Huhumylly jauhaa halla-aholaisten hylkäämisestä – ”Poikkeuksellisen iso määrä on tullut hylsyjä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puoluehallitus on hyväksynyt alkuvuodesta puolueeseen jo 800 uutta jäsentä. Aivan kaikki halukkaat eivät ole jäseniksi kelvanneet nimekkäistä suosittelijoista huolimatta. Hylkäämisten on arveltu johtuvan muun muassa europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon kannattamisesta puolueen puheenjohtajaksi.

Epäilyjä kertoo kuulleensa muun muassa runsasta kahtakymmentä jäsenhakemusta alkuvuodesta suositellut kansanedustaja Juho Eerola (ps.) (kuvassa).

– Poikkeuksellisen iso määrä on tullut hylsyjä. Ihmiset ovat ottaneet sen jälkeen minuun yhteyttä, että tiedätkö miksi ei hyväksytty. En tiedä miksi, kun en ole puoluehallituksen jäsen, Eerola sanoo.

Ne eivät perustu yhtään mihinkään tosiasiaan.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pitää epäilyjä täysin perusteettomina. Jäsenhakemuksia on Slunga-Poutsalon mukaan käsitelty tänä vuonna kahdessa puoluehallituksen kokouksessa ja hakemuksista on hylätty noin kahdeksan prosenttia. Kaikkia ei ole ehditty vielä käsitellä.

Puoluesihteerin mukaan huhut halla-aholaisten hylkäämisestä vellovat yleensä kaksi päivää puoluehallituksen kokouksen jälkeen.

– Ne eivät perustu yhtään mihinkään tosiasiaan. Emme me kysele jäsenhakemuksissa ketä ihmiset kannattavat puheenjohtajaksi emmekä voi sitä mistään tietää. Jos puoluehallituksen kokouksessa on yhtäaikaa 440 hakemusta, joista 33 hylätään, niin siihen on yleensä aika hyvät perusteet, Slunga-Poutsalo sanoo.

Hän korostaa, että perussuomalaiset käyttää uusien jäsenten hyväksymisessä yhdistyksille sallittua harkintaa ja jokaikinen hakemus käsitellään erikseen.

Hakemuksia on Slunga-Poutsalon mukaan tullut myös henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin muiden puolueiden jäseniä tai heidän listoillaan ehdolla. Hän jättää listastaan pois eduskuntapuolueista ainoastaan vihreät. Tuleva puheenjohtajavaali ei liittymisissä erikseen näy.

– Edellisen kerran, kun hakemuksia käsiteltiin, kaksi kolmasosaa liittyvistä oli perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita.

Vuoden 2012 kuntavaalien alla perussuomalaisiin liittyi Slunga-Poutsalon mukaan melkein 1500 uutta jäsentä.

– Näyttää siltä, että olisimme tällä kertaa jäämässä vähän alle viime vaalien. Tosin tässä on mukana vain tänä vuonna tulleet hakemukset. Niitä tuli myös joulukuussa.

Ei meidän puolue ole mikään hollitupa, jonka ovesta tullaan henkseleitä paukutellen sisään valitsemaan puheenjohtaja.

Jäsenhakemusten suosittelijoilla ei Slunga-Poutsalon mukaan ole vaikutusta hakemusten käsittelyyn varsinkaan silloin, kun hakemuksia on yhtä paljon kuin nyt. Suositukset eivät ole hakemuksissa pakollisia.

– Emme voi tällaisissa määrissä tarkistaa ovatko ihmiset todella suositelleet hakijaa vai onko nimi vain laitettu alle. Resurssit eivät siihen riitä.

Halla-aholaisten sorsimisesta käydään paikoin vilkasta somekeskustelua. Slunga-Poutsalo tyrmää ajatuksen, että maahanmuuttokriittisiä millään tavoin syrjittäisiin.

– Oman paikallisyhdistykseni jäseneksi liittyi Muutospuolueen entinen puheenjohtaja, joka on myös Lohjalla kuntavaaliehdokkaana.

Slunga-Poutsalo myöntää, että puheenjohtajakisa on lisännyt kiinnostusta puolueen jäsenyyttä kohtaan, ja toimistolta on kyselty liittymisen viimeistä takarajaa.

