Kokosimme vastauksia keskeisiin aluevaaleja koskeviin kysymyksiin.

Mihin asioihin aluevaaleilla valittavat päättäjät tulevat käytännössä vaikuttamaan?

Aluevaltuustot päättävät muun muassa siitä, miten heidän alueensa sote-palveluverkosto ja pelastustoimi järjestetään. Palveluja ovat perusterveydenhoidon lisäksi myös erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut.

Ainakaan toistaiseksi Suomeen ei näytä tulevan maakuntaveroa, koska puolueet eivät ole siihen halukkaita. Rahoitus hyvinvointialueiden toimintaan tulee valtion kassasta ja maksutuloista. Tämän vuoden tasossa kunnilta siirtyvät sote-kustannukset ovat yhteensä hiukan yli 20 miljardia euroa.

Rahoitukselle on laadittu laskentamalli, jossa otetaan huomioon alueiden välisiä eroja ikärakenteessa, sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä. Laskelmissa huomioidaan myös asukastiheys, saaristoisuus sekä vieraskielisten ja ruotsinkielisten määrä.

Miksi vaalit järjestetään juuri nyt?

Vaalien järjestäminen ratkesi siinä vaiheessa, kun sote-uudistus vuosien väännön ja lukuisten eri vaihtoehtojen jälkeen hyväksyttiin eduskunnassa viime kesänä. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ensi vuoden alussa.

Uudistus päätettiin tehdä, koska kuntia pidetään liian pieninä yksiköinä turvaamaan Suomen harmaantuvan väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Miksi Helsingissä ja Ahvenanmaalla ei äänestetä?

Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestää jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.

Miten hyvinvointialueet on muodostettu?

Hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisten maakuntien alueita. Poikkeuksen muodostaa Uusimaa, jossa on Helsingin lisäksi Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan muodostama hyvinvointialue.

Hyvinvointialueissa on vaihteleva lukumäärä kuntia. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen kuuluu 27 kuntaa, Pohjois-Pohjanmaalla kuntia on 30.

Miten on pyritty varmistamaan, että äänestäminen on koronaturvallista?

Äänestyspaikoilla on järjestetty mahdollisuus äänestää ulkona niille äänestäjille, jotka ovat vaalipäivänä lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä. Näissä tapauksissa äänestyksen tulee tapahtua ilman kontaktia muihin ihmisiin ja käyttäen maskia koko ajan.

Jos äänestyspaikalle ei pysty hankkiutumaan ilman kontakteja muihin ihmisiin tai jos oireet ovat voimakkaat, on suositeltavaa pysyä kotona.

Ennakkoäänestyksessä monet kunnat tarjosivat mahdollisuutta äänestää ulkona.

Koska äänestetään seuraavan kerran?

Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Tämä tarkoittaa, että aluevaalit järjestetään seuraavan kerran vuonna 2025. Tuolloin ne järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.

Kuinka monta valtuutettua aluevaaleissa valitaan?

Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialuelaissa määritetty vähimmäismäärä valtuutettuja. Tämä tarkoittaa, että 11 hyvinvointialueella valtuutettuja valitaan 59, kuudella alueella 69 ja neljällä alueella 79. Yhteensä valtuutettuja valitaan koko maassa 1  379.

Jatkossa aluevaltuustot päättävät itse kokonsa itse, mutta valtuutettuja on oltava ainakin laissa säädetyn vähimmäismäärän verran.

Keitä vaaleissa on ehdolla?

Aluevaltuustopaikkoja tavoittelee yhteensä liki 10  600 ehdokasta. Heistä lähes joka kolmas on kunnanvaltuutettu. Kansanedustajia on asettunut ehdolle 111. Aluevaltuutetun paikkaa tavoittelee myös kuusi ministeriä ja kuusi eduskuntapuolueen puheenjohtajaa.

Onko vaalitapa samankaltainen kuin muissa vaaleissa?

Aluevaaleissa äänestetään yksittäistä ehdokasta ja äänet lasketaan samalla tavoin kuin kunta- ja eduskuntavaaleissa. Valituksi tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat korkeimmat vertailuluvut.

Miten ennakkoäänestys sujui?

Ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Uurnilla kävi ennakkoon hieman yli miljoona ihmistä eli 26,5 prosenttia äänioikeutetuista. Vilkkaimmin ennakkoon äänestettiin Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa äänestäneiden osuus nousi hieman yli 31 prosenttiin. Vaisuimmin äänestettiin puolestaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, missä uurnilla kävi 19,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Milloin vaalien tuloksia aletaan saada?

Aluevaalien tuloksia kerrotaan sunnuntaina iltakahdeksasta eteenpäin, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat. Ääntenlaskennan odotetaan valmistuvan sunnuntai-illan aikana.

STT – Minna Pulli, Nina Törnudd

Jutussa käytetyt lähteet:

https://vaalit.fi/aluevaalit

https://vaalit.fi/hyvinvointialueet

https://soteuudistus.fi/etusivu

https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/aanestys1.html

https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2021/aluevaalien-ehdokkaista-joka-kolmas-kunnanvaltuutettu

https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2021/vaalikelpoisuus-aluevaltuustoon