Sisäministeriö keskittyy ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan omassa analyysissään lakia toteuttavaan Maahanmuuttovirastoon (Migri), jonka linjan on todettu tiukentuneen Åbo Akademin, Turun yliopiston ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksessa.

– Sen sijaan, että käynnistäisimme yli vuoden kestävän ulkopuolisen arvioinnin, pyrimme analysoimaan ne kohdat, joissa tarvitaan täsmennyksiä, jotta niitä voitaisiin vielä tänä vuonna tehdä, Mykkänen sanoo.

Taustalla on kesällä 2016 hyväksytty ulkomaalaislain muutos, joka rajoitti korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuutta käsitellä hallinto-oikeuden ratkaisemaa turvapaikka-asiaa. Samalla turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi ja muun muassa päätösten valitusaikaa hallinto-oikeuteen lyhennettiin.

Mykkäsen mukaan sisäministeriössä tarkastellaan Migrin toimintaa yhdessä pakolaisasioista kiinnostuneiden järjestöjen kanssa.

– Olen käynyt ja käyn koko ajan vuoropuhelua erityisesti Pakolaisavun, Amnestyn ja UNHCR:n kanssa, joka on neutraalimpi taho ja katsoo kansainvälisiä vertailupisteitä. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka tilasi tästä raportin, on mukana.

Valmista pitäisi olla kesäkuuhun mennessä, jolloin sisäministeriö järjestää aiheesta julkisen seminaarin.

– Analyysistä on sovittu viime viikkoina. Käymme kesäkuulla seminaarissa vähän perusteellisemmin läpi tätä turvapaikkapolitiikkaa. Tulokset valmistuvat siihen mennessä.

Mykkäsen mukaan suurin muutos aikaisempaan linjaan liittyy todennäköisesti Migrin maaraportteihin.

– Turvallisten alueiden määrittely on sinänsä Maahanmuuttoviraston itsenäinen viranomaispäätös ja ollut sitä jo koko tämän vuosikymmenen. Se vaikuttaa eniten hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrään.

Alaikäisten maahantulijoiden turvapaikkaprosessin yksityiskohtia Mykkänen pitää haasteellisempana.

– Joissakin tapauksissa ongelmat voivat liittyä ulkomaalaislakiin, joissain tapauksissa käytäntöihin. Mutta isossa kuvassa sellaisia johtopäätöksiä ei tällä hetkellä voi tehdä, että meillä olisi mittakaavaltaan merkittäviä ongelmia. Että olisimme tehneet toisin kuin mitä perustuslaki ja oikeusturva edellyttävät. Silti minusta on tärkeää, että yritämme jokaisessa tapauksessa huolehtia oikeuksien toteutumisesta mahdollisimman hyvin. Kyse on ihmisistä ja heidän elintärkeistä asioistaan.

Jonkinlaisia muutoksia on Mykkäsen mukaan luvassa ainakin alaikäisenä Suomeen saapuvien käännytyksiin sen jälkeen, kun he ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Kysymys koskee henkilöitä, jotka eivät ole turvapaikkaa Suomesta saaneet, mutta joille on myönnetty alaikäisinä tilapäinen oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen perusteen takia. Kahden viime vuoden aikana tapauksia on Mykkäsen mukaan ollut 3000.

– Pysyvä oleskelulupa ei voi olla automaattinen vaihtoehto yksilölliselle ja inhimilliselle syyn perusteella, jos turvapaikan ehdot eivät täyty, mutta tässä on löydettävissä ja vakiinnutettavissa käytäntö, joka on ihan kohtuullinen myös oikeusturvan kannalta.

Yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella myönnettyjen tilapäislupien jatkopäätöksiä ei Mykkäsen mukaan hylätty viime vuonna yhtäkään.

– Viime kuukausina luvat on myös pääsääntöisesti myönnetty vähintään kahdeksi vuodeksi.

Jos yksilöllisen ja inhimillisen perusteen takia saaneella täyttyvät kotoutumisen perusteet, lähtökohta on Mykkäsen mukaan se, että jatkolupa myönnetään. Neljän viiden vuoden Suomessa olon jälkeen, oleskelulupa voidaan muuttaa pysyväksi.