Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Huoli kaikuu Joensuusta: Mitä hallitus tekee aluepolitiikassa?  

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Joensuun kansanedustajilla on huolia aluepolitiikasta ja logistiikasta.

Joensuulaiset kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Riitta Myller kysyivät kirjallisessa kysymyksessään  hallituksen aluepoliittisesta linjasta sekä siitä, miten hallitus aikoo turvata Itä-Suomen elinvoimaisuuden tulevaisuudessa. Kansanedustajat kiinnittävät perusteluissaan huomiota erityisesti tulevan tuomioistuinlaitoksen sijoitusratkaisuun, junavuorojen supistuksiin sekä pk-yritysten kuljetustuen jatkoon.

Mäkisalo-Ropposen ja Myllerin mukaan hallituksen politiikka on aiheuttanut paljon huolta erityisesti Pohjois-Karjalassa. Alueellistamiselle ja eri maakuntien vahvuuksille ei ole annettu niin suurta painoarvoa kuin ennen.

– Ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntääkin kirjallisen kysymyksen vastauksessa), että selvitysten mukaan Pohjois-Karjalan suhteellinen asema on aluepolitiikan näkökulmasta heikentynyt, kansanedustajat toteavat.

Tuomioistuinviraston sijoituspaikasta ministeri ei anna vastauksia. Mäkisalo-Ropponen ja Myller painottavat, että ehdotetun uuden tuomioistuinviraston sijoituspaikaksi tulisi asettaa Joensuu, mikä palvelisi yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa laajemmin tuomioistuinten ja lainsäädäntötyön kehittämistä Suomessa.

– Valtionhallinnon alueellistaminen on toki tärkeää, mutta se ei riitä.Tarvitaan myös uusia yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Siksi kirjallisessa kysymyksessä mainittu kuljetustuki on välttämätön harvaanasutussa Pohjois-Karjalassa. Tässä onkin ministerille tärkeä tehtävä varmistaa, että kuljetustukea maksetaan myös vuoden 2017 jälkeen eli asetusta on jatkettava. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.

– Huolta aiheuttavat myös esimerkiksi junavuorojen supistukset Itä-Suomessa. Junavuorojen supistamisella on selviä kielteisiä vaikutuksia Itä-Suomen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

– Linja-autoliikenne ei voi korvata kokonaan junaliikennettä. Toivottavasti ministeri taistelee tämänkin asian puolesta, mutta ministerin vastauksen perusteella löysässä hirressä roikkuminen asian osalta jatkuu, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Ministeri Vehviläinen korostaa hyvin, että Itä-Suomen kannalta keskeistä on päästä osalliseksi kansantalouden myönteisestä vireestä esimerkiksi biotalouden tai matkailun hankkeiden kautta.

– Juuri näin ja siksi esimerkiksi raideliikenne ja kuljetustuki ovat tärkeitä tukitoimia siinä, että olemme pitkien matkojen Pohjois-Karjalassa kilpailukykyisiä muun maan kanssa, Myller muistuttaa.

– Hallitus on linjannut kehysriihessään 8 miljoonan euron panostuksista matkailuun. Nyt olisi tärkeää, että tästä panostuksesta hyötyvät myös Pohjois-Karjalan hankkeet. Tämä yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kehittämisen kanssa lujittaisi maakunnan matkailuelinkeinoa ja työllisyyttä, edustajat linjaavat.

Kansanedustajat ovat myös huolissaan siitä, että ennakkotietojen mukaan valtionosuudet tulevat leikkaantumaan Pohjois-Karjalan kunnissa selvästi. Tämä ei edistä Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden kehittymistä.

 

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.

Palestiinalaisvangit lopettivat syömälakkonsa israelilaisvankiloissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Palestiinalaisnainen kävelee Israelin siirtokuntaa ympäröivän muurin ohi Betlehemissä toukokuussa.

Israelilaisvankiloiden palestiinalaisvangit ovat lopettaneet huhtikuun puolivälissä aloittamansa syömälakon, palestiinalaiset ja israelilaiset lähteet kertovat.

Sadat nälkälakossa olleet palestiinalaisvangit vaativat lakollaan olojensa parantamista. Osa lakossa olleista vangeista ehti heikentyä huonoon kuntoon viikkoja kestäneen lakon aikana.

Lakon lopettamisesta päästiin sopuun, kun israelilaisviranomaiset myöntyivät lisäämään vankien perheenjäsenten vierailukertoja vankilassa kahteen kertaan kuussa aiemman yhden kerran sijasta. Sopu syntyi juuri ennen muslimien pyhän paastokuukauden ramadanin alkua.

Länsirannalla järjestettiin lakkoilevien vankien tueksi useita mielenosoituksia, jotka yltyivät verisiksi yhteenotoiksi Israelin turvallisuusjoukkojen kanssa.

Sipilä Ylellä: Alkoholilain muutokseen saatava ratkaisu ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Alkoholilain muutosta käsittelevän hallituksen neuvotteluryhmän pitää löytää ratkaisu asiassa ensi viikolla, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Sipilä ei suoraan vastannut kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

Hallituspuolue keskustan sisällä on ollut vastustusta ehdotukselle, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Samalla sallittaisiin niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.