Turva – Hymy
Tyomies

HS: Pörssiyhtiöiden johtajien palkat ja bonukset uuteen ennätykseen – kuin lamaa ei olisi ollutkaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja rahabonukset nousivat viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, kertoo Helsingin Sanomat. Palkat, luontoisedut ja rahabonukset ovat nousseet katkeamatta viiden vuoden ajan.

Lehden selvityksen mukaan isojen pörssiyritysten johtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna kaksinkertaista vauhtia suomalaisten keskiansioihin verrattuna. Selvityksessä mukana olleen toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 2,2 prosenttia vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot bonuksineen kasvoivat keskimäärin 1,1 prosenttia.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vertailussa kolmannen kerran miljoonan euron rajan ja olivat keskimäärin yli 1,1 miljoonaa euroa. Peruslaskelmassa ovat mukana rahabonukset, mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet tai lisäeläkemaksut.

Suuren pörssiyrityksen toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 1 110 116 euroa, joka on noin 23 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Puolestaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen palkka luontoisetuineen ja bonuksineen oli 42 250 euroa, jossa oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna 475 euroa.

Sammon Stadigh pysyy kärjessä

HS:n mukaan rahapalkalla ja -bonuksilla mitattuna pörssiyhtiöiden palkkakuningas oli finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. Hän on pitänyt kärkipaikkaa lehden vertailussa useampana vuonna.

Stadigh sai palkkaa ja rahabonuksia yhteensä 5,1 miljoonaa euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna nousua 18 prosenttia. Stadighin peruspalkka nousi 15 prosenttia eli 961 000 euroon vuodessa.

Helsingin Sanomat on seurannut pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemista vuodesta 2005.

 

”Onhan se ykkössija aika hauska juttu” – Helsingin satamien luvut huimaavat, Dover jäi taakse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsinki on noussut matkustajamäärältään Euroopan ja samalla maailman vilkkaimmaksi satamaksi.

Viime vuonna pelkästään Helsingin satamien kautta kulkevassa linjaliikenteessä oli 11,8 miljoonaa matkustajaa, kun pahin kilpailija Doverin satama Britanniassa jäi 11,7 miljoonaan matkustajaan.

Helsingissä vieraili lisäksi ennätykselliset 478 000 risteilymatkustajaa, joten matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa, kertoo Helsingin Satama.

Matkustajaliikenteestä vastaava johtaja Kari Noroviita myhäilee puhelimessa, että Doverin ohittaminen ei sinänsä ole Helsingin Satamalle tärkeää, koska satamat eivät kilpaile keskenään. Jonkinlaisen kehuskeluoikeuden ykkössijalla saa.

– Kun mietitään väestöpohjaa täällä, niin onhan se (ykkössija) aika hauska juttu, hän sanoo STT:lle.

Helsingin ja Tallinnan välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän.

Helsingin nousun maailman suurimmaksi voi selittää yhä tiivistyvällä laivaliikenteellä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kaupunkien välillä kulki vuonna 2017 yhdeksän miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua toissa vuoteen 3,2 prosenttia. Kolme neljäsosaa matkustajaliikenteestä kulki ”Tallsingin” välillä.

– Kun on puhuttu pitkään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, niin kyllähän se on tätä päivää, Noroviita toteaa.

Kaupunkien välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän. Noroviita huomauttaa, että Helsingin Länsisatamaan avattiin talvella uusi matkustajaterminaali ja Tallink otti käyttöön uuden aluksen reitille. Lähtöjen määrä on lisääntynyt ja lisää suunnitellaan, hän kertoo.

Kasvu näkyy luonnollisesti myös Tallinnassa, jossa laivamatkustajia oli viime vuonna 10,5 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat siellä 4 prosenttia. Tallinnan sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet kymmenen vuotta putkeen.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin matkustajamäärät jatkoivat viime vuonna laskuaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten sataman matkustajamäärät huitelivat 13–14 miljoonan välillä. Erityisesti sataman läpi kulkevien linja-autojen määrät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla 2000-luvun alusta.

Muualla maailmassa ei päästä samanlaisiin matkustajamääriin, koska tärkeät lauttayhteydet on pääasiassa korvattu silloilla tai tunneleilla.

STT–OLLI VESALA

Kaksi suomalaisyritystä löytyy keskeisten teknologiayritysten listalta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Verkkoyhtiö Nokia sekä ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto ylsivät suomalaisyrityksistä Thomson Reutersin sadan keskeisimmän teknologiayrityksen listalle. Reuters ei anna listauksessaan firmoille sen täsmällisempiä sijoituksia.

