HS: Nokian Renkaiden nykyjohto myi 600 000€ optiot ennen vilpin paljastumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Nokian Renkaiden nykyjohto myi kaikkiaan 600 000 euron optiot ennen yhtiön rengastestivilppien julkistamista, uutisoi Helsingin Sanomat.

Lehden selvityksen mukaan johtokunnan 12 jäsenestä optioistaan luopui yhdeksän henkilöä.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta kertoi eilen, että vilppiepäilyjä päätettiin lokakuun lopussa alkaa selvittää sisäisellä tarkastuksella. Kaikki sisäpiirin optiomyynnit tapahtuivat sen jälkeen.

Pörssiyhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käyttää hyväkseen sellaista julkistamatonta tietoa, jolla voi olla oleellista vaikutusta yhtiön osakekurssiin.

HS kertoi jo aiemmin tällä viikolla, että Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran myi kaikki omistuksensa yhtiöstä ennen testivilpin paljastumista. Hän oli saanut osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita eli optioita yli 15 miljoonan euron arvosta.

Iltalehti: Vaativaa päivystyshoitoa saa pian vain 12 paikkakunnalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161203 Meilahden sairaala 28. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallituksen ajama päivystysuudistus perustuu puutteellisiin laskelmiin, kirjoittaa Iltalehti.

Uudistuksessa laaja päivystysvastuu keskitettäisiin 12 sairaalalle, ja hallituksen mukaan uudistus toisi kokonaisuudessaan 350 miljoonan euron säästöt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuntaliiton mukaan arviot ovat epärealistisia. Liiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan lisäkustannusten oletetaan kompensoituvan epämääräisillä säästöillä, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut uudistuksen säästöarvioiden puutteellisuudesta.

Eduskunnalle annettuun lakiesitykseen tehtiin maininta vaikutusarvioiden täsmennyksestä, mutta toimet eivät ole arviointineuvoston puheenjohtajan Kalle Määtän mukaan riittäviä.

Iltalehden mukaan Suomen Potilasliitto pelkää, että potilasturvallisuus voi heikentyä hoitomatkojen pidentyessä.

Päivystysuudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Nyt se on tutkittu – näin paljon suomalaiset tuhlaavat jouluna

lompakko23653
Joulu on lompakolle kärsimyksen aikaa.

Suomalaiset aikovat käyttää joulunviettoon tänä vuonna keskimäärin 517 euroa, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin aiotaan käyttää 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on suunnilleen 610 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 470 euroa.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Myös aineettomien lahjojen suosio on kasvanut.
TNS Gallup kysyi joululahjojen hankinta-aikeista Nordean toimeksiannosta internet-paneelin avulla.

AVAINSANAT

”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT

Kaleva: Yhä useampi töissä jo ennen turvapaikkapäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
turvapaikka
Moni turvapaikanhakija tekisi mieluusti töitä.

Yhä useampi turvapaikanhakija osallistuu työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön, uutisoi Kaleva. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla kymmenet turvapaikanhakijat myös käyvät palkkatyössä.

SRP:n Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haaranen sanoo, että erilaisia työelämän tutustumisjaksoja, harjoitteluja ja vapaaehtoistyötä tehdään vastaanottokeskusten ulkopuolella enemmän kuin koskaan.

– Tämä on kuluneen vuoden aikana noussut uudeksi ilmiöksi, Haaranen arvioi.

Työelämään aktivoimista ei Kalevan mukaan koordinoida valtakunnallisesti. Osaamiskartoitusten ja projektien koordinointi puuttuu kokonaan.

Pohjois-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Hanna Määtän mukaan työllistämiseen ei ole panostettu, koska tiedossa on, että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee saaman kielteisen päätöksen.

 

 

Vertailu: Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Kuva: Roope Permanto
verokuvitusroopepermanto2

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton laatimasta Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 -selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta kahdeksassatoista OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.

Selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurituloisinta, 137 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, verotetaan peräti 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Kolme vuotta jatkuneen tuloverotuksen yleisen kiristymisen jälkeen keskituloisen palkansaajan verotus Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan kuluvana vuonna. Tuloverotuksen progressio jyrkkeni.