– Olemme vastanneet rehdisti, mutta toivomus on, että puolueeseen liitytään muistakin syistä kuin vain yhden puoluekokouksen takia. Ei meidän puolue ole mikään hollitupa, jonka ovesta tullaan henkseleitä paukutellen sisään valitsemaan puheenjohtaja ja sen jälkeen lähdetään pois. Toivomme sitoutumista tekemiseen ja puolueen ohjelmiin.

Myös kansanedustaja Eerola on kuulunut aiemmin puoluehallitukseen. Hän tukee Jussi Halla-ahoa puheenjohtajaksi.

– En usko, että ne nyt sen takia jättäisivät jäsenhakemuksen hyväksymättä, että joku on Halla-ahon kannattaja. Jos näin olisi, se tulisi ennen pitkää ilmi. Kyllä taustalla on jotakin muutakin. En ole salaliittoteorioiden ystävä, Eerola sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulain suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan tiedustelulaki mahdollistaisi kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uuden lain myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT

Jyrki Katainen kiistää Barroson lobanneen häntä: ”Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että komission entinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Katainen sanoo STT:lle, ettei koe toimineensa väärin, kun tapasi Goldman Sachsille siirtyneen Barroson, vaan toimisi samoin uudelleen.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa. Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä.

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat Kataista tänään komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta. Verkoston mukaan ongelmana oli, että Katainen tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

Katainen viestittää STT:lle kokeneensa, että lobbarin roolissa oli hän itse.

– Toiveeni oli, että hän välittäisi viestiä, että Eurooppa on liikkeessä. Kävimme oluella ystävien kesken. Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankki Goldman Sachsille herätti toissa vuonna huomiota. Komission entisen puheenjohtajan siirtyminen investointipankkiin on herättänyt epäilyjä eturistiriidoista.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei lobbaisi uuden työnantajansa puolesta.

Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa järjestöille lähettämässään vastauksessa, jonka läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tänään.

Tapaamisessa käsiteltiin Kataisen mukaan varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Tiedottaja Margaritis Schinas kommentoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapaamisessa noudatettiin lakia.

”Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele” – Vihreiden Kasvi piikitteli kokoomuksen konkariedustajalle täysistuntosalissa, viittasi Aarnio-tapaukseen

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) korosti eduskunnassa pitämässään vihreiden eduskuntaryhmän puheenvuorossa kuinka ulkomailta löytyvät tärkeimmät opit tiedustelulakien kehittämiseen liittyvät tiedusteluviranomaisten valvontaan.

– Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä.

Kasvi totesikin vihreiden puolustavan paitsi suomalaisten turvallisuutta, myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan.

Käsitellessään aihetta, Kasvi heitti puheensa lomassa myös piikin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowiczille. 

– Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin. Mutta onneksi myös tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiviudesta.

– Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele ”eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”.

Kasvi korostikin, että tiedustelussa sisäinen valvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa.

Zyskowiczilta ei kuitenkaan saatu Kasvin huomautukseen totuttua nopeaa kuittausta välihuudon muodossa, sillä hän ei ilmeisesti ollut paikalla salissa seuraamassa vihreiden ryhmäpuhetta.

Vihreät samoilla linjalla SDP:n kanssa kiireellisestä menettelystä.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Kasvi korosti puheessaan tämän olevan poikkeuksellisen poikkeuksellista.

– Vihreät odottavat perustuslakivaliokunnalta asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjllä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella, Kasvi totesi.

– Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me tällä tiedustelulailla yritämme puolustaa.

Vihreät ovat siis varsin samoilla linjoilla kiireellisen käsittelyn kanssa, kuin sosialidemokraatit.

Kaikista myönteisimmin hallituksen esitykseen kiireellisyydestä suhtautuu oppositiossa kristillisdemokraatit, joka ilmoitti suoraan kannattavansa kiireellistä menettelyä. Perussuomalaiset olivat puolestaan esitykselle sangen kriittisiä.

Ensimmäisen kappaleen kirjoitusvirhe korjattu klo 16:11.