”Hyvin vaikea valvoa” – Poliisihallituksen selvitys ei löytänyt poliisista kiellettyä etnistä profilointia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Poliisissa ei ole todettu kiellettyä etnistä profilointia, mutta kieltoa on hyvin vaikea valvoa, kertoo Poliisihallituksen selvitys.

Poliisihallitus alkoi selvittää asiaa sen jälkeen, kun Long Play -julkaisu kertoi artikkelissaan poliisin ulkomaalaisvalvonnasta ja etnisestä profiloinnista kesäkuussa. Long Playn jutun mukaan laitonta etnistä profilointia tapahtuu Suomessa jatkuvasti.

Myös esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto arvioi viime vuonna, että poliisin ulkomaalaisvalvonta ei kaikilta osin täytä lainsäädännön tarkkuusvaatimusta.

Kielletyllä, syrjivällä etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan toimia, joissa henkilö joutuu poliisitoimien kohteeksi esimerkiksi pelkän ulkonäkönsä perusteella, Poliisihallitus kertoo. Siitä on kyse esimerkiksi, jos ihminen pysäytetään pelkän ihonvärin takia.

Poliisin toiminnasta kielletyn etnisen profiloinnin osalta ei juurikaan kannella tai valiteta.

Selvityksessä tarkasteltiin poliisiyksiköiden ohjeistusta ja käytäntöjä ulkomaalaisvalvonnassa. Samalla selvitettiin, ovatko yksiköt joutuneet puuttumaan laittomaan etniseen profilointiin.

– Selvityksen tulokset osoittavat, että poliisin toiminnasta kielletyn etnisen profiloinnin osalta ei juurikaan kannella tai valiteta, poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen Poliisihallituksesta sanoo tiedotteessa.

Selvityksessä kävi ilmi neljä tapausta, joissa virkamiesten toimintaa kielletyn etnisen profiloinnin osalta selvitettiin. Selvitysten perusteella virkamiesten toiminnassa ei ollut kuitenkaan huomautettavaa.

Etnisen profiloinnin kieltoa on hyvin vaikea valvoa nimenomaisesti.

Poliisiyksiköitä pyydettiin kuvaamaan etnisen profiloinnin kiellon toteuttamista yleisellä tasolla. Vaikka puutteita ei havaittu, Poliisihallitus myöntää, että kielletty etninen profilointi voi näkyä jossain muualla kuin yleisellä tasolla.

– Sinänsä on kuitenkin selvää, että jo luonteensakin vuoksi kielletty etninen profilointi näyttäytynee useimmin enemmänkin käytännön poliisitoiminnassa kuin yleisempänä systeemitason virheenä tai ongelmana, selvityksessä sanotaan.

Poliisihallituksen mukaan etnisen profiloinnin esiintulo riippuu monesti siitä, saako ”valvova taho” ylipäätään tietää epäasianmukaisesta menettelystä.

– On selvää, että etnisen profiloinnin kieltoa on hyvin vaikea valvoa nimenomaisesti.

Poliisihallitus toivookin huonoa kohtelua saaneiden avaavan suunsa.

– Epäasianmukaista käytöstä kohdanneiden olisi toivottavaa tuoda esiin epäkohtia, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti.

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta