Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Hyvä joulumieli -keräys tekee taas hyvää

Kuva: Getty Images

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisille lapsiperheille alkaa tänään. Rahaa kerätään perheiden ruokalahjakortteihin.

Keräyksen 20-vuotisjuhlavuoden tavoite on jakaa 30 000 lahjakorttia, joiden arvo on 70 euroa. Keräys kestää jouluaattoon asti.

Köyhyys koskee yli 100 000:ta eli joka kymmenettä lasta Suomessa, liitto kertoo.

Keskustelua aiheesta

Perintäkirje hävettää useimpia suomalaisia – estää jopa velkaongelmien ratkomista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perintäkirjeen saaminen hävettää useimpia, käy ilmi kyselytutkimuksesta. Häpeä voi estää jopa velkaongelmien ratkomista.

TNS Kantarin toukokuun alkupuolella tekemässä kyselyssä 64 prosenttia vastaajista kertoi häpeävänsä perintäkirjeen saamista. 43 prosenttia koki perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän maksuvaikeuksien ratkomista.

Vajaalla puolella kyselyyn vastanneista oli joskus ollut maksuvaikeuksia. He arvioivat häpeän muita useammin lannistavaksi.

Valtaosa kaikista vastaajista katsoi, että perintätoimistot lisäävät velallisten ahdinkoa.

Kyselyn teettäneen OK Perinnän johtajan Petter Lingonbladin mukaan vastaukset osoittavat, että perintäala on epäonnistunut viestimään toimintansa nykytilasta.

Myös toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä katsoo, että vallalla on edelleen käsitys perintätoimistoista eräänlaisina tuomion täytäntöön panijoina. Pakkoperintä on kuitenkin vain yksi ja viimesijainen perintätoimiston keinoista.

– Perintätoiminnassa ollaan aiempaan aikaan nähden merkittävästi neuvottelevampia ja yritetään löytää sopuratkaisua, Pantzar sanoo.

Kyselytutkimukseen vastasi reilu tuhat 15–74-vuotiasta suomalaista.

Täysikasvuinen karhu nähty tallustelemassa Nurmijärvellä ja Tuusulassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Keski-Uudellamaalla on tehty yhteensä neljä karhuhavaintoa eilisillan ja aamun aikana.

Itä-Uudenmaan poliisin mukaan eilen noin kello 20 karhusta tehtiin havainto Nurmijärven Klaukkalassa Valkjärven lounaispuolisessa maastossa. Puolen yön jälkeen havainto ilmoitettiin Valkjärven itäpuolelta.

Tänä aamuna karhusta tehtiin kaksi havaintoa kello 8:n ja 9:n välillä Tuusulan Vetikosta.

Poliisi kertoo, että havaintojen perusteella kyseessä ei olisi täysikasvuinen karhu.

Poliisin mukaan linnuntietä havaintopaikkojen välillä on reilut 15 kilometriä.

Kirkon ulkomaanapu aikoo perustaa hävikkiruokakaupan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Elintarvikkeita saapui Suomen ensimmäiseseen, Vantaan kaupungin ja seurakuntien yhteiseen, hävikkiruokavaraston Vantaalla vuonna 2015.

Kirkon ulkomaanapu aikoo perustaa pääkaupunkiseudulle hävikkiruokaa myyvän kaupan.

Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä myymällä ruokaa, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. Yhteistyökumppaneiksi haetaan muun muassa ravintoloita ja isoja kauppaketjuja.

Järjestö kerää varoja kaupan perustamiseksi joukkorahoituskampanjalla, johon osallistujat voivat ostaa 15 euron arvoisia ”virtuaaliosakkeita”.

Vapaaehtoisvoimin toimiva kauppa tulee myymään ruokaa 50–70 prosenttia normaalihintoja edullisemmin. Tuotoilla tuetaan järjestön toimintaa kehitysmaissa ja katastrofitilanteissa.

Esimerkkiä on otettu Tanskasta, missä toimii jo kaksi Kirkon ulkomaanavun sisarjärjestön DanChurchAidin hävikkiruokakauppaa.

Koivisto elää ihmisten muistoissa: ”Väärin puhallettu”, presidentti puhkui pelin jälkeen

Kuva: Nora Vilva
Nina (etualalla) ja Venla laskivat punaiset ruusut Mauno Koiviston haudalle.

Hietaniemen hautausmaalla presidentti Mauno Koiviston haudalle kävi perjantaina yhtämittainen virta. Ihmiset hiljentyivät presidentin muistoa kunnioittamaan. Hautapaikka ikuistettiin lukuisilla kameroilla ja kännyköillä.

Ylimääräinen ohjelmanumero nähtiin aamupäivällä, kun Koiviston hautapaikalle tuotiin väliaikainen koruton hautakivi.

Väliaikainen hautakivi koristaa hautaa.

Haudalle oli ilmestynyt lukuisia kukkia jo vajaassa vuorokaudessa hautajaisten jälkeen. Suosituin näytti olevan punainen ruusu. Sellaisen toi myös helsinkiläinen Pirkko Kettunen.

Hän seurasi Koiviston hautajaisia televisiosta.

– Mielestäni ne olivat erittäin kauniit ja tyylikkäät ja puheenvuorot olivat hyvin lämpimiä, Kettunen kiitteli.

