Mielipiteet
24.10.2022 13:04 ・ Päivitetty: 24.10.2022 13:04
HSL:n suunta on käsittämätön – saavutettava ja edullinen joukkoliikenne on pääkaupunkiseudun etu
Tiistaina Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus saa eteensä käsittämättömän leikkauslistan ja samalla erityisesti helsinkiläisiin kohdistuvat hinnankorotukset. Sopii kysyä, kenen etuja tämä palvelee ja miten tämä tekee joukkoliikenteestä houkuttelevan vaihtoehdon? Millä perusteilla hinnoittelu on tämä?
HSL on yhtiö, jonka palveluista iso osa meistä helsinkiläisistä on riippuvaisia. Sujuva, kaupunkilainen arki nojaa siihen, että paikasta toiseen pääsee järkevässä ajassa ja järkevällä hinnalla. Näin peruskaupunkilaisena, autottomana ja ajokortittomana aiottu lipunhintojen korotus tuntuu ainoastaan epäreilulta. Kuukausilipun hinta nousee AB- ja BC-vyöhykkeillä 70 euroon. Vastaavasti laajemmilla vyöhykkeillä lipunhinnan korotus on joko olematon tai miinusmerkkinen. Siinä missä Helsingissä asuva ja työssäkäyvä saa 8 prosentin hinnankorotuksen, lasketaan laajemmalla alueella matkustavien lipunhintoja jopa 24 prosenttia.
Olen asunut Helsingissä yli 20 vuotta. Viimeisten vuosien aikana autottoman ja julkisen liikenteen varassa kulkevan näkökulmasta iso osa julkisen liikenteen kehittämisestä on ollut negatiivista. Korona-aikana toki nähtiin matkustajamäärien radikaalinen vähentyminen, mutta pikkuhiljaa alkavat matkustajamäärät palautua ennalleen. Myös tukia on suunnattu HSL:n toimintaan.
Lippu-uudistuksen myötä 14 vuorokauden lipun hinta kohosi suhteessa todella isoksi ja kausilippujen joustavuus on kadonnut. Ainoa tunnistettava ajanjakso tuon kalliin 14 vuorokauden lisäksi on 30 vuorokautta. Toisin sanoen et voi ostaa lippua esimerkiksi 40 vuorokaudeksi. Kun työnteon muodot ovat muuttuneet, paikkasidonnaisuus on vähentynyt ja on erilaisia työaikamalleja ja työsuhteita, ei tällainen kiinteä 30 vuorokauden kesto palvele läheskään kaikkia.
HSL on selkeästi hyvin kaukana kaupunkilaisten arjesta.
SEN SIJAAN pitäisi monipuolistaa lipputuotteita ja lisätä tuotteiden joustavuutta, huomioida erilaiset matkustustarpeet ja tunnistaa motiivit valita eri liikennevälineet. Vaikka tarjottu ABCD-vyöhykelippu on suhteessa halvempi, ei sitä kukaan osta, jos ei ole tarvetta matkustaa laajemmin eri vyöhykkeillä. Tarvetta sen sijaan voisi olla esimerkiksi sarjalipulle, joka kannustaisi käyttämään julkisia myös silloin, kun et arjessa niitä välttämättä käyttäisi. Yksittäisen lipun kesto pitäisi puolestaan olla pidempi, koska nykyisellä kestolla ei autoton välttämättä tee edes sitä kauppa- tai asiointireissua, sillä se vaatii kaksi lippua. Tässä vaiheessa moni valitsee jo sen auton, varsinkin kun parkkihallit ostoskeskuksissa ovat usein maksuttomia parin tunnin ajan.
Leikkaukset etenkin opiskelijoiden ja eläkeläisten alennuksiin sekä koululaisten retkimatkoihin eivät tuo suhteessa kovin suuria säästöjä. Eläkeläisten ja opiskelijoiden alennusten pienentäminen kohdistuu niihin, joille nimenomaan kaikki tuki on tarpeen. Opiskelijoiden alennuksen sitominen Kelan opintotukeen on myös lyhytkatseinen teko, koska opiskella voi muutenkin kuin Kelan opintotuella. Se että ei ole Kelan opintotuen piirissä, ei kerro siitä, että onko alennus todella tarpeen vai ei. Koululaisten ilmaiset päiväsaikaan tapahtuvat matkat taas yleensä sijoittuvat siihen hiljaiseen aikaan ja tarjoavat tasavertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille osallistua retkiin.
Lisää aiheesta
HSL on selkeästi hyvin kaukana kaupunkilaisten arjesta. Meitä kaupunkilaisia on moneen lähtöön ja osalle 70 euroa on pieni raha ja osalle todella suuri. On niitäkin, joille se kertalippu on mahdoton hankinta, kun vaihtoehtona on käyttää ne eurot leipään. Miksi HSL unohtaa esityksissään ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja joilla ei ole varaa valita?
Kirjoittaja on SDP Helsingin puheenjohtaja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.