Teatteri & Tanssi

Hurjaruuthin Pinokkio on mainiota klovneriaa ja nykysirkusta

Jouni Ihalainen
Maailmaa ihmettelevää puupoikaa esittää Sampo Kurppa.
Jouni Ihalainen
Maailmaa ihmettelevää puupoikaa esittää Sampo Kurppa.
Jouni Ihalainen
Maailmaa ihmettelevää puupoikaa esittää Sampo Kurppa.

Tanssiteatteri Hurjaruuth on jo useamman vuoden ajan tehnyt aika ajoin esityksiä teemalla ”pölyt pois klassikosta”. Se on yleensä tarkoittanut tutuistakin tutuimpien klassikkosatujen tuomista näyttämölle uudesta näkökulmasta ja uusin keinoin.

Ja vaikka saduista onkin kysymys ja teokset markkinoidaan ennen kaikkea lastenesityksinä, ne eivät välttämättä ole aivan pienimmille tarkoitettuja.

Näin nytkin, kun Hurjaruuthin käsittelyyn on päässyt italialaisen Carlo Coldonin 1800-luvulla kirjoittama satu Pinokkio.

Tarinassa köyhä puuseppä Gepetto tekee itselleen puusta pojan. Eläväksi muuttuva poika karkaa omille teilleen, mutta palaa lopulta takaisin kotiin. Seikkailujensa aikana hän oppii elämästä yhtä sun toista muun muassa oikeasta ja väärästä sekä valehtelemisesta.

Ja lopuksi Pinokkion todistettua vilpittömän hyväsydämisyytensä haltijatar muuttaa hänet ihan oikeaksi pojaksi.

Tanssiteatteri Hurjaruuth
Pinokkio
Ohjaus Sanna Silvennoinen – Musiikki Otto Eskelinen – Puvut ja lavastus Nina Paakkunainen – Valot Riku Virtanen – Esiintyjät Sampo Kurppa, Gabriela Muñoz, Kristiina Tammisalo

Satua onkin pidetty erinomaisena opetustarinana juuri valehtelemisesta, koska aina kun Pinokkio sattuu puhumaan muuta kuin totta, hänen nenänsä kasvaa. Siksi onkin hieman yllättävää, että Hurjaruuthin versiossa koko valehteleminen ja nenän kasvaminen oli lähes sivuseikka ja itse kohtaus tuntui jopa hieman pakosta mukaan ympätyltä.

Sanna Silvennoisen klovneriaa, sirkusta ja fyysistä teatteria keinoinaan käyttävän Pinokkio-sadun sovitus ja ohjaus keskittyi ennen kaikkea roolihahmoihin ja esiintyjiin. Tarinan kuljetus jäi vähemmälle.

Mainioita, monitaitoisia ja lämminsydämisiä Pinokkion esiintyjät ovatkin. Sampo Kurpan Pinokkio oli taitavalla gestiikalla ja mimiikalla luotu maailmaa loputtomasti ihmettelevä puupoika, joka osasi myös jongleerata sujuvasti.

Kristiina Tammisalo pääsi monissa rooleissaan näyttämään monipuolisia taitojaan haitarin soitosta akrobatiaan. Esityksen meksikolaisvahvistus Gabriela Muñoz oli eri hahmoissaan hersyvä ja taitava klovni, joka hallitsi suvereenisti ilmeet ja eleet.

Aivan oma lukunsa on esityksen musiikki, jonka sävellyksistä, sovituksista ja esittämisestä muiden esiintyjien avustamana vastasi Otto Eskelinen. Jättikokokoinen puinen tubular bells (putkikellot) kumeine äänineen oli jännittävä soitin ja eri instrumenteilla toteutettu musiikki loi tarinalle hienon ääniympäristön.

Nina Paakkunaisen lavastus ja puvut olivat ehtaa 1970-luvun värikästä retroa. Lelumaan pehmolelusohva oli hykerryttävä ja muutenkin esityksen visuaalisessa ilmeessä oli juuri sopivasti ylilyöntejä. Jännitystäkin saatiin mukaan, kun lopussa kaiken pimentävä myrsky nousikin katsojien takaa. Miten, se saa jäädä yllätykseksi.

Hurjaruuthin Pinokkio on oiva esitys, jossa keskiössä ovat sirkusperinteen mukaisesti esiintyjät ja heidän taitavuutensa tarinan toimiessa vain kokonaisuutta yhteen liittävänä ohuena kehyksenä.

Annikki Alku

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat