x

HS: Soneran verkko tökkii muita huomattavasti enemmän

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Soneran verkossa oli pahoja häiriöitä viimeksi tiistaina.

Teleoperaattori Telia-Soneran verkossa on enemmän häiriöitä kuin kilpailijoilla, kertoo Helsingin Sanomat. Lehti perustaa tietonsa Aalto-yliopiston mittaustuloksiin.

Aalto-yliopiston Nettitutkan mukaan tässä kuussa Telia-Soneran matkapuhelinverkossa tehdyistä mittauksista 30 prosenttia epäonnistui, koska verkkoon ei saatu yhteyttä. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli huomattavasti vähemmän häiriöitä.

– On myös tärkeää havaita, että samalla kun mittausten mukaan Telia-Soneran verkossa häiriöiden määrä on kasvanut, yhtiön kilpailijoilla verkon luotettavuus on parantunut, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.

Nettitutka on sovellus, joka mittaa verkon tiedonsiirtonopeutta. Tiedot tallennetaan Aalto-yliopiston tietokantaan tutkimusta varten.

Pekka Sauri: Totuuden jälkeistä maailmaa ei ole

Sekavan aikamme tunnussanaksi näyttää nousseen post-faktuaalinen, totuuden jälkeinen maailma. Presidentti Trumpin lehdistöpäällikkö täydensi tätä vielä uudella, nerokkaalla termillä ”alternative facts”, vaihtoehtoiset faktat.

Ilmiön kiteytti lyhykäisesti Britannian taannoinen oikeusministeri Michael Gove, joka viime vuoden Brexit-kampanjan alla julisti, että kansa on saanut tarpeekseen asiantuntijoista. Kun tähän lisätään eri suurvaltojen tai sellaiseksi pyrkivien ilmeisen systemaattisesti tuottama disinformaatio, totuuden tulevaisuus ei näytä järin lupaavalta.

***

Minua on jaksanut ihmetyttää se, että totuuden jälkeinen maailma on alettu ottaa uutena normaalina ja että sille ei voida mitään – ikään kuin se olisi jonkinlainen uusi luonnonlaki.

Näin ei ole. Totta on, että tiedonjakokanavien ja -foorumeiden maailma on lyhyessä ajassa dramaattisesti muuttunut. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut globaali kommunikaation vallankumous, jonka merkitystä kansanvallan toteutumisen kannalta vasta opetellaan ymmärtämään.

Kun miltei jokaisella kansalaisella on jonkin älylaitteen kautta käsissään pääsy kaikkeen maailmassa julkaistuun tietoon, julkishallinnon ja viranomaisten vuosituhansia kestänyt tiedon monopoli on nopeasti ja lopullisesti murtunut. Tiedon säännöstely tai salaaminen vallankäytön välineenä ei enää ole mahdollista, ja julkishallinnon tuottama tieto voidaan haastaa vaihtoehtoisella tiedolla ja vaihtoehtoisilla tulkinnoilla.

Tämä muutos on ihmiskunnan kehityksessä historiallinen, eikä ole suuri ihme, että se on viime vuosina saanut aikaan monenlaista hämminkiä eri puolilla planeettaa.

Edessämme on nyt uusi oppimishaaste: yhteisyyden säilyttäminen pirstaloituvan informaation maailmassa.

Kommunikaation vallankumous on tuonut yhä useamman ulottuville paitsi pääsyn kaikkeen maailmassa saatavilla olevaan tietoon, myös tehokkaan julkaisukanavan.

Jokainen voi olla oman mediansa päätoimittaja ja päättää aivan omin päin, millaista informaatiota haluaa yleisölleen välittää. Vastuu informaation todenmukaisuuden arvioinnista on yhä selvemmin siirtynyt viestin vastaanottajalle, joka myös päättää, jakaako viestiä edelleen omille seuraajilleen.

***

Perusperiaate ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään. Yhteinen todellisuutemme rakentuu edelleen täsmälleen samoin kuin se on aina rakentunut: ihmisten keskeisen keskustelun, neuvottelun ja sopimisen varassa. Kommunikaation vallankumous on tuonut keskusteluun mukaan paljon uusia osanottajia.

