Huikeita vesisuihkupatsaita kohoaa Jupiterin Europa-kuun pinnasta – onko siellä elämää?

Nasan mukaan näyttää, että Jupiterin kuun Europan jäisestä pinnasta suihkuaa vettä jopa parin sadan kilometrin korkeuteen.  Se voisi olla merkki elämästä.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan mukaan Jupiterin Europa-kuun pinnalla on havaittu purkauksia, jotka vaikuttavat vesihöyryltä. Nasa kertoi uusista havainnoista tiedotteessa.

Havainnot on tehty Hubble-avaruusteleskoopilla. Vesipatsaat näyttävät nousevan arviolta jopa 200 kilometriin.

Nasa kertoi aiemmin tiedottavansa yllättävästä aktiviteetista Europan pinnalla.

Tutkimusten mukaan Europalla on jäisen pintansa alla valtava meri, jossa on kaksi kertaa niin paljon vettä kuin maapallon merissä yhteensä.

Kuun jäinen pinta vaikeuttaa kuitenkin tutkimuksia, ja vesisuihkut toisivat uudenlaisen mahdollisuuden näytteiden ottamiseen.
Europaa on pidetty yhtenä lupaavimmista paikoista löytää elämää.

 

 

SpaceX järjestää turistilennon Kuun ympäri

Kuva: AFP PHOTO / BRUCE WEAVER - LEHTIKUVA / AFP
SpaceX:n Falcon 9 raketti nousee ilmaan huhtikuun 6. päivä Cape Canaveralista Floridasta.

Yhdysvalloissa yksityinen SpaceX-avaruusyritys kertoo lähettävänsä kaksi turistia matkalle Kuun ympäri ensi vuonna. Asiasta maanantaina paikallista aikaa kertoneen yrityksen mukaan kaksi yksityishenkilöä on maksanut jo merkittävän ennakon matkasta.

Nimeämättömiksi jäävät avaruusturistit on tarkoitus lennättää SpaceX:n miehitetyllä Crew Dragon -kapselialuksella. Samantyyppisellä kapselilla on kuljetettu tavaraa Kansainväliselle avaruusasema ISS:lle.

Alus tekee ensimmäisen miehittämättömän testilentonsa myöhemmin tänä vuonna. Itse turistimatka ajoittunee ensi vuoden loppupuolelle.

Uutiskanava CNN:n mukaan SpaceX ei ole paljastanut noin viikon kestävän turistilennon hintaa.

Yhdysvallat ei ole lähettänyt astronautteja Kuuhun sitten avaruushallinto Nasan Apollo-ohjelman 1960–70-luvuilla.

Keskustelua aiheesta

KL: Saksan SPD laittaisi yritysjohtajille 500 000 euron palkkakaton

Kuva: Lehtikuva
Saksan SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan SPD haluaa rajoittaa johtajien palkkoja verolainsäädännöllä, kertoo Kauppalehti. Yritykset voisivat tulevaisuudessa sisällyttää palkkakustannuksiinsa korkeintaan 500 000 euron vuotuisia johtajakorvauksia, mikäli SPD:n kansleriehdokas Martin Schulz saa läpi kampanjatavoitteensa.  Käytännössä yritysverotus kiristyisi yli 500 000 euron menevältä osalta.

Muutos koskisi myös eläkkeitä. Lisäksi yrityksen työntekijöiden keskitulojen ja johtokunnan maksimikorvausten välinen suhde halutaan Kauppalehden mukaan lukita.

SPD on esittänyt myös, että johtajien palkkoja ja eläkkeitä pitäisi voida leikata, mikäli johtajat tekevät virheitä.

Autokonserni Volks
wagenin pääjohtaja Martin Winterkorn aiheutti 16,6 miljoonan euron tuloillaan Saksassa pienimuotoisen kohun vuonna 2015. Winterkorn oli tuolloin Saksan parhaiten ansaitseva pääjohtaja. Hän erosi Volkswagenin päästöskandaalin myötä syksyllä 2015.

Merkelin johtama oikeisto torjuu SPD:n esityksen.