Reutersin koostamalta listalta löytyvät myös muun muassa teknologiajätit Apple, Microsoft, Samsung, Amazon sekä Googlen takana oleva Alphabet. Myös ruotsalainen Ericsson kelpuutettiin listalle.

Lähes puolet sadasta parhaaksi listatusta firmasta on Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Amerikka ja Aasia dominoivat listaa. Sadasta yrityksestä vain viisitoista on näiden maanosien ulkopuolelta: 14 Euroopasta ja yksi Australiasta.

Vertailussa otettiin huomioon muun muassa yritysten taloudellinen menestys, innovatiivisuus, maine, vastuullisuus ja ympäristövaikutus.

KKV: YIT ja Lemminkäinen saavat yhdistyä ehdoitta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyy YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen ehdoitta, yhtiöt kertovat. Rakennusyhtiöiden on määrä sulautua toisiinsa 1. helmikuuta.

KKV:n on määrä antaa lopullinen hyväksymispäätös 26. tammikuuta. Tämän jälkeen yhdistymiselle on saatu kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät.

Yhtiöiden hallitukset sopivat yhdistymisestä kesäkuussa ja yhtiökokoukset hyväksyivät sen syyskuussa.

Jos tilisi on nollalla, se on todellakin nollalla – Osuuspankin virheet korjattu

Kuva: Lehtikuva

Kaikki Osuuspankin asiakkaille näkyneet virheet eli tuplana tehdyt katevaraukset, automaattinostot ja -talletukset on nyt korjattu, tiedottaa OP.

Asiakkaiden tilit näyttivät eilen todellisuutta pienempää saldoa pankin tietojärjestelmävirheen vuoksi.

OP ei ole kertonut, kuinka suurta asiakasmäärää ongelma on koskenut.

Tileille tuli uudelleen näkyviin summia, jotka oli nostettu tai käytetty aiemmin. Summat näyttivät siis menneen tileiltä kahdesti.

Tilille kummittelemaan tulleet katevaraukset saattoivat haitata asiakkaan tilinkäyttöä, jos tilillä ei vian vuoksi näyttänyt olevan riittävästi rahaa.

Uudelleen veloitettaviksi ilmestyneet korttiostokset ja automaattinostot oli tehty kolmena päivänä joulukuussa.

Kumma yhtälö: Mitä vähemmän kulutat sähköä, sitä enemmän kulusi kasvavat

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kuluttajien maksamat sähkölaskut kohosivat viime vuonna keskimäärin 20 euroa toissa vuodesta, kertoo Energiavirasto.

Nousu johtuu sähkönsiirrosta, joka kallistui sähkölämmitteisissä taloissa 3,7 prosenttia ja muissa kotitalouksissa 6 prosenttia. Sen sijaan sähköenergian hinta putosi sähkölämmittäjillä 2,1 prosenttia ja kotitalouskäyttäjillä 1,6 prosenttia.

Kokonaisuudessaan sähkölämmittäjän sähkölasku kallistui vajaan prosentin verran. Muut kotitaloudet joutuivat pulittamaan sähköstään vajaat 3 prosenttia toissa vuotta enemmän.

Energiaviraston mukaan kiinteiden maksujen osuus sähkönsiirron hinnoista on edelleen kasvussa.

– Voimakkaimmin kiinteiden maksujen osuus on viime vuosina kasvanut vähän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä, Energiavirasto kertoo tiedotteessa.

Tuontia tarvitaan etenkin talvikaudella.

Kotitalouskäyttäjällä kiinteiden maksujen osuus oli vuoden 2017 alussa noin 46 prosenttia ja kerrostaloasunnoilla 57 prosenttia. Sähkölämmittäjällä kiinteiden maksujen osuus oli puolestaan keskimäärin 38 prosenttia.

Kuluttajan sähkölasku koostuu kolmesta liki tasasuuruisesta erästä eli energiasta, siirrosta ja veroista.

Suomen sähköntuotanto laski viime vuonna hieman, mutta kulutus kasvoi lievästi. Erotus katettiin sähkön tuonnilla. Tuontia tarvitaan etenkin talvikaudella.

Sähkön kulutushuippu on tänä talvena jäänyt alle 13 000 megawattituntiin leudon talven ansiosta. Kaksi vuotta sitten tammikuussa tehty kulutusennätys on 15 105 megawattituntia.