renkaiden nykyjohto myi kaikkiaan 600 000 euron optiot ennen yhtiön rengastestivilppien julkistamista, uutisoi Helsingin Sanomat.

Lehden selvityksen mukaan johtokunnan 12 jäsenestä optioistaan luopui yhdeksän henkilöä.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta kertoi eilen, että vilppiepäilyjä päätettiin lokakuun lopussa alkaa selvittää sisäisellä tarkastuksella. Kaikki sisäpiirin optiomyynnit tapahtuivat sen jälkeen.

Pörssiyhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käyttää hyväkseen sellaista julkistamatonta tietoa, jolla voi olla oleellista vaikutusta yhtiön osakekurssiin.

HS kertoi jo aiemmin tällä viikolla, että Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran myi kaikki omistuksensa yhtiöstä ennen testivilpin paljastumista. Hän oli saanut osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita eli optioita yli 15 miljoonan euron arvosta.

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

Leikkauskirves iskee vanhuspalveluihin – arvostelu kiihtyy: “Tämä on hulluutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
kiljunen-anneli
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) puuttuu hallituksen leikkauksiin: – Kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? hän kysyy.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan hallitus on tällä vaalikaudella “kunnostautunut” erityisesti vanhuspalveluiden romuttamisessa.

– Ei riitä, että hallitus vähentää hoitajien määrän vaarallisen alhaiseksi. Myös osaamisvaatimukset romutetaan esimerkiksi heikentämällä geriatrisen osaamisen vaatimuksia.

– Tämä sekä muut heikennykset tarkoittavat automaattisesti, että ikäihmisiä voi jatkossa olla hoitamassa ihmisiä, joilta puuttuu nykyinen moniammatillinen osaaminen, jonka avulla muun muassa annetaan kuntoutusta, ja sänkyjen pohjalle jää jatkossa entistä enemmän sellaisia vanhuksia, jotka oikean kuntoutuksen turvin pärjäisivät arjessaan.

Moniammatillisen osaamisen lisäksi vanhuksilta viedään oikeus vastuutyöntekijään, jolla aiemmin oli hallussa kokonaiskuva esimerkiksi vanhuksen hoito-ohjelmasta ja lääkemääräyksistä, sekä tuntemus itse ihmisestä.

– Tämä on hulluutta. Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa. Kyse on myös turvallisuudesta. Kuka jatkossa tietää kokonaiskuvan vanhuksen lääkityksestä ja varmistaa, ettei esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista seuraa vaaratilanteita? Kiljunen kysyy.

– Ehkä kaikista suurin hulluus on kuitenkin hallituksen päätös siitä, ettei yli 75-vuotias vammainen henkilö ole enää vammaispalvelulain piirissä. Eihän tässä päätöksessä ole järjen hiventäkään. Aivan kuin 75 vuoden iässä vammaisuus ja sen tuomat erilaiset apuväline- sekä kuntoutustarpeet vain häviäisivät.

Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa.

Hallituksen esittämä 0,4 henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että 14 vanhuksen hoivayksikössä aamu- tai iltavuoroa pyörittäisi jatkossa ainoastaan yksi hoitaja.

– Pitää muistaa, ettemme nyt puhu sellaisista vanhuksista, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti arjen askareissa ja parhaimmillaan auttamaan hoitajia ruokailu- sekä muissa toimissa. Nyt puhutaan sellaisista vanhuksista, jotka eivät yksin saa sukkia jalkoihin, pääse vessaan tai edes ylös sängystä, Kiljunen huomautaa.

– Kaikkien näiden leikkausten jälkeen on pakko kysyä: kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? Entä kuka haluaa opiskella hoiva-alalle, jossa työntekijät pistetään työskentelemään näiden epäinhimillisten leikkausten alla.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.

Wärtsilä myy voimansiirron liiketoimintansa japanilaisille

Kuva: Lehtikuva
LKS 20130829 - Wärtsilän handout-kuva tulevaisuuden rahtilaivasta. HANDOUT LEHTIKUVA
Wärtsilän näkemys tulevaisuuden rahtilaivasta.

Konepajayhtiö Wärtsilä myy voimansiirtoliiketoimintansa The Switch -yhtiölle. Kauppahintaa ei kerrota. Mukana siirtyy Wärtsilän henkilöstöstä parikymmentä ihmistä.

The Switch on osa japanilaista Yaskawa-konsernia. Sen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen kertoo, että ostettavan liiketoiminnan vuosittainen liikevaihto on ollut joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

The Switchin päätoimialoja ovat tuulivoima, merenkulkuala ja teollisuuden erikoisratkaisut. Myytävään kokonaisuuteen sisältyy Wärtsilän merisovelluksiin suunnitellut keski- ja pienijännitteiset voimansiirrot. Lisäksi siinä on mukana yhtiön testauskeskus ja osia valmistuslaitoksista Norjan Stordissa. Kaupan jälkeen The Switch toimii edelleen yhtenä Wärtsilän yhteistyökumppanina. Wärtsilä keskittyy järjestelmiin, ja The Switch toimittaa Wärtsilälle ja muille asiakkaille laivasähkökäyttöjä.

– Tällä täsmäostolla me saamme itsellemme teknologian, jota on toimitettu satoihin laivoihin. Saamme osaamista, historiaa ja luotettavan tuotteen. Yhteistyömme jatkuu tiiviinä Wärtsilän kanssa ja me jatkamme teknologian kehittämistä, Mäkinen sanoi STT:lle.
Kauppa on määrä saattaa päätökseen viimeistään marraskuussa.