Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Hurstin ruokajonoissa enemmistönä eläkeläiset

Sosiaalineuvos Arja Ojala sanoo, että vähävaraisten ihmisten ruokakassin keventyminen syö myös hallituksen lupauksia työllistää.

Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtajan, Arja Ojalan mielestä nykyinen hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta pienituloisten asialla. Hallituksen suunnitelmista kärsii iso osa eläkeläisistä.

– Hurstin ruokajonoista suurimman joukon, 39 prosenttia, muodostavat eläkeläiset. Sitten tulevat työttömät, sosiaalineuvos sanoo.

Ojala arvioi hallituksen budjettiesitystä Hakametsän sosialidemokraattien Hakapirtillä järjestämässä tilaisuudessa.

Kilpailukykysopimuksen myötä hallitus lupaa budjettiesityksessään yli 500 miljoonan euron verokevennykset. Vähennykset koskevat paitsi palkansaajia myös eläkeläisiä. Vaikka päätös vaikuttaa hyvältä, Ojala ei sitä täysin allekirjoita.

– Suomessa on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät pysty maksamaan tuloveroa lainkaan. Eivät he silloin hyödy verokevennyksistäkään. Alle 750 euron kuukausituloilla sinnittelee 100 000 ihmistä.

Erittäin iso heikennys Ojalan mielestä on indeksiin sidottuihin tukiin kohdistuvat 200 miljoonan euron leikkaukset. Ne pienentävät kaikkiaan 30 eri tukea. Ratkaisu heikentää esimerkiksi kansan- ja takuueläkkettä sekä vammais- ja asumistukea.

– Lisäksi hallitus nostaa kiinteistöveroa 50 miljoonalla eurolla ja korottaa lämmityspolttoaineiden veroa. Päätökset rasittavat öljyllä lämmittävissä taloissa asuvia eläkeläisiä. Vuokrataloissa asuvat tekevät viisaasti, jos varautuvat vuokrankorotuksiin.

Diabeetikot kovilla

Hallitus jatkaa myös lääkekorvauksien leikkauksia. Tämä vaikuttaa erityisesti kakkostyypin diabeetikkojen elämään. Diabeetikkojen omavastuuosuus lääkkeiden hinnasta on putoamassa 100 prosentista 65 prosenttiin. Potilaiden lääkemenot nousevat 10 – 300 euroa vuodessa.

– Diabeteslääkkeitä käyttävistä puolet on yli 65-vuotiaita ja yksi kolmasosa yli 75-vuotiaita, Ojala toteaa.

Vammaisten tukien noin kuuden miljoonan euron leikkaukset heikentävät muun muassa kuljetusapua ja mahdollisuuksia käyttää avustajia. Sosiaalineuvos hämmästelee sitä, että mainittujen leikkausten vaikutuksista hallitus ei vaivautunut tekemään minkäänlaista arviointia.

Ojalakaan ei hyväksy hallituksen aikomusta vähentää vanhustenhoidon henkilömitoitusta 0,5:stä 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Hallituksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa. Henkilöstön vähentäminen saattaa hänen mukaansa merkitä hoitajien irtisanomisia

– Vastuutyöntekijän poistaminen vanhuspalvelulaista ja näin ollen arkipäivän askareista on järjetöntä. Kyse on työntekijästä, joka tietää vanhuksen asiat, ja johon vanhuksen omaiset voivat olla yhteydessä. Lisäksi vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että vanhus saa ne palvelut, jotka hänelle on luvattu.

Köyhyysrajalle lisää väkeä

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) laskelmien mukaan hallituksen päätösten myötä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoima heikkenee ensi vuonna kaksi prosenttia, työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima 1,8 prosenttia ja keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavan ostovoima saman verran.

Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyisi 0,4 prosenttia. Myös 3 300 ja 2 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ostovoima nousisi hieman (0,2 % ja 0,1 %).

Edellä mainitut esimerkit ovat yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenee, koska heiltä leikataan noin kolmannes lomarahoista.

Suunnitellut leikkaukset laskevat sosiaalitukien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan tukien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksileikkaukset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.

Ojala sanoo, että 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.

– Suomi on sitoutunut vähentämään vuoteen 2020 mennessä köyhyysrajan lähellä elävien ihmisten määrää. Hallituksen toimin tähän päämäärään ei päästä. Odotettavissa on EU:lta moitteita maallemme.

Tampereen plussat ja miinukset

Tampereen vanhuspalveluista Ojala antaa kiitosta asunto- ja geriatrisille palveluille. Ne ovat hyvällä tasolla. Kiitosta kaupunki saa myös siitä, että palvelut ovat saatavilla ajoissa. Palvelutaloihinkin pääsee. Sairaalahoitoon turvautuvien on sen sijaan hankala päästä takaisin kotiin palvelutaloon.

Miinusta vanhusneuvoston puheenjohtajan mielestä sen sijaan merkitsevät hoitajien vaihtuvuus ja asiakasmaksujen korottaminen. Palvelut ovat myös pirstaloituneet. Ongelmaa lisää Tampereen kaupungin jatkuva organisaation uudistaminen.

Ojala korostaa, että tiedot ovat kaupungin vanhusasiamiehen kynästä lähteneestä yhteenvedosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE