HS: Pörssiyhtiöiden johtajien palkat ja bonukset uuteen ennätykseen – kuin lamaa ei olisi ollutkaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja rahabonukset nousivat viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, kertoo Helsingin Sanomat. Palkat, luontoisedut ja rahabonukset ovat nousseet katkeamatta viiden vuoden ajan.

Lehden selvityksen mukaan isojen pörssiyritysten johtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna kaksinkertaista vauhtia suomalaisten keskiansioihin verrattuna. Selvityksessä mukana olleen toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 2,2 prosenttia vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot bonuksineen kasvoivat keskimäärin 1,1 prosenttia.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vertailussa kolmannen kerran miljoonan euron rajan ja olivat keskimäärin yli 1,1 miljoonaa euroa. Peruslaskelmassa ovat mukana rahabonukset, mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet tai lisäeläkemaksut.

Suuren pörssiyrityksen toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 1 110 116 euroa, joka on noin 23 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Puolestaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen palkka luontoisetuineen ja bonuksineen oli 42 250 euroa, jossa oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna 475 euroa.

Sammon Stadigh pysyy kärjessä

HS:n mukaan rahapalkalla ja -bonuksilla mitattuna pörssiyhtiöiden palkkakuningas oli finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. Hän on pitänyt kärkipaikkaa lehden vertailussa useampana vuonna.

Stadigh sai palkkaa ja rahabonuksia yhteensä 5,1 miljoonaa euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna nousua 18 prosenttia. Stadighin peruspalkka nousi 15 prosenttia eli 961 000 euroon vuodessa.

Helsingin Sanomat on seurannut pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemista vuodesta 2005.

 

Sixten Korkman HS-kolumnissa: Tämä johti brexitiin ja Trumpin voittoon

Kuva: Lehtikuva
Sixten Korkmanin mielestä Suomessa on kohdistettava toimia lapsiperheiden auttamiseen.

Taloustieteen professori Sixten Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomien julkaisemassa kolumnissaan globaalin eriarvoisuuden isosta ongelmasta.

Vaikka maailmanlaajuinen köyhyys on vähentynyt, eriarvoistumisen ongelma on totta – myös Suomessa.

Korkmanin mukaan eriarvoisuus on rikkaassa maailmassa pulma englantia puhuvissa maissa, eritoten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

– Näissä maissa rikkaat ovat rikastuneet samalla kun monien tulotaso on polkenut paikallaan tai alentunut.

– Räikeä eriarvoistuminen johtaa luokkayhteiskuntaan ja ruokkii populismia. Osaltaan sen takia Britannia valitsi brexitin ja Yhdysvallat Donald Trumpin, todella surkeita valintoja molemmat.

Korkman jatkaa, että Pohjoismaissa ja Suomessa köyhyys on vähäisempää ja turvaverkot kattavia.

Suomessa on joka tapauksessa syytä pohtia heikon talouskasvun syitä ja etenkin keinoja työllisyysasteen nostamiseksi.

– Eriarvoisuuden vähentämisen osalta soisi toimia kohdistettavan lapsiperheiden auttamiseen. Silloin kyse on etenkin varhaiskasvatuksen laadusta ja päivähoidon kustannusten kattamisesta verovaroin, Korkman katsoo.

Räikeä eriarvoistuminen johtaa luokkayhteiskuntaan ja ruokkii populismia.

Pienituloisten yksinhuoltajien aseman helpottamiseksi Korkamn palaa kolumnissaan ajatukseen lapsilisien korottamisesta ja verollepanosta.

– Tästä syntyvä hyöty kohdistuisi juuri sinne missä tukea tarvitaan, hän kirjoittaa.

Mistä rahoitus?

Rahat voitaisiin saada yritystukia karsimalla, vastaa Korkman.

– Toinen harkinnan arvoinen mahdollisuus olisi progressiivinen kiinteistövero. Sillä voisi ainakin kasvukeskuksissa rahoittaa lapsiperheiden tarpeita talouskasvua heikentämättä, hän perustelee.

Suomi jäi vieläkin mitalisijoista ulos – se vaatisi takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euroon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.

– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto (kuvassa) Eläketurvakeskuksesta.

Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto. Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.

Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.

Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.

– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.

Voimakas korotus olisi hankala ja kallis.

Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.

Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.

Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.

– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.

STT–MATIAS ÅBERG

DNA:n liittymäkauppa kasvoi ja yhtiö paransi kannattavuuttaan

Kuva: Lehtikuva

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo saaneensa alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus. Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Ara ärähti taas Nuorisosäätiölle – toimintaa korjattava

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vaatii Nuorisosäätiötä korjaamaan toimintaansa ja lykkää keskustataustaisen säätiön konsernihakemusten käsittelyä.

Valtion asuntopolitiikkaa toteuttava Ara totesi kesäkuussa, että Nuorisosäätiö on rikkonut yleishyödyllisyyslainsäädäntöä.

Nuorisosäätiö on selvityksessään Aralle luvannut järjestellä lainojaan ja tehdä yritysjärjestelyn, jossa arava- ja korkotukirajoitusten alainen asuntokanta siirtyy tytäryhtiöille.

Jos Nuorisosäätiö ei toimi Aran käskyjen mukaisesti, sitä uhkaa muun muassa yleishyödyllisyysstatuksen menetys, korkotuen lakkautus ja aravalainojen irtisanominen.

Nuorisosäätiön pitää antaa Aralle selvitykset ensi vuoden helmikuussa ja elokuussa siitä, miten se on muuttanut toimintaansa lainmukaiseksi.

AVAINSANAT

Joka toinen ulkomainen matkailija yöpyi Uudellamaalla

Helsinki on vilkas turistikaupunki.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten Suomessa yöpyivät elokuussa saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset, joiden kaikkien osalta yöpymisvuorokausien määrä kasvoi.

Eniten kasvoivat yhdysvaltalaismatkailijoiden yöpymiset, jotka lisääntyivät liki 36 prosentilla viime vuodesta.

Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä elokuussa nousi lähes 50 prosenttiin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia.
Kokonaisuudessaan kaikkien matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 2,5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia kirjattiin elokuussa yhteensä lähes 2,3 miljoonaa.

STT