Lukijaristeily2017

HS: Soneran verkko tökkii muita huomattavasti enemmän

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Soneran verkossa oli pahoja häiriöitä viimeksi tiistaina.

Teleoperaattori Telia-Soneran verkossa on enemmän häiriöitä kuin kilpailijoilla, kertoo Helsingin Sanomat. Lehti perustaa tietonsa Aalto-yliopiston mittaustuloksiin.

Aalto-yliopiston Nettitutkan mukaan tässä kuussa Telia-Soneran matkapuhelinverkossa tehdyistä mittauksista 30 prosenttia epäonnistui, koska verkkoon ei saatu yhteyttä. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli huomattavasti vähemmän häiriöitä.

– On myös tärkeää havaita, että samalla kun mittausten mukaan Telia-Soneran verkossa häiriöiden määrä on kasvanut, yhtiön kilpailijoilla verkon luotettavuus on parantunut, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.

Nettitutka on sovellus, joka mittaa verkon tiedonsiirtonopeutta. Tiedot tallennetaan Aalto-yliopiston tietokantaan tutkimusta varten.

Populistien kauhistelu ei riitä – osattomuuden kokemus on hyvinvointiyhteiskunnan kipupiste

Poliittisten analyysien keskeinen havainto on viime aikoina – muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen – ollut osattomiksi itsensä kokevien kansalaisten suuri määrä.

TV1:n ohjelma 4.5. Trumplandiasta kertoi lohdutonta kieltä teollisuutta menettäneiden paikkakuntien asukkaiden osattomuuden kokemuksista ja lujasta ”messiasuskosta” uuden presidentin lupaamaan muutokseen. Sama ilmiö näkyy Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja meidänkin viimeisissä eduskuntavaaleissa.

Poliittiseksi ratkaisuksi populistien kauhistelu ei kuitenkaan riitä. On kysyttävä, onko  hyvinvointiyhteiskunnan nykyisillä instrumenteilla kykyä torjua, vähentää tai poistaa osattomuutta: objektiivista huono-osaisuutta ja subjektiivista kokemusta oman ihmisarvon menetyksestä.

Populismin valinneiden lisäksi osa äänestämättä jättäneistä todennäköisesti kokee oman äänen merkityksen olemattomaksi, uskoa ”poliittisen eliitin” tahtoon muuttaa tilannetta ei ole. Kysymys ei  ole mitättömästä vähemmistöstä.

Oman arvioni mukaan olemme poliittisen järjestelmän uskottavuuden ja edustuksellisen demokratian kohtalonkysymyksessä. On ymmärrettävää, että monet kansalliset ja kansainväliset kysymykset avautuvat vaikeasti tavalliselle ihmiselle eikä yhteyttä omaan elämäntilanteeseen ole helppo tunnistaa. Tässä suhteessa politiikan kielellä on tärkeä merkitys. Jos poliitikko ei osaa selkokielellä kertoa, miten ongelmat ja niiden ratkaisut koskettavat tavallisten ihmisten elämää, on turha odottaa kannatusta politiikalle.

Tarvitaan myös uusia areenoita kansalaiskeskustelulle.

Kuntavaaleissa käsitellään kuitenkin paikallisia kysymyksiä. Kunnat käsittelevät edelleenkin arkisen elämän tärkeitä tehtäviä: varhaiskasvatusta, perusopetusta ja nuorison asioita, liikuntaa ja kulttuuria, asumista, kunnan tulevaisuuden suuntaa ja arkipäivän turvallisuutta. Mutta tarvitaan myös uusia areenoita kansalaiskeskustelulle: asukas- ja kumppanuustaloja, verkostoja niin fyysisissä tiloissa kuin sähköisestikin.

Sosialidemokraattien erityisenä tehtävänä on luoda areenoita ja keinoja, joiden avulla etenkin politiikkaa vierastavat, ”eliittiä” epäilevät, tiedollisesti heikommat, omaa tilannettaan häpeilevät tai eri tavoin avuttomat ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja vakavasti otetuiksi.