Koivisto oli hänelle hyvänpäiväntuttu. 1970-luvulla Kettunen oli Hakaniemessä Pitkänsillanrannassa talonmiehenä. Suomen Pankin silloisen pääjohtajan reitti töihin kulki Kettusen ”työmaan” kautta.

– Aina olin sutimassa katua, kun hän käveli ohi. Tervehdimme ja vaihdoimme joitakin sanoja aina. Hän oli hyvin helposti lähestyttävä, Pirkko Kettunen muistelee.

– Ja hän oli mies paikallaan presidenttinä.

Kansalaiset hiljentyivät kunnioittamaan presidentin muistoa hänen haudallaan.

Presidentin muistoa kunnioittamaan olivat tulleet Vantaalta myöskin Sirpa ja Jukka Timonen.

– Hän oli hieno mies ja teki paljon hyvää Suomelle, Sirpa Timonen pohtii.

Aviomies Jukka pelasi 1980–1990-luvun taitteessa kaksi lentopallopeliä Mauno Koivistoa vastaan ja vaikuttui kätellessä presidentin isosta kourasta. Viitossarjassa pelannut Maarinkunnan kilpa oli etukäteen asennoitunut voittamaan Sikariportaan mennen tullen, mutta…

– Meitä jännitti niin, että voitimme täpärästi erin 3–2.

Toisessa pelissä nuori naistuomari antoi vähän koppurasormisille sikariportaalaisille anteeksi epäpuhtaitakin kosketuksia, vaikka Timosen joukkue vaati puuttumaan niihin.

– Jossain neljännessä erässä tyttö vihelsi viimein kaksoiskosketuksesta – ja virheen tekijä oli Manu.

Timonen muistaa, kuinka suihkuhuoneessa Koivisto vielä puhkui ”ei se mikään käsittelyvirhe ollut, väärin puhallettu”.

Timosen pariskunta katsoi torstaiset hautajaiset alusta loppuun. Tilaisuus oli heidän mielestään sydämellinen ja koruton, hyvin Koiviston persoonaan istuva.

Sirpa ja Jukka Timonen muistavat presidentti Koiviston hienona miehenä ja presidenttinä.

4-vuotias Nina ja samanikäinen serkku Venla toivat omat kukkansa haudalle. Ninan äiti Susanna Jaskanen toivoo, että tytöille jää jonkinlainen muistikuva tapahtumasta.

Hautajaisten seuraaminen jäi Jaskaselta väliin, koska hän oli niiden aikaan lentokoneessa. Hän koki tärkeäksi tulla haudalle jättämään jäähyväiset ”Suomen demokratian ja EU-jäsenyyden merkkihenkilölle”.

– Koivistolla oli ratkaiseva rooli, että Suomi liittyi Euroopan unioniin, Luxemburgissa EU-virkamiehenä toimiva Jaskanen pohtii.

Yksiin tämänvuotisiin valtiollisiin hautajaisiin hän ehti osallistua. Susanne Jaskasen puoliso on portugalilainen ja perhe vieraili Lissabonissa tämän vuoden alussa, kun Portugalin ex-presidentti Mario Soares, sosialidemokraatti hänkin, haudattiin.

– Halusin kunnioittaa myös hänen muistoaan ja jonotin luostariin jättämään jäähyväiset. Taisin olla harvoja ulkomaalaisia siellä.

Susanna Jaskasen mielestä Koivistolla oli suuri rooli Suomen viemisessä EU:n jäseneksi

Jaskanen pääsi vertaamaan hautajaismenoja katolisessa Portugalissa ja Suomessa.

– Portugalissa kansan mentaliteetti on vähän samanlainen kuin Suomessa: vakavahko ja suuria valtiomiehiä arvostava. Portugalissakaan valtiollisissa hautajaisissa ei ollut mitään turhaa hienostelua vaan seremonia oli koruttoman kaunis.

Jaskanen oli teini-ikäinen, kun Urho Kekkonen kuoli. Hän muistaa, kuinka vanhempien kanssa meni jonossa pari tuntia, ennen kuin perhe pääsi jättämään viimeisen tervehdyksensä presidentille samaiselle Hietaniemen hautausmaalle.

– Ja perinne jatkuu, Susanne Jaskanen toteaa vilkaisten tyttöihin.

Presidentti Koiviston hauta sai väliaikaisen kiven

Kuva: Nora Vilva

Presidentti Mauno Koiviston haudalle Hietaniemen hautausmaalle tuotiin perjantaina aamupäivällä väliaikainen hautakivi.

Valtioneuvoston kanslian mukaan lopullisesta hautapaadesta ei ole tehty vielä päätöksiä. Muistomerkistä voidaan mahdollisesti järjestää suunnittelukilpailu.

– Missään tapauksessa asialla ei ole kiire. Siihen palataan aikaisintaan kuukausien sisällä, viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski toteaa Uusimaa-lehdessä.

Mauno Koivisto haudattiin helatorstaina sotilaallisin kunnianosoituksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, johon on haudattu myös presidentit Urho Kekkonen ja Risto Ryti.

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli toukokuun 12. päivänä 93-vuotiaana. Arviolta yli 30 000 ihmistä seurasi surusaattoa Helsingissä.