HS: Soneran verkko tökkii muita huomattavasti enemmän

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Soneran verkossa oli pahoja häiriöitä viimeksi tiistaina.

Teleoperaattori Telia-Soneran verkossa on enemmän häiriöitä kuin kilpailijoilla, kertoo Helsingin Sanomat. Lehti perustaa tietonsa Aalto-yliopiston mittaustuloksiin.

Aalto-yliopiston Nettitutkan mukaan tässä kuussa Telia-Soneran matkapuhelinverkossa tehdyistä mittauksista 30 prosenttia epäonnistui, koska verkkoon ei saatu yhteyttä. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli huomattavasti vähemmän häiriöitä.

– On myös tärkeää havaita, että samalla kun mittausten mukaan Telia-Soneran verkossa häiriöiden määrä on kasvanut, yhtiön kilpailijoilla verkon luotettavuus on parantunut, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.

Nettitutka on sovellus, joka mittaa verkon tiedonsiirtonopeutta. Tiedot tallennetaan Aalto-yliopiston tietokantaan tutkimusta varten.

Tilastokeskus: Lokakuun työttömyysaste 7,3 prosenttia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Työttömyysaste oli lokakuussa 7,3 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli yhteensä 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Samaan aikaan työllisyysaste nousi verrattuna edellisvuoden lokakuuhun. Työllisyysaste oli nyt tasan 70 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 68,4.

Tilastokeskuksen mukaan myös piilotyöttömien määrä on laskenut. Lokakuussa piilotyöttömiä oli 137 000, kun vuotta aiemmin heitä oli 168 000.

Mugaben viraltapanoprosessi käynnistetään tänään

Kuva: Lehtikuva-AFP
Robert Mugabe ei itse eronnut eiliseen määräaikaan mennessä.

Zimbabwessa on määrä tänään aloittaa valmistelut presidentti Robert Mugaben panemiseksi viralta.

Viraltapanon aloittamiseen riittää parlamentin yksinkertainen enemmistö. Tämän jälkeen kansanedustajat muodostavat tutkintatyöryhmän, joka raportoi sekä parlamentin ylä- että alahuoneelle.

Mugaben syrjäyttämän varapresidentin Emmerson Mnangagwan on määrä palata maahan lähiaikoina ja keskustella myös Mugaben kanssa. Mnangagwan potkuista alkoi kriisi, jonka seurauksena armeija pani Mugaben kotiarestiin.

Lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä on petetty

Eduskunta hyväksyi 16.11.1917 lain kahdeksan tuntisesta työpäivästä. Kyllä, luit oikein, että kahdeksan tunnin työpäivä vietti satavuotisia syntymäpäiviä. Paitsi että heti vuoden 2017 alussa lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä petettiin. Se petettiin silloin voimaan tulleella kilpailukykysopimuksen mukaisella uudella työajalla, joka pidensi työpäivämme keskimäärin kuusi minuuttia pidemmäksi.

Kuusi minuuttia ei vaikuta paljolta, mutta yli kahden miljoonan palkansaajan kuuden minuutin työnajan pidennys olisi ollut varmasti mieluisa lisäys, jos se olisi jaettu tasan Suomen sadoille tuhansille työttömille, nollatuntisopimuslaisille ja muille osa-aikatyöntekijöille. Tasan ei tässä maassa jaeta – tuumasi oikeistohallitus, lisäsi pakolla täyttä työpäivää tekevien työaikaa ilman palkanlisäystä, ja jätti Mustan Pekan työttömien ja osa-aikaisten palkansaajien käteen.

Musta Pekka jäi myös ammattiyhdistysliikkeen käteen. Sen sille käteen jätti Suomen työssä käyvä kansa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestämällä sankoin joukoin oikeistopuolueita. Tämä oli osoitus siitä, miten ammattiyhdistysliikkeen voimaa heikentää oman jäsenistön erkaantuminen politiikasta. Kun kiky:stä päätettiin, ei ammattiyhdistysliikkeen rivijäsen tiennyt mistä oli kyse. Hylkääminen olisi johtanut lakkoon, mutta kuinka pitkän lakon jäsenistö olisi suostunut istumaan asian vuoksi, jota se ei ymmärtänyt? Kiky:stä päätettäessä valinta tehtiinkin käytännössä täysimittaisen sodan, ja kylmän sodan välillä.

Kaikki palkansaajat eivät ole samassa asemassa

Vasta nyt kun kilpailukykysopimus on jo vuoden verran ollut voimassa, työaikaa on pidennetty ja tämän lisäksi julkisella sektorilla on vielä leikattu lomarahoja, ymmärtävät liittojen rivijäsenet mistä koko asiassa oli kyse. Valitettavasti kiky-juna on mennyt jo kauan sitten ja paluu normaaliin, tai edes lähelle normaalia työaikaa, on mahdollista vasta 2020. Tässäkin suhteessa Suomalaiset palkansaajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska jotkut liitot saivat sovittua että työaika palaa normaaliin vuonna 2020, eli vähenee 24 tunnilla. Näin sai sovittua mm. Teollisuusliitto (ent. metalliliitto).

Voi siis olla, että joillakin aloilla 24 tunnin työajan pidennys jää luonteeltaan pysyväksi. Tämä jakaa suomalaisia palkansaajia eri kasteihin vuosityöajan kokonaispituuden perusteella. Tämä hankaloittaa tulevaisuudessa kolmikantaisia tupo-kierroksia, koska eri liitoilla voi olla hyvinkin erilaisia neuvottelutavoitteita varsinkin työajan suhteen. Silti olen varma, että EK:n ja oikeistohallituksen uhoilusta huolimatta tupoja vielä tulee, sillä niillä, ja vain niillä kolmikantaisilla sopimuksilla, on tämän maan hyvinvointi jaettu yhdenvertaisesti kaikkien sen kansalaisten kesken.

Ehkä palkkaa saava kansa on ammattiyhdistysliikkeen tiedotteita lukien poliittisesti valveutuneempi, tietää seuraavissa eduskuntavaaleissa oman asemansa tässä yhteiskunnallisessa ”ravintoketjussa” ja äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa vain palkansaajien ystäviä. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2019, mutta saattavat ne tulla yllätyksellisinä jo ensi vuonna maakuntavaalien yhteydessäkin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Ryskäävä” puolustusministeri tänään valiokuntien kuultavaksi – ”Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistön suursotaharjoituskaavailuihin on otettu kriittisesti kantaa niin oikealta kuin vasemmalta.

Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulevat tänään puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) liittyen viime viikkoina julkisuudessa olleisiin kaavailuihin suuresta sotaharjoituksesta.

Valiokunnat haluvat kuulla suoraan ministeriltä tämän ajatuksia esiin nousseesta harjoituksesta. Niinistö on aiemmin sanonut, että harjoitus voitaisiin pitää aikaisintaan vuonna 2020.

Harjoituksesta ja sen suunnittelun askelmerkeistä on keskusteltu paljon julkisuudessa.

Niinistö on toistanut ehdotuksensa Suomessa pidettävästä kansainvälisestä harjoituksesta useaan otteeseen syksyn aikana viitaten Ruotsin syyskuussa järjestämän Aurora-harjoitukseen.

Pari viikkoa sitten Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailun yhteydessä hän kertoi tunnustelleensa Yhdysvaltojen kiinnostusta osallistua harjoitukseen.

Puolustusministerin kotiteatteri?

Oppositiosta on moitittu puolustusministerin sooloilleen asiassa. Kritiikki on ollut kovasanaista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan ministeri näyttää ryskäävän toimessaan kuin elefantti posliinikaupassa.

SDP:n kansanedustaja, entinen pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja on kutsunut puolustusministerin toimintaa soooloiluksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuomiojan mukaan Jussi Niinistö haluaa nostaa omaa profiiliaan.

Presidenttiehokkaiden keskustelussa 13. marraskuuta SDP:n Tuula Haatainen rinnasti puolustusministeri Niinistön toiminnan ennenaikaiseen hääkutsuun.

– Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu on sama kuin appivanhemmat olisivat lähettäneet hääkutsun, vaikka vielä ei ole edes kosittu.

– Nyt on hypätty aisan yli ja puolustusministeri on itse vetänyt hihastaan nämä harjoitukset, Haatainen sanoi.

Samassa vaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto totesi pitäneensä puolustusministerin itsensä mukaan Jussi-nimisiksi nimettyjä harjoituksia ensin vitsinä.

– Jussi-nimiset suursotaharjoitukset vuodeksi 2020. Ei tämä voi mennä tällä tavalla, Haavisto sanoi.

Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat ottaneet kantaa niin sanotun perinteisen marssijärjestyksen puolesta.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan asiassa on edettävä rauhallisesti eduskunnan protokollan mukaan.

Kritiikkiä on tullut myös hallituksen sisältä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on painottanut että harjoituksista päättäminen ei voi olla pelkästään puolustusministerin asia.

– Ei tämä mikään Jussi Niinistön kotiteatteri voi olla, Kanerva näpäytti.

Helsinki ulos heti kättelyssä, ministeri kaivoi sinistä optimismia: ”Eipä jääty ihan viimeisimmäksi”

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) vahvistaa, että hän antoi kolme Suomen saamasta viidestä pisteestä lääkevirastokisassa.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kertoo, että hän antoi Suomen saamista viidestä pisteestä kolme, kun EU-maat äänestivät lääkeviraston uudesta kotipaikasta.

EU-maat päättivät maanantaina, että lääkevirasto sijoitetaan Amsterdamiin. Helsinki jäi heikoin pistein rannalle jo ensimmäisellä kierroksella.

Suomi sai kahdelta maalta yhden pisteen tai yhdeltä maalta kaksi pistettä. Terho ei halunnut paljastaa, mistä arvelee äänten tulleen tai kenelle Suomi itse antoi pisteitä. Hän vetosi puheenjohtajamaa Viron toiveeseen, ettei valintoja paljastettaisi.

– Suomen oma äänisaalis ei ollut niin korkea kuin toivottiin, mutta toisaalta tämä kampanja oli Helsingille hyväksi ja selvästi tarpeellinen.

– Eipä jääty ihan viimeisimmäksikään, Terho sanoi kokouksen jälkeen.

Heikoimmin suoriutuneista Bryssel sai Helsingin tapaan 5 pistettä, Wien 4 pistettä sekä Bonn, Lille ja Sofia 3 pistettä. Brysselin, Wienin, Bonnin ja Lillen mahdollisuuksia vähensi tosin se, että joko ne tai joku muu kaupunki samasta maasta tavoitteli myös Euroopan pankkiviranomaista.

Niin lääkeviraston sijoittaminen Amsterdamiin kuin pankkiviranomaisen päätyminen Pariisiin olivat Terhon mielestä ”ihan osuvia sijoituspaikkoja”.