Kansalaisvaikuttamiseen ei riitä edustuksellinen demokratia. Sen paikka on paljon ennen päätöksentekovaihetta. Asukaskeskustelua tarvitaan, kun kerätään tietoa ihmisten arkielämää haittaavista käytännöistä, asuinalueiden tärkeistä kehittämiskohteista, kun haravoidaan asukkaiden mielipiteiden kirjoa,  kun laaditaan uudistuksille asialistaa ja kun luodaan yhteisen vastuun suuntaa ristiriitaisissa kysymyksissä. Aikaa kuluu, mutta parhaimmillaan riski korvautuu vahvistuvalla osallisuudella.

Uusia avauksia osattomuuden käsittelyyn ei kuntavaalien keskustelu tuonut, vaikka sekä kuntalaki – entinen ja nykyinen – että ehdotukset maakunta- ja sote-laeiksi edellyttävät valtuustojen huolehtivan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta.

Keskustelua aiheesta

PS:n kansanedustaja kertoo nyt todellisen syyn huomautukselleen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Meillä ei ole samanlaista sananvapautta täällä Suomessa kaikilla, perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala toteaa.

Kansanedustaja Kari Kulmala oli yksi neljästä perussuomalaisesta, jota kohtasi eduskuntaryhmässään kurinpidolliset toimet hallintarekisteriäänestyksen jälkeen.

Kansanedustajat Veera Ruoho, Mika Raatikainen ja Tom Packalén saivat viime viikolla ryhmältään varoituksen äänestettyään hallintalakirekisterilakia vastaan.

Kari Kulmala sai kuitenkin vain lievemmän rangaistuksen eli huomautuksen. Hänen on kerrottu olleen eduskuntatyöhön liittyvällä matkalla eikä hän sen vuoksi ollut äänestämässä eduskunnassa.

Kulmala tarkentaa nyt, mistä kokee huomautuksensa tulleen.

Matkalle lähtö ja poissaolo ei ollut Kulmalan mukaan rangaistuksen varsinainen syy, vaan se, että hän oli puhunut julkisuudessa hallintarekisteriä vastaan. Kulmala katsookin nyt, että kaikilla ei ole samanlaista sananvapautta Suomessa.

Kari Kulmala, mistä saitte huomautuksen?

– Todennäköisesti ilmaisunvapauden rikkomisesta elikä meillä ei ole samanlaista sananvapautta täällä Suomessa kaikilla.

Katsotte, että sitä on loukattu?

– Kyllä näin on. Mutta minä olen erittäin tyytyväinen tähän rangaistukseen. Pääasia, että sain samantyyppisen rangaistuksen kuin muutkin konstaapelit, jotka samantyyppisen rangaistuksen saivat.

Mutta teillähän oli meno, missä olitte?

– Minä olin Grönlannissa arktisten maiden parlamentaarikkojen kokouksessa, joka oli kaksi kuukautta aikaisemmin määrätty ja minä olin ainut suomalainen parlamentaarikko siellä. Olisihan se ollut varsin erikoista, jos arktisten alueiden puheenjohtajamaasta ei olisi ollut ketään siellä paikalla.

Huomautus tuli siis kuitenkin näistä julkisista kriittisistä mielipiteistä?

– Kyllä, näin on. Ja tietysti sanoin, että en ole tämän esityksen takana, että mikäli olisin täällä Helsingissä ja täysistunnossa niin, en olisi painamassa punaista nappia, mutta en olisi myöskään täysistunnossa hyväksymässä tätä.

Katsotte nyt sitten, että PS:n ryhmällä ei ole samanlainen sananvapaus kuin muilla?

– Tähän en sen kummemmin ota kantaa.

Äsken otitte.

– Joo kyllä, mutta se että tässä nyt nähdään, mikä sananvapaus on Suomessa ja myös se on helppo todeta, että perussuomalaisilla on ryhmäkuri.

Olisiko pitänyt jättää huomauttamatta sananvapauden takia?

– Ei ehkä sen sananvapauden takia, mutta tietysti jos ryhmässä tehdään jokin päätös, kyllähän sen takana pitäisi olla, mutta kun minä en ole ollut alusta lähtienkään tässä asiassa. Eli minä ja nämä kolme muuta konstaapelia olemme olleet sitä mieltä, että tämä on väärä päätös ja aika sen tulee näyttämään, oliko se väärä päätös.

– Minusta kyllä näyttää nyt siltä, että jos minä sököä pelaan, niin minulla on nyt paremmat kortit kuin vastapuolella, Kari Kulmala sanoo.

Hän ei myöskään ole tyytyväinen siihen, että poliisikansanedustajat saivat rangaistuksestaan tiedon medialta.

– Ei se nyt oikein hyvää hallintotapaa ole ainakaan, että mediasta luetaan rangaistukset. Kyllä ne pitäisi henkilökohtaisesti ensin antaa. Jos minä poliisina menen kolaripaikalle ja totean, että siellä on joku loukkaantuneena, enhän minä medialle kerro ensin niistä loukkaantuneista ja heidän henkilötietojaan, vaan kyllähän minä kerron heidän omaisilleen.

Länsimetron tiedot luovutetaan erityistilintarkastukseen – muutoin asiakirjat säilyvät salaisina

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Länsimetro Oy luovuttaa kaikki metrohanketta koskevat tiedot erityistilintarkastusta varten.

Muutoin hanketta koskevat asiakirjat, kuten Länsimetron sisäinen selvitys, säilyvät edelleen salaisina. Asiasta päätettiin yhtiökokouksessa tiistaina.

Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon mukaan Helsingin kaupungin konsernijaosto halusi, että kaikki tiedot julkistettaisiin osakkeenomistajille. Päätös tehtiin kuitenkin isomman omistajan eli Espoon kaupungin konsernijaoston vaateen mukaan.

Espoo vaati tietojen antamista ainoastaan erityistilintarkastuksen tekevälle taholle.

Espoon kaupungin konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen mukaan tilintarkastus on määrä saada valmiiksi kesän lopulla.

– Pelkkien tilien ja numeroiden syynäämisen lisäksi käydään läpi päätöksentekoa, mukaan lukien kaupungin päätöksentekoa, että onko se ollut tarkoituksenmukaista. Pyritään selvittämään, missä kohdissa on menty vikaan. Rakennusprojektissa on omat juttunsa, mutta myös poliittisessa päätöksenteossakin on kohtia, jotka on hyvä selvittää, Lahtinen kertoo.

Länsimetro-selvityksen julkistamisesta päätetään vasta myöhemmin. Lahtisen mukaan päätöstä ei tehdä ennen kuin Länsimetro Oy:n vireillä olevat oikeustapaukset saadaan päätökseen.

– Sitä ennen selvitystä ei voida julkaista edes poliitikoille. Se sisältää liikesalaisuuksia, joista saattaa olla vahinkoa yhtiölle ja sitä kautta kaupungille eli veronmaksajille. Sen takia Espoon konsernijaosto on päätynyt siihen, että emme vaadi sitä välittömästi julki, vaan odotamme näiden oikeustapausten päättymistä.

Yhtiökokous myös myönsi Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuodelta 2016.

AVAINSANAT

Oppositio ryöpytti hallitusta TE-palveluiden kohtalosta: ”Uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Oppositio ryöpytti hallitusta tiistaina työvoimapalveluiden kohtalosta sote-uudistuksessa, kun eduskunta keskusteli tulevien maakuntien rahoituksesta.

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) oli huolissaan siitä, että työvoimapalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntien hoidettavaksi.

– Riski piilee siinä, että työvoimatoimet saattavat jäädä nykyistä vähemmälle huomiolle, kun työttömyydestä aiheutuvat taloudelliset menot eivät ole maakuntien vastuulla, sillä valtio vastaa työttömyysetuuksien kustannuksista, Tuppurainen sanoi.

Tilannetta mutkistaa Tuppuraisen mukaan se, että niin sanotun kasvupalvelukertoimen myötä maakunnan saama rahoitus määräytyy sen mukaan, kuinka korkea työttömyys maakunnassa on.

Tuppuraisen mukaan työvoimapoliittisten toimien rahoitus tulisi pitää vahvemmin valtion ohjauksessa ja rahoituksen tulisi tulla maakunnille korvamerkittynä.

– Maakunnissa todennäköisesti halutaan panostaa sote-palveluihin ja muut palvelut uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle, edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) puolestaan totesi.

Työvoimapoliittisten toimien rahoitus tulisi pitää vahvemmin valtion ohjauksessa.

Hallituspuolueiden edustajat kiistivät sosiaalidemokraattien arviot, että työvoimapalvelut jäisivät sote-uudistuksen myötä vaille riittävää huomiota.

– En tiedä maakuntaa, missä ei oltaisi huolissaan maakunnan työttömyyden hoidosta. Uskon siihen, että kyllä maakunnissa itse tiedetään paljon paremmin kuin täällä ministeriössä mikä on maakunnalle parhaaksi, Timo V. Korhonen (kok.) sanoi.

Myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolusti maakuntien oikeutta päättää rahankäytöstään.

– Kyllä meidän täällä eduskunnassa pitäisi enemmän luottaa siihen, että maakunnissa päättäjät ajattelevat maakuntansa etua. He tuntevat ne erityisasiat, millä he katsovat, että oma maakunta voi lähteä kasvuun, Vehviläinen painotti.

Toimi Kankaanniemi (ps.) puolestaan painotti, että maakunnan demokraattisesti valitut päättäjät voivat painottaa niitä tarpeita, joita kussakin maakunnassa on.

”Avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva” – Suomen uhka-arviota ei nosteta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
EU:n, Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Kanadan liput laskettiin puolitankoon Madridissa.

Suomen uhka-arviota ei aiota nostaa Manchesterin iskun vuoksi. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Manchesterin terrori-iskussa ei ole tullut ilmi yhteyksiä Suomeen.

– Nyt ei tehdä erityistoimenpiteitä. Aiemmin on jo vahvemmin varauduttu ja nostettu valmiustasoa, Risikko sanoi tiistaina.

Suomessa on toistaiseksi voimassa marraskuussa 2015 annettu uhka-arvio, kerrotaan suojelupoliisista. Sen mukaan yksittäisten terrorististen tekojen uhka on koholla. Suomeen mahdollisesti kohdistuvaa uhkaa ja sen muutostarpeita arvioidaan jatkuvasti.

Suomen uhka-arvio ei ole sidonnainen yksittäiseen tapahtumaan, kertoo erikoistutkija Pekka Hiltunen suojelupoliisin terrorismin vastaisesta yksiköstä.

Hiltusen mukaan uhka-arviossa otetaan huomioon kolme keskeistä seikkaa. Ensimmäisenä suojelupoliisi analysoi oman operatiivisen tiedon eli kotimaan tilannekuvan. Toiseksi arvioidaan Suomen profiili, eli miten terroristit näkevät Suomen. Kolmantena arvioidaan terrorismin trendit, lähialueiden tapahtumat ja yleisesti terrorismi länsimaissa.

Avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva.

Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala huomauttaa, että avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva.

– Kaikkein ikävin piirre on, että tälläkin kerralla näyttää siltä, että tavoitteena on ollut saada mahdollisimman paljon siviiliuhreja eli on isketty niin sanotusti pehmeään kohteeseen. Näiden iskujen yksinomaisena tavoitteena on, että pystytään maksimoimaan siviiliuhrien määrä.

Vastaavanlaisia pehmeitä kohteita ovat aiemmin olleet muun muassa Brysselin lento- ja metroasemien iskut viime vuoden maaliskuussa, Berliinissä joulutorin rekkaisku sekä Nizzan rantakadun kuorma-autohyökkäys viime kesänä. Lontoon keskustassa puolestaan kuoli useita ja kymmenet loukkaantuivat maaliskuussa, kun mies ajoi autolla väkijoukkoon.

Viime kuussa Tukholman keskustassa kuoli viisi ihmistä ja viisitoista loukkaantui kuorma-auton ajettua heidän päälleen.

Pariisin hyökkäyksissä marraskuussa 2015 kuoli yhteensä 130 ihmistä ja haavoittui satoja.

Helsingin poliisi ei muuta presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin suunniteltuja turvajärjestelyitä, kertoo ylikomisario Heikki Porola. Hän luonnehtii turvajärjestelyitä sopiviksi ja riittäviksi.