Keskustelua aiheesta

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi kauppaministeriksi ”konkurssien kuninkaan”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi liikemies-sijoittaja Wilbur Rossin maan kauppaministeriksi maanantaina paikallista aikaa. Asiasta muun muassa kertovan New York Timesin mukaan senaatti hyväksyi presidentti Donald Trumpin kauppaministerivalinnan äänin 72–27.

Lehden mukaan Ross sai demokraateilta vähemmän vastustusta kuin esimerkiksi toissa viikolla valtionvarainministeriksi vahvistettu Steven Mnuchin, jonka ministeripestiä senaatin demokraatit vastustivat yhtä lukuun ottamatta loppuun asti.

Ross, 79, on tunnettu siitä, että hän osti aikoinaan tappiollisia teräs- ja kivihiiliyrityksiä ja myi ne myöhemmin sievoisella voitolla. Ross sai tästä lisänimen Konkurssien kuningas.

Kauppaministeri Rossilla on keskeinen rooli muun muassa Trumpin hallinnon suunnitelmissa neuvotella uudelleen vapaakauppasopimus Nafta.

Keskustelua aiheesta

”Pidän amerikkalaiset turvassa” – Trump haluaa jyrkän korotuksen USA:n sotilasmenoihin

Kuva: Lehtikuva-AFP
Trump kommentoi Yhdysvaltain puolustusbudjettia tavatessaan Valkoisessa talossa vierailleita osavaltioiden kuvernöörejä.

Presidentti Donald Trump lupaa historiallisen suuren lisäyksen Yhdysvaltain puolustusbudjettiin.

– Tämä budjetti seuraa minun lupaustani siitä, että pidän amerikkalaiset turvassa, Trump sanoi tavatessaan Valkoisessa talossa vierailleita osavaltioiden kuvernöörejä.

Uutistoimisto AFP:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan Yhdysvaltain puolustusbudjetti kasvaa 54 miljardilla dollarilla eli noin 51 miljardilla eurolla.

Trumpin hallinnon on odotettu leikkaavan selvästi muita julkisia menoja, jotta presidentin lupaama puolustusbudjetin korotus voidaan rahoittaa.

Trumpin on määrä pitää tiistaina Yhdysvaltain kongressissa puhe, jossa hänen odotetaan linjaavan hallintonsa seuraavia tavoitteita.

Trumpin odotetaan käsittelevän puheessaan muun muassa puolustusmenojen nostamista ja verojen alentamista.

Asiantuntija ei usko ”uuden Ukrainan” leimahtamiseen Valko-Venäjällä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / BELTA Nikolai Petrov
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko.

Venäjän ja sen läheisen liittolaisen Valko-Venäjän välien kiristyminen herättää huolta, että Itä-Euroopassa voisi syttyä uusi Ukrainan kaltainen konflikti.

Maiden suhde perustuu Venäjän tukiaisiin, joista Valko-Venäjän talous on täysin riippuvainen. Viime aikoina ääni kellossa on kuitenkin vaihtunut: Venäjä on esimerkiksi nostanut Valko-Venäjälle myytävän kaasun hintaa ja rajoittanut maataloustuotteiden tuontia maasta.

Presidentti Aleksandr Lukashenkon mukaan kyseessä on rangaistus siitä, että Valko-Venäjä on lämmitellyt länsisuhteitaan. Lukashenko on vastannut muun muassa nostamalla venäläisen öljyn kauttakulkuhintaa.

Vaikka yhtäläisyyksiä on, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei usko, että Venäjän ja Valko-Venäjän kiista voisi kärjistyä Ukrainan kriisin tavoin. Ukrainan sota tosin liittyy oleellisesti siihen, miksi maiden suhteet ovat viilenneet.

– Lukashenko näki kriisissä mahdollisuuden tehdä pesäeroa Venäjään ja näin parantaa suhteita länteen, käytännössä löytää uusia rahanlähteitä. Venäjä puolestaan ei suvaitse enää yhtään tottelemattomuutta (liittolaisiltaan). Ukrainan takia Venäjällä on myös ollut vähemmän rahaa Valko-Venäjän geopoliittisen uskollisuuden ostamiseen, Moshes sanoo.

Enemmistö haluaa läheisen suhteen Venäjään.

Moshes arvioi, että uhittelustaan huolimatta Valko-Venäjä päätyy jatkamaan läheisessä liitossa Venäjän kanssa, vaikka hyötyy siitä aiempaa vähemmän. Lähempi länsisuhde vaatisi suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joihin Lukashenko tuskin on valmis.

Moshes ei myöskään usko, että Venäjä haluaisi syrjäyttää Valko-Venäjää itsevaltaisesti yli 20 vuotta hallinneen Lukashenkon.

– Projekti olisi kallis eikä olisi varmaa, että uusi johtaja pystyisi johtamaan Valko-Venäjää kuten Venäjä tarvitsee. Lukashenko jatko on turvallisempi vaihtoehto.

Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet eroavat oleellisesti siinä, että valkovenäläiset ovat varsin venäläismielisiä.

– Valkovenäläisten enemmistö haluaa mieluummin läheisen suhteen Venäjään kuin länteen. Lukashenko takaa sen, mikä on ollut hänen kannatuksensa tukipilareita alusta lähtien.

Osansa on Venäjän propagandalla: yli 60 prosenttia valkovenäläisistä saa tietonsa venäläisestä mediasta.

– Ukrainan tapahtumat on nähty venäläisen linssin läpi ja niitä pidetään enimmäkseen negatiivisina: ensin maahan tuli epävakaus ja sitten sota. Valkovenäläiset eivät halua samaa.

”Länsipoliitikot eivät huomioineet tosiasioita.”

Lukashenkon Ukraina-strategia toimi sikäli, että vuosi sitten EU purki pakotteensa Valko-Venäjää vastaan. Sitä perusteltiin maan ihmisoikeustilanteen paranemisella, mutta yhtä lailla – ellei enemmänkin – syynä oli, että maa veti tukeaan Venäjältä Ukrainan konfliktissa.

Moshes sanoo, että EU:n ja Valko-Venäjän lähentymisen tulokset ovat jääneet laihoiksi.

– Valko-Venäjällä poliittisia vapauksia ei ole lisätty eikä talousuudistuksia tehty. Myöskään EU:n geopoliittinen tavoite siitä, että Valko-Venäjä ja Venäjä todella etääntyisivät, ei täyttynyt.

EU tarkoitti hyvää, mutta sen odotukset olivat epärealistisia, Moshes arvioi.

– Länsipoliitikot toivovat aina parasta, eivätkä kiinnitä huomiota tosiasioihin. He ajattelivat, että Lukashenko voi tehdä mitä haluaa, eivätkä ottaneet huomioon, kuinka täysin Valko-Venäjä on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä.

Ihmisoikeustilanne on yhä synkkä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Valko-Venäjä puhuu EU:lle yhtä, mutta tekee toista. Vuosi EU:n pakotteiden poistamisen jälkeen maan ihmisoikeustilanne on edelleen synkkä.

Viranomaiset seuraavat, painostavat ja pidättävät ilman syytä ihmisoikeusaktivisteja ja presidentti Aleksandr Lukashenkon hallinnon arvostelijoita. Sananvapautta rajoitetaan monin tavoin eikä media voi toimia vapaasti.

Kosiskellakseen EU:ta Valko-Venäjä vapautti vuonna 2015 useita poliittisia vankeja. Heidän rikosrekisteriään ei kuitenkaan puhdistettu, minkä vuoksi he eivät esimerkiksi voi asettua ehdolle poliittisiin virkoihin.

Valko-Venäjällä ei ole ylipäänsä koskaan järjestetty vapaita vaaleja. Viime syksynä parlamenttiin nousi ensi kertaa yksi opposition ja yksi kansalaisyhteiskunnan edustaja. YK:n ihmisoikeustarkkailijan Miklos Harasztin mukaan parlamenttivaalit eivät muuten käytännössä eronneet mitenkään aiemmista, moitituista vaaleista.

Valko-Venäjä on myös ainoa Euroopan maa, jossa on käytössä kuolemanrangaistus. Tuomitut tapetaan päähän ampumalla.

STT–MARIA ROSVALL