Huippuyksikön nimeksi Helsinki Graduate School of Economics (lyhenne Helsinki GSE)

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Aalto Yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki (vasemmalla), MIT:n professori, talouden nobelisti Bengt Holmström, pääministeri Juha Sipilä ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aamun tiedotustilaisuudessa.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Käytännön toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Svenska handelshögskolan Hanken.

Yksikön nimeksi kaavaillaan Helsinki Graduate School of Economicsia, jonka lyhenne olisi Helsinki GSE.

Yksikön taustavoimana on myös Suomen Pankki. Pääjohtaja Erkki Liikanen korostaa, että Suomeen tarvitaan lisää kotimaiset kielet hallitsevia taloustieteen huippuosaajia.

Yksikköön suunnitellaan perustettavaksi 15 uutta virkaa. Rekrytoinnit suunnataan niin kansainvälisille kuin suomalaisille hakijoille. Sipilä sanoo, että yksikkö tulee tekemään yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten tekijöiden kanssa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että yksikön perustamiseen on luvassa rahoitusta yliopistoilta, Suomen Pankilta, valtiovarainministeriöltä ja opetusministeriöltä. Grahn-Laasonen toivoo, että yksikön tueksi onnistutaan houkuttelemaan yksityistä pääomaa.

Holmström: Tulee oikeaan aikaan.

Talouden nobelisti, yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström pitää hanketta tärkeänä Suomen kansantaloudelle ja kansantaloustieteelle.

– Olen hyvin tyytyväinen, että Helsinkiin perustetaan taloustieteen keskus. Se tulee oikeaan aikaan. Tänne täytyy ja kannattaa saada vahvistusta, Holmström sanoo.

Holmström nostaa esiin tekoälyn tutkimuksen uutena trendinä. Hän huomauttaa, että MIT:n tekoälykurssit ovat täyttyneet opiskelijoista.

– Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy erittäin paljon tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä.

Holmströmin mukaan vastaavista yksiköistä on erittäin hyvät kokemukset mm. Barcelonasta, Toulousista ja Tukholmasta.

Holmström uskoo, että Helsinki GSE:lla on kaikki edellytykset liittyä näiden johtavien eurooppalaisten keskuksien joukkoon.

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

”Tuoreet tiedot yllättivät” – Työllisyysaste noussut 70,9 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia.

Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.

– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.

Keskustelua aiheesta

Avoimien työpaikkojen määrä tuntuvassa nousussa – kasvua jopa 22 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Työntekoa konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin 41 600:aan toissa vuoden 33 900:sta, kertoo Tilastokeskus.

Kasvua kertyi 22 prosenttia. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi erityisen voimakkaasti, sillä niitä oli 45 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Loka-joulukuussa avoimien työpaikkojen määrä nousi 37 200:aan 26 400:sta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kohosi 54 prosenttia.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat sellaisia, joihin ei löydy syystä tai toisesta koulutettua työvoimaa.

Myös osa-aikaisten ja määräaikaisten työpaikkojen lukumäärä nousi viime vuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomessa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa mutta on edelleen kaukana tavoitteesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia seteleitä Suomen Pankki 1918 -näyttelyn avajaistilaisuudessa Helsingissä.

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintoja nostivat tammikuussa eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalojen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohosi tammikuussa 1,3 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastui hieman oltuaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoite on hieman alle 2 prosenttia.

Suomen vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia. Yhdenmukaistettuun indeksiin ei huomioida eräitä hintoja, jotka sisältyvät Suomen omaan inflaatiolukemaan.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.