Tällä kolikolla on kaksi puolta – toisaalta keskustelu on laajentunut eliitin ulkopuolelle ja sikäli parantanut demokratiaa, toisaalta taas eri foorumeilla jaettu informaatio on pirstaloitunut. Tämä vaatii kansalaisilta yhä parempaa medialukutaitoa ja kriittisyyttä informaation todenmukaisuuden arvioinnissa. Ei kannata luottaa ainoastaan yhteen mediaan, vaan on syytä seurata ja vertailla useampia tiedon lähteitä.

***

Sivilisaation historia ja kaikki edistys perustuu oppimiseen. Edessämme on nyt uusi oppimishaaste: yhteisyyden säilyttäminen pirstaloituvan informaation maailmassa. Sopii toivoa, että koululaitos antaa lapsille ja nuorille riittävät valmiudet tästä selviytymiseen.

Keskustelua aiheesta

Tumppi Varonen, 59: ”Ei sitä kuitenkaan mikään jeesus ole”

Kuva: Jari Soini

Kun katson peiliin, näen muusikon, poliitikon ja lähihoitajan. Näen myös jonkinasteisen kapinallisen, joka ei kapinoi yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan aiheut­tamia turhautumia vastaan.
Peilistä katsoo ihminen, joka ei enää turvaudu alkoholin tuomiin vääristymiin. Yritän ottaa realistisesti kaiken, mitä vastaan tulee.

Muusikon duunissa kohtaa erilaisia ihmisiä. Joutuu nielemään sen ylpeyden, kun huomaa, ettei tule kaikkien ihmisten kanssa toimeen – ei sitä kuitenkaan mikään jeesus ole. Oman jännittämisen kanssa joutuu myös kamppailemaan. Sitä on tullut tehtyä 40-vuotisen muusikon uran aikana paljon. Näen peilistä siis myös näyttelijän.

Maailman muutoksen on määrätty tapahtuvan näin.

Tärkeintä ehkä tässä iässä on, että peilistä takaisin tsiigaa suhteellisen terve mies, jolla laskettavasti on vielä parikymmentä vuotta aikaa tehdä jotain. Ellei nyt kompastu vaikka uimahallissa niinkuin Tapsa Rautavaara.

Politiikka ja musiikin tekeminen kiinnostavat yhä. Lähihoitajan työ on täydellinen vastapaino politiikalle ja ehkä vähän musiikillekin. Lähihoidossa saa auttaa ja tukea ihmistä, jolla ei välttämättä asiat ole yhtä hyvin kuin minulla.

Maailman tilanne, pakolaispolitiikka. Kaiken tämän Nostradamus on aikoinaan ennustanut. Aika turha tässä on rypistellä, sulkea ja availla rajoja. Maailman muutoksen on määrätty tapahtuvan näin. Jos haluaa tietää, kuinka rankka se tulee olemaan, niin seuraa vain historiaa. Tai ei ehkä kannata, jos ei halua tietää. Mutta ympäri mennään, yhteen tullaan.

 

Tuomo Valokainen, taiteilijanimeltään Tumppi Varonen, on muusikko, lähihoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.).

 

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 1.9.2016.

Keskustelua aiheesta

”@juhasipila painosti ja päätoimittaja @attesakari taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle taipui jossain määrin painostuksen alla.

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – ”Ihan looginen ajatus”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

”Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

”Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

Lontoon terrori-iskun tekijän henkilöllisyys selvisi

Kuva: Lehtikuva-AFP

Lontoon eilisen terrori-iskun tekijä oli 52-vuotias Khalid Masood. Hän oli syntynyt Kentissä Kaakkois-Englannissa.

Masood käytti useita salanimiä. Hän oli asunut West Midlandsin maakunnassa, johon kuuluu myös Birminghamin kaupunki. Birminghamissa tehtiin yöllä useita ratsioita.

Poliisi oli tutkinut Masoodin toimia joitakin vuosia